3.2.3. Arviointien väestöryhmittäiset erot

Sukupuolen mukaiset erot tieteen tilaa koskevissa arvioinneissa jäävät asiallisesti lähes olemattomiksi. Merkittävin yksittäinen ero koskee tutkimustoiminnassamme viime vuosina tapahtunutta kehitystä, jonka naiset näkevät hieman myönteisemmässä valossa kuin miehet. Myös lääketieteen tasosta naiset antavat havaittavasti paremman arvosanan.

Myös iällä on melko vähän yhteyttä kannanottoihin. Huomionarvoisimmat ikäriippuvuudet ilmenevät teknologian tason ja tieteen moraalin osalla. Kummankin saamat arvosanat paranevat jonkin verran nuoruuden suuntaan.

Koulutus erottelee arviointeja jonkin verran enemmän. Useat tieteelle annetut arvosanat myönteistyvät koulutustason kohotessa. Tällaisia ovat mm. teknologian taso, tieteen kyky tuottaa luotettavia tuloksia sekä etenkin tutkimuksen riippumattomuus ja tieteen moraali (kuvio 28a., jossa koulutustason yhteydet esitetään korrelaatioina).

Sääntö ei kuitenkaan päde kaikkiin arviointikohteisiin. Yliopistojemme kansainvälistä kilpailukykyä arvioitaessa riippuvuus ilmenee käänteisenä, ts. koulutetut näkevät asiantilan jonkin verran heikompana kuin kansalaiset keskimäärin. Prosenttilukuina tämä ilmenee mm. siten, että akateemisesti koulutetuista heikon arvosanan yliopistojen kilpailukyvylle antaa lähes joka neljäs (23%, vastaava osuus koko väestössä on 12%).

Myös tiedeasioiden seuraaminen heijastuu selvästi tieteen tilaa koskeviin arviointeihin. Korrelaatiot ovat kauttaaltaan (paitsi luonnollisesti tutkimusrahoituksen riittävyyteen) positiivisia. Yliopistojen kilpailukyvyn kohdalla havaitaan silti lähes nollakorrelaatio. Vaikka kiinnostuneet ovat tieteen suhteen muita 'hyväuskoisempia', he eivät pidä asiantilaa parempana kuin vastaajat keskimäärin. Jos ajatellaan että koulutus ja kiinnostus tieteeseen ovat jonkinlaisia tuomaroinnin kompetenssimittoja, ryhmien kannanotoille voi antaa tavanomaista suuremman painon (kuvio 28b.) 

Mikäli tarkasteltavaksi otetaan myös muiden taustatekijöiden yhteydet ja valitaan esimerkkikohteeksi tieteelle annetut yleisarvosanat ('maamme tieteen ja tutkimuksen laatu ja taso yleisesti ottaen') päädytään suureen samanmielisyyteen. Käsitys tiedeosaamisemme korkeasta tasosta läpäisee soraäänittä koko sosiaalisen struktuurin. Yksituumaisin tunnustus tulee tiedettä aktiivisesti seuraavilta (kuvio 29.).