2.1.2. Muutokset kiinnostuksessa

Verrattaessa nyt saatuja tuloksia kolme vuotta aiemmin saatuihin, havaitaan muutokset kokonaisuutena vähäisiksi. Ne ovat jopa pienempiä kuin edellisellä vertailuajanjaksolla 2001-2004 (jolloin muutoksia luonnehdittiin 'verrattain vähäisiksi').

Täysin samoina luvut eivät kuitenkaan ole pysyneet. Merkittävin muutos koskee politiikkaa, jota kohtaan tunnetaan nyt hieman aiempaa enemmän kiinnostusta (kiinnostuneiden osuus on kasvanut 40%:sta 45%:iin). Aihepiiri on myös ainoa, jossa kolmen mittauksen aikasarja kertoo asteittain nousevasta trendistä. Suomalaisten perinteinen, enemmän tai vähemmän populistinen politiikanvastaisuus näyttäisi näin ollen olevan vähittäin laantumassa (kuvio 3.).

Vähäistä nousua - tai rehabilitoitumista viimekertaisia lukuja pudottaneiden erilaisten hemohess-episodien häpeästä - voi nähdä myös urheilua koskevissa arvioissa. Viihteen kiinnostavuuden muuttumista arvioitaessa tulee ottaa huomioon kysymysmuotoon tehty vähäinen muutos1. Kiinnostavuuttaan kadottaneeksi ei voida selkeästi nimetä mitään aihealuetta. Lähinnä tällaisiksi luokiteltavia ovat yhteiskunnalliset asiat yleensä sekä taloutta, yrityksiä ja pörssiä koskevat asiat.

Tiedettä koskeva jakauma on nyt asiallisesti sama kuin edellisessä mittauksessa (kiinnostuneiden osuus on 1%-yksikön suurempi, mitä ei voida pitää muutoksena) ja myös sama kuin sitä edeltävässä mittauksessa. Stabiilisuutta on vaikea selittää enää sattumalla. Kyse on (oltava) niin suomalaisten tiedekiinnostuksen kuin sen mittaamisenkin vakaudesta.

_______________________________________________

1Aiemmissa tutkimuksissa käsitteen 'viihde' tilalla oli käsite 'kevyt musiikki, viihde'. Kiinnostavimmaksi koettu aihepiiri 'ympäristö, luonto' oli kokonaan uusi arviointikohde, joten sen osalta ei voida esittää vertailutietoa. Aihepiirin ponnahdus suoraan vertailun kärkeen on kuitenkin kouluesimerkki siitä, miten arviointikohteiden (tai vastausvaihtoehtojen) lisääminen/vähentäminen voi vaikuttaa tuloksiin.