3.3.2. Odotusten muuttuminen

Vertailu vuoden 2004 tuloksiin ei tuo esille suuria eroja. Tieteen mahti ja mahdollisuudet mielletään pitkälti entisenlaisiksi1. Luvuissa nähdään silti muutoksia. Niiden pääsuunta piirtyy positiiviseksi. Arviot ovat liki systemaattisesti hieman optimistisempia kuin edellisessä mittauksessa. Myös koko seuranta-ajan asennekehitys hahmottuu pikemminkin nousevaksi kuin laskevaksi (kuvio 31.).

Aiempaa optimistisemmiksi osoittautuvat etenkin arviot, jotka koskevat työttömyyden poistamista/vähentämistä (optimistien osuus on noussut 6 %-yksikköä), rauhan edistämistä (+6) ja ilmastonmuutoksen torjuntaa (+11). Yhteistä näille on se, että ne ovat kuuluneet - ja kuuluvat paljolti edelleen - asioihin, joissa tiede on koettu suhteellisen hampaattomaksi.

Muutoksissa heijastunee myös tutkimusajankohtien välillä tapahtunut faktinen kehitys. Työllisyys on parantunut, joten ongelmaa ei koeta yhtä polttavana kuin aiemmin ja siihen vaikuttaminenkin on tavallaan helpompaa. Joskaan sotiminen maailmalla ei liene suuresti laantunut, kriisipesäkkeistä (kuten Irak) tuleviin uutisvirtaan on saatettu osin turtua. Huomattakoon myös että pessimismi tieteen mahdollisuuksia kohtaan po. asiassa kohosi edellisessä tutkimuksessa. Nyt saadut luvut ovat kuitenkin koko tutkimuskauden toiveikkaimmat.

Ilmastonmuutoksen hillitsemismahdollisuuksiin kohdistuvan optimismin kasvua voi pitää tervetulleena riippumatta siitä kuinka realistisena sitä pitää. Tieteen pitkään tunnistama, mutta julkisen keskustelun vasta viime aikoina voimallisesti läpäissyt ilmiö on herättänyt huolestumista - niin avointa kuin peitettyäkin - kansalaisten keskuudessa (Onpa ilmoja pidellyt, Ajatuspaja e2 2007).

Myös useita muita samansuuntaisia muutoksia voidaan nimetä. Usko tieteen mahdollisuuksiin lisätä elämän turvallisuutta on hieman aiempaa laajempaa. Myös - jopa - demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevat arviot ovat nyt astetta toiveikkaampia. Orastavaa optimismia ilmenee niin ikään mm. ympäristön saastumisen ehkäisemisen, energiantuotannon ja ravinnontuotannon osalla.

Epäilyksen kasvua ei indikoi suoranaisesti mikään mittari. Lähinnä tällaiseksi osoittautuu työelämää (työelämän, työolojen ja -turvallisuuden parantaminen) koskeva arvio. Pelkistävä kokonaiskuva viime mittauksesta tapahtuneiden suhtautumismuutosten suunnasta ja suuruudesta saadaan, kun niitä tarkastellaan keskiarvojen erotuksina (kuvio 32.). Kuvaajaa, kuten muitakin vastaavia 'propelleja' arvioitaessa tulee muistaa, että koska keskiarvotarkastelu ottaa huomioon myös vastausten intensiteetin (vastausvaihtoehto 'erittäin hyvät' saa suuremman painon kuin 'melko hyvät'), ne antavat muutoksista hieman erilaisen kuvan kuin prosenttijakaumien eroihin perustuvat tarkastelut.

_______________________________________________

1Kysymyksessä mainittuihin esimerkkisairauksiin tehtiin vähäinen muutos. Lintuinfluenssan tilalla aiemmassa tutkimuksessa oli ajankohdan keskustelun mukaisesti SARS (ja sitä ennen BSE). Muutoksen ei ole perusteltua ajatella vaikuttaneen merkittävästi vastaajien reaktioihin.