2.3.3. Väestöryhmittäiset erot tietolähteissä

Sukupuolen yhteys tietolähteiden käyttöön ei ole kovin voimakas. Yleisaikakauslehtien sekä seminaarien ja muiden yleisötilaisuuksien merkitys korostuu naisten tiedetiedon lähteinä. Miehet puolestaan perustavat tietouttaan suhteellisesti enemmän tieteen saavutuksia esitteleviin aikakauslehtiin. Tieteellisen kirjallisuuden sekä tieto- ja ammattikirjallisuuden osalla ero on samansuuntainen.

Iän yhteydessä selvimmin esille nousee tietoverkkojen asema. Nuoret nojaavat näkyvästi internetiin. Myös oman työn ja koulutuksen merkitys korostuu keskimääräistä enemmän nuoremmilla ikäryhmillä (mikä selittynee pitkälti väestön ikä- ja koulutusrakenteen sidoksisuudella).

Koulutustaso korreloi positiivisesti useimpien lähteiden käyttöön. Korkeaan koulutukseen liittyy ymmärrettävästi opiskelun ja työn myötä saatu tietous. Myös internetin ja yleistajuisen tieto- ja ammattikirjallisuuden merkitys korostuu näkyvästi koulutustason kohotessa. Tiedetiedon 'peruslähteiden' kuten sanomalehtien ja television kohdalla ero keskimääräisyyteen jää vähäiseksi. Viime mainitun kohdalla havaitaan jopa heikko negatiivinen korrelaatio (kuvio 11a.).

Kun tietolähteiden merkitystä tarkastellaan tieteeseen kohdistuvan yleisen kiinnostuksen (edellä kuvatuista kiinnostusmuuttujista rakennettu indikaattori) mukaan, havaitaan vahvoja riippuvuuksia. Erot eivät kuitenkaan tuo esille sanottavaa selektiivisyyttä, vaan pikemminkin kertovat että tieteestä kiinnostuneet imevät tiedetietoa kaikista lähteistä ahnaammin kuin vähemmän kiinnostuneet. Korkein korrelaatio (.51) koskee vaateliainta tietolähdettä, tieteellisiä julkaisuja. Suhteellisesti vähiten ryhmässä korostuu yleisaikakauslehtien merkitys (kuvio 11b.).