1.2. Tutkimusaineisto ja raportointitapa

Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä 03.05. - 06.07.2007 välisenä aikana. Kyselyn alkuperäisenä kohdejoukkona oli 3000 väestön keskusrekisteristä satunnaisesti poimittua henkilöä (otoskokoa kasvatettiin 500 hengellä edellisestä tutkimuksesta). Kohdehenkilöt edustivat koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18-70 -vuotiasta väestöä. Postituskierroksia oli kaksi, ts. vastauksia 'karhuttiin' kerran.

Tiedonkeruu tuotti tulokseksi yhteensä 1078 analyysikelpoista lomaketta. Näyte kattaa täten 35,9% alkuperäisestä brutto-otoksesta. Vastausaktiivisuus aleni aiemmasta tutkimuksesta (42,2% vuonna 2004; samansuuntainen vähäisempi muutos tapahtui myös aikavälillä 2001-2004). Tulosta on kuitenkin pidettävä tyydyttävänä, kun otetaan huomioon otannan luonne (koko henkikirjoitetusta väestöstä tehty rajaamaton poiminta, jossa kaikki eivät ole tavoitettavissa tai vastaamiskykyisiä), kyselyn aihepiiri ja laajuus, tutkimuksen suorittamisajankohta (osin kesäaika) sekä se, että kansalaisten tavoittaminen on nykyisin vaikeaa kaikilla tiedonkeruumenetelmillä1. Vastausaktiivisuuden vähentymisestä huolimatta vastaajamäärä on nyt hieman suurempi kuin aiemmassa tutkimuksessa (N=1054).

Aineisto on sisäiseltä rakenteeltaan edustava. Keskeisten demografisten, sosiaalisten ja alueellisten tekijöiden suhteen osalta se edustaa keskimääräisväestöä verrattain hyvin. Vastausaktiivisuuden aleneminen ei täten näy rakenteellisten vinoutumien voimistumisena. Kuten kyselyaineistoissa yleensä, koulutusrakennejakaumat painottuvat hieman korkean koulutuksen suuntaan, ts. kato on havaittavasti suurempi vähän koulutettujen keskuudessa. Myös sukupuoliedustavuudessa havaitaan tällä(kin) kertaa lievää naisten yliedustusta. Survey-aineistoja nykyisin yleisimmin vaivaava ongelma, ikärakenteen vinoutuminen vanhuuden suuntaan, näyttäytyy aineistossa tavallista lievempänä. Tähän vaikuttanee Tiedebarometrin teema, joka ei ole nuorille aivan yhtä 'evvk' kuin kyselyjen aihepiirit yleensä. Aineiston analyysissä ei ole käytetty painokertoimia.

Tulosten luottamusväli eli ns. virhemarginaali on koko aineiston tasolla jakauman muodosta (saadun prosenttiluvun suuruudesta) riippuen 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Osaryhmittäisissä tuloksissa marginaali on suurempi, ryhmäkoosta riippuen.

Raportissa verbalisoidaan ja visualisoidaan tutkimuksen päätuloksia. Graafisten kuvioiden osuus on suuri, koska tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja kuviot pitkälti itseselitteisiä. Kaikkea lukujen taakse kätkeytyvää ei pyritä kirjoittamaan auki, koska se tekisi esityksestä luotaantyöntävän laajan. Raportin lopussa esitetään kaikkien taustamuuttujien suorat jakaumat, joista käy ilmi aineiston analyysissä käytettyjen vastaajaryhmien koot (liite 2.).

Tutkimuksen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Vastaavana tutkijana ja raportin laatijana on toiminut Pentti Kiljunen. Kuten aiemmat, myös tämänkertainen tutkimusaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopiston yksikkö). Tietoarkisto luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Arkiston käyttötilastojen mukaan tutkimussarjan aiempiin datamatriiseihin on kohdistunut merkittävää ulkopuolista kiinnostusta (tähän mennessä yhteensä kahdeksan tilausta tutkimukselliseen jatkokäyttöön).

_______________________________________________

1Kansalaisten passiivisuus on samalla tavoin kaikkien tiedonkeruumenetelmien ongelma. Myös puhelin- ja käyntihaastatteluissa joudutaan käyttämään huomattavan suuria brutto-otoksia (usein moninkertaisia lopulliseen vastaajamäärään nähden), jotta haluttu vastaajamäärä saataisiin kerätyksi. Koska tarvittujen kontaktiyritysten (puhelin- ja ovikellonsoitot) kokonaismäärästä ei kuitenkaan po. metodeilla operoitaessa tehdä selkoa, julkisuuteen syntyy mielikuva aktiivisesta osallistumisesta.