2.4.2. Tieteen saavutusten nimeäminen

Tietämysteemaa laajennettiin tämänkertaisessa tutkimuksessa uudella tieteen saavutuksia koskevalla avovastauksellisella kysymyksellä. Kansalaisilta kysyttiin, että jos heidän tulisi mainita jokin suomalaisen tieteen saavutus tai keksintö, minkä he nimeäisivät sellaiseksi. Kysymys ei sisältänyt ajallista rajausta, joten kyseessä olivat tieteemme saavutukset kautta aikain.

Ylipäätään jonkin saavutuksen osasi tai halusi nimetä kuusi kymmenestä (61%). Osuus on suurempi kuin nykyisen tieteenharjoittajan nimeämisessä, mutta suunnilleen sama kuin historiaa haravoivassa nimikysymyksessä. Väestöryhmittäin tarkasteltuna saavutuksien nimeäminen noudattaa samankaltaista logiikkaa kuin henkilöiden nimeäminen. Responsiivisimpia ovat koulutetuimmat, johtavat toimihenkilöt ja - luonnollisesti - tieteestä kiinnostuneet. Nuorten osaaminen jää tässäkin tarkasteluyhteydessä alle väestön keskimääräisen arvon (kuvio 17.).

Sisällöllisesti tarkasteltuna saaliina oli suuri määrä erilaisia, osin hyvinkin 'omin sanoin' ilmaistuja asioita. Lisäksi monet vastaajat mainitsivat useita, eri aloihin liittyviä keksintöjä. Ilmaisukirjon analyysissä ei sovellettu pitkälle menevää tapausluokkien ja niiden alaluokkien numeeriseen koodaukseen ja kvantifiointiin perustuvaa sisällönanalyysiä, vaan vastauksia purettiin astetta pehmeämmällä tavalla1. Näinkin menetellen saadaan riittävä kuva siitä miten tiedusteltu asia kansalaisten keskuudessa hahmotetaan.

Yleisesti voi että todeta, että vanha paljolti jyrää uuden myös näissä näkemyksissä. Laajimmin tunnistetuksi tieteemme saavutukseksi kohoaa AIV-rehu (eri tavoin ilmaistuna; esimerkkejä variaatioista: 'rehunsäilöntäaine', 'rehu joka sairastutti lehmille annettuna koko kansan allergioihin ja astmaan'). Toiseksi, joskin jo olennaisesti alemmalla äänimäärällä, sijoittuu ksylitoli. Käytännössä samaan yltävät erilaiset geenitutkimukseen viittaavat maininnat (kuvio 18.).

Seuraavat kaksi tapausluokkaa, jotka viittaavat eri tavoin joko Nokiaan ja/tai matkapuhelimiin yleensä, liittyvät siinä määrin toisiinsa että ne voitaisiin myös yhdistää (luokat on pidetty erillisinä koska Nokiaan liitettiin myös muun tyyppisiä saavutuksia ja toisaalta mobiiliteknologia ja -viestintä tuotiin esille myös muutoin kuin Nokian osalta). Tällöin kännykkä-kategoria kohoaisi vertailun kakkoseksi.

Huomionarvoisen määrän mainintoja saavat myös Linux sekä erilaiset lääketiedettä yleisesti (tai niin spesifisesti että yksittäiset vastaukset on jouduttu yhdistämään, esim. tietyt lääkenimet, rokotteet, sydämensiirto ym.) koskevat maininnat. Lääketiede saa kuitenkin vertailussa tulitukea erillisistä nimetyistä tutkimusalueistaan. Tällaisina useampia mainintoja osakseen saaneina listalle nousevat syöpätutkimus ja aivotutkimus.

Avaruustutkimus nousee niin ikään merkittävästi esille tuloksissa. Alaan liittyvät maininnat esitetään kuviossa kahtena toisiaan leikkaavana luokkana. Toinen niistä kattaa avaruustutkimukseen yleisellä tasolla liittyvät maininnat. Toiseen on koottu Väisälän (VAISALAn) eri tavoin maininneet, joissa on mukana myös avaruustutkimukseen liittyviä saavutuksia ('avaruustutkimus', 'sääkojeet', ilmatieteelliset mittarit',' radiosondi', 'anturiteknologia' jne.).

Useampia kuin yhden maininnan saivat myös sellaiset innovaatiot kuin astiankuivauskaappi ja Suomi-konepistooli. Esimerkinomaisina poimintoina yksittäisten mainintojen laveasta kirjosta voidaan esittää mm. seuraavat: ekovessa, jäänmurtaja, koiratutka, konehuoneeton hissi, kuljetettava kenttäsairaala, kutiamaton villa, lumiskootteri, lypsyrobotti, muovinen hyppyrimäki, mustamakkara, muurahaishappo, paperiteollisuuden kemia, pipetti, salmiakki, sampo, savusauna, tuulivoimalan roottorin kehitys, tykistön tulenjohdon kehitys, vesihöyryverho, vetymoottori ja älyvaatteet. Vaikka lista osin viittaa tiettyyn vapausasteiden ottoon vastaajien taholta, suoranaista leikiksi lyöntiä esiintyi hyvin vähän.

_______________________________________________

1Vastaukset tallennettiin autenttisessa verbaalisessa muodossaan ns. string-muuttujiksi, jolloin yhdenmukaisista ilmaisuista voitiin ajaa frekvenssejä. Tätä täydennettiin manuaalisella, harkinnanvaraisella lajittelulla, ts. selvästi yhteen kuuluvien asioiden yhdistämisellä. Koska kaikki vapaamuotoisten avovastausten luokittelut ovat sopimuksenvaraisia (ja kaikkien tutkijoiden painajaisia), tuloksia ei voi pitää eksakteina. Toinen, toista luokitustapaa käyttävä luokittelija päätyisi todennäköisesti osin erilaisiin tuloksiin. Tulosten pääsanomaan tämä ei kuitenkaan vaikuta.