3.4.6. Kvasi-/vaihtoehtotieteen asema

Kuten tunnettua, tieteen ja sen tuottaman tiedon ohella kansalaisten huomiosta (ja monasti myös rahoista) kilpailee laaja kirjo tieteen kaltaisia oppeja, tieto- ja uskomusjärjestelmiä. Tunnusomaista näille kvasi-, pseudo-, vale- ja vaihtoehtotieteiksi kutsutuille opeille - nimitys riippuu kutsujasta ja hänen suhteestaan po. oppeihin - on vakuuttavan kuuloinen, tieteelliseltä kalskahtava argumentointi ja mitä eriskummallisimpien ilmiöiden sujuva selittäminen. Paitsi omilla ulostuloillaan näiden ajattelutapojen edustajat saavat julkisuutta mm. Skepsis ry:n vuosittain jakamien Huuhaa-palkintojen muodossa.

Tutkimuksessa selvitettiin kuuden tämän tyyppisen, vailla tiedeyhteisön tunnustusta olevan opin uskottavuutta. Tulokset osoittavat, että näillä on tietty läpäisykyky kansalaisten keskuudessa. Lähes joka toinen (47%) yhtyy näkemykseen, jonka mukaan 'ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja joita lääketieteellä ei ole'. Asian kiistää joka neljäs (25%).

Ottamatta kantaa tuloksen ilmaisemien kantojen järkevyyteen voi todeta että jakauma on tietyllä tavalla ymmärrettävä. Kansanparannuksella on ilmeisen hyvä, ystävällisen myyttinen maine. Väitteessä ei myöskään esitetä, että kansanparantajat ovat kaikessa ns. koululääketiedettä edellä, vaan vain jossakin tietämyksessään.

Kansalaisten kunniaksi on kaiketi kuitenkin luettava se, että usko po. praktiikkaan on hieman vähentynyt viime tutkimuksesta. Kokonaisuutena asennekehitys, siinä määrin kuin sitä on tapahtunut, näyttäytyy silti epäsystemaattisena (kuvio 51a.). Keskimääräistä havaittavasti vahvempaa usko kansanparantajien kykyihin on mm. naisten ja vanhempien henkilöiden keskuudessa.

Kysymyksenasetteluun sisältyi myös kaksi muuta nk. uskomuslääkintää koskevaa mittaria. Näistä toinen luotasi suhtautumista homeopatiaan. Kiisteltyä hoito-oppia koskeva väite 'vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen tunnustusta, on se tehokas tapa hoitaa sairauksia' herättää vastaajissa ennen muuta epätietoisuutta (42% on vailla kantaa). Näkemyksen nieleviä on jonkin verran enemmän (33%) kuin sen kiistäviä (26%). Toisin sanoen vaikka väitettä ei uskota, ei siitä osata sanoutua irtikään. Jakauma on käytännössä sama kuin kolme vuotta sitten (kuvio 51b.).

Väestöryhmittäisessä tarkastelussa huomio kiinnittyy lähinnä sukupuolen mukaisiin eroihin. Homeopatian tehoon uskoo huomattavasti suurempi osa naisista (39%) kuin miehistä (25%). Vaikka skeptisyys kasvaa tiedekiinnostuksen kohotessa, kiinnostuneimmatkin jäävät kiemurtelemaan kannanmuodostuksensa kanssa.

Luontaislääkkeisiin suhtautumista mittaava väittämä 'luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet' tuottaa astetta kriittisemmän tuloksen. Noin joka neljäs (23%) uskoo luontaislääkkeiden tehoon, joka toinen (49%) ei. Alan massiiviset markkinat huomioon ottaen skeptisyyttä voi pitää jopa suurena. Mahdollisesti monet myöntävät popsivansa po. aineita ainoastaan 'ravintolisinä'. Toisaalta väite on verraten kova asettaessaan luontaislääkkeet ja lääketieteen suoraan vastakkain.

Tulkintatavasta riippumatta näkemyksissä havaitaan mittava muutos. Usko luontaislääkkeisiin osoittautuu nyt selvästi aiempaa niukemmaksi (kyseessä on koko väittämäaineiston suurin yksittäinen siirtymä). Muutoksen syiden selittäminen esimerkiksi joillakin julkista huomiota herättäneillä skandaaleilla tms. alan imagokolhuilla lienee ontuvaa, joten se jätetään lukijalle (kuvio 51c.).

Sukupuoli ansaitsee tulla mainituksi tässäkin yhteydessä, nyt siksi että se ei erottele kantoja suoranaisesti lainkaan. Alan asiakaskunnan tiedetään kuitenkin koostuvan valtaosin naisista. Vähiten väite vakuuttaa akateemisia ja johtavia toimihenkilöitä.

Horoskooppeihin suhtautumista mittaava kysymys oli jo liian paksu kansalaisten enemmistölle. Näkemyksen 'vaikka lehdissä julkaistavat horoskoopit ovat lähinnä viihdettä, on olemassa myös luotettavia, syvälliseen astrologiseen tietoon perustuvia horoskooppeja' paikkansapitävyyttä ei silti kielletä mitenkään ykskantaan. Joka kuudes (17%) allekirjoittaa väitteen ja myös epäröivälle kannalle jää merkittävän moni (23%). Jäljelle jäävää enemmistöä (60%) voi pitää suurena tai pienenä, tulkinnasta riippuen. Tulos ei ole muuttunut edellisestä eikä liioin sitä edeltävästä mittauksesta (kuvio 51d.).

Epäröintiä synnyttänee väitteen (kiero) formulointi jossa tehdään ero 'oikeiden' ja humpuukihoroskooppien välille. Suora kysymys 'uskotteko horoskooppeihin?' olisi varmastikin tuottanut torjuvamman tuloksen. Toisaalta jotenkin näin erotellen astrologian asiantuntijana esiintyväkin asiansa esittäisi. Miehet torjuvat väitteen näkyvästi naisia useammin. Koulutuksen kohotessa usko tähdistä ennustamisen toimivuuteen heikkenee asteittain. Tylyimmin teesin tyrmäävät teknis-luonnontieteellisen koulutuksen saaneet.

Myös ufoihin uskomista luotaava väite herättää selvästi enemmän torjuvia kuin hyväksyviä reaktioita. Vajaa kuudesosa (15%) katsoo että 'vaikka ufo-havaintoja ei ole kyetty tieteen keinoin todentamaan, on selvää että vierailuja ulkoavaruudesta maahan on tapahtunut'. Joka toinen (51%) sanoutuu irti ajatuksesta kolmanneksen (34%) jäädessä epäröimään. Vertailu aiempaan kertoo vähäisestä kriittisyyden kasvusta (kuvio 51e.).

Ufo-uskon vaihtelu jää vaille voimakkaita erityispiirteitä. Kaikissa ryhmissä 'kylässäkäyntiä' todennäköisenä pitäviä on vähemmän kuin epätodennäköisenä pitäviä. Sukupuoli ei erottele kantoja paljoakaan. Selkein skeptisyyden lisääjä on jälleen koulutustaso.

Parapsykologian puolelta arviointikohteena oli telepatia. Tätä koskeva väite 'telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa' jakaa kansalaiset kolmeen yhtä suureen osaan. Yksi kolmannes (33%) hyväksyy, toinen kolmannes (34%) epäröi ja kolmas kolmannes kieltää (34%, kuvio 51f.). Jos kohta on sopimuksenvaraista sanoa onko ilmiöön uskovien osuus suuri vai pieni, lukua kohottanee tiedustellun termin väljä, kansanomainen tulkinta. Näytöksi ajatuksensiirrosta saatetaan lukea kaikkinainen intuitioon perustuva 'arjen telepatia' sekä tähän liittyvien erilaisten 'etiäisten' kokeminen.

Väestöryhmittäin usko telepatiaan vaihtelee verraten paljon. Naiset pitävät ilmiötä reaalisena huomattavasti miehiä useammin. Vakuuttuneisuus kasvaa iän kohotessa ja vähenee koulutustason kohotessa.

Telepatiaa koskeva muutosvertailu viittaa epäuskon vähäiseen lisääntymiseen. Sama voidaan esittää yhteenvedonomaisena kirjauksena koko kvasitiedeblokin tuloksista. Joskin vain osa mittareista ilmentää skeptisyyden kasvua, minkään tiedustellun opin uskottavuus ei ole lisääntynyt.