2.1.3. Väestöryhmittäiset kiinnostuserot

Kiinnostustekijöitä lähemmin eriteltäessä havaitaan osin huomattaviakin väestön sisäisiä eroja. Aihepiirien seuraaminen on selkeän sukupuolisidonnaista. Näkyvimmät erot koskevat kulttuuria ja taidetta, urheilua sekä talousasioita. Ensin mainittu aihepiiri on leimallisesti naisten preferoima, kahta jälkimmäistä taas dominoi maskuliininen mielenkiinto. Luontoon ja ympäristöön kohdistuu laajaa kiinnostusta niin miesten kuin naistenkin keskuudessa.

Tieteeseen (tiede, tutkimus ja teknologia) kohdistuva kiinnostus on jonkin verran suurempaa miesten kuin naisten keskuudessa. Iän mukaan kiinnostus tiedeasioita kohtaan kasvaa lähes lineaarisesti nuoruuden suuntaan. Koulutustason yhteys on - kuten ehkä sopii odottaa - suoraviivaisen selvä. Relaatio todentuu niin peruskoulutuksen kuin ammatillisenkin koulutuksen kohdalla. Korkein kiinnostusluku saadaan akateemisesti koulutetuilta, joista lähes neljä viidestä (78%) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on - aiempaan tapaan - teknis-luonnontieteellisen koulutuksen saaneilla (kuvio 4.)

Ammatti- ja sosiaaliryhmistä kiinnostuneimpia tiedeasioista ovat mm. johtavat toimihenkilöt sekä opiskelijat. Tulos selittynee pitkälti koulutustason kautta. Asuinkonteksti heijastuu niinikään arviointeihin. Pienkuntien asukkaat ovat havaittavasti passiivisempia kuin suurten kaupunkien ja Uudenmaan asukkaat. Myös tässä koulutustaso luonnollisesti toimii väliin tulevana muuttujana.