2.3.2. Tietolähteiden muuttuminen

Kuten edellä, myös tältä osin erot aiemman mittauksen tuloksiin jäävät suhteellisen vähäisiksi. Arvioitavan asian luonne ja vertailun aikajänne huomioon ottaen syvällisiä muutoksia ei ehkä ole perusteltua odottaakaan. Täysin entiseksi tietolähteiden kuva ei kuitenkaan muodostu.

Merkittävin muutos koskee internetin ja tietoverkkojen asemaa. Ne tietolähteekseen nimeävien osuus on kasvanut kolmen vuoden aikana kymmenen prosenttiyksikköä (44%:sta 54%:iin). Kun otetaan huomioon edellisellä vertailuvälillä todettu samansuuntainen lähes yhtä suuri siirtymä (+7 %-yksikköä), kokonaismuutos piirtyy merkittävän suureksi (kuvio 9.).

Myös yleisaikakauslehdet ja tieteen saavutuksia esittelevät aikakauslehdet (kuten Tiede) mainitaan hieman aiempaa useammin. Ensin mainittujen kohdalla kyse tosin on lähinnä paluusta kuuden vuoden takaiseen asetelmaan. Massamedian osalla ei nähdä suuria muutoksia. Sanomalehtien merkitys on kuitenkin pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt.

Samansuuntaista, astetta selvempää hammastusta havaitaan tieteellisten julkaisujen ja tieteellisen kirjallisuuden (-4 %-yksikköä) sekä yleistajuisen tieto- ja ammattikirjallisuuden1 (-4) kohdalla. Näitä heikkoja signaaleja voi tulkita mediakäytön kiikkulautaluonteella. Mikäli viestimien kokonaiskäyttö ei tiedonhankinnassa lisäänny, on luontevaa ajatella että toisten kanavien merkityksen kasvu vähentää joidenkin toisten kanavien merkitystä. Alenemaa kuvastavat luvut voidaan täten kytkeä netin nousuun.

Internetin merkityksen kasvua lähemmin tarkasteltaessa todetaan, ettei kyseessä ole mikään satunnaisvaihtelusta tms. aiheutuva tilastollinen heilahdus. Ero aiempaan tulee esille systemaattisena kaikkien väestöryhmien arvioissa. Netin tärkeys on noussut niin miesten kuin naisten, niin nuorten kuin vanhojen kuin erilaisen koulutuksen omaavienkin keskuudessa. Sama systematiikka ilmeni rikkumattomana myös aikavälillä 2001-2004 tapahtuneissa muutoksissa (kuvio 10.).

Netin nousua tulkittaessa tulee huomata, että vastaukset heijastanevat tilannetta - tietoverkkojen käytön yleistymistä - yleisemminkin kuin vain tiedetiedon hankinnan näkökulmasta. Toisaalta moni on varmaankin pannut merkille, että netti tarjoaa nykyisellään vaikkapa kokonaisia väitöskirjoja niitä tarvitseville. Huomattakoon samalla, ettei internet ole kaikilta osin itsenäinen lähde. Keskeisellä sijalla verkossa ovat muiden medioiden (kuten erilaisten lehtien ja tv-kanavien) sivustot, niiden toimituksellisen materiaalin julkaiseminen sähköisessä muodossa.

_______________________________________________

1Lähdettä koskevan muutoksen tulkintaa hankaloittaa kysymysmuotoon tehty muutos. Aiemmissa tutkimuksissa käsitteen 'yleistajuinen tieto- ja ammattikirjallisuus' tilalla oli käsite 'ammatti- ja tietokirjallisuus'.