Myös muihin ydinvoimaa puoltaviin ja vastustaviin argumentteihin reagoidaan pääpiirteissään entisellä tavalla. Käsitykset ydinvoiman ympäristöystävällisyydestä ja taloudellisesta edullisuudesta - joita käsiteltiin jo energiamuotojen ominaisuusvertailussa edellä - ovat säilyneet käytännössä entisellä tasollaan (ei kuvioita).

Positiivisista näkökohdista keskeiseksi kansalaisten arvioinneissa muodostuu edelleen ydinvoimasta maassamme saatujen kokemusten myönteisyys. Useamman kuin joka toisen (55%) mielestä Suomessa on saatu hyviä kokemuksia (suomalaisesta) ydinvoimasta. Eri mieltä asiasta on vain noin joka seitsemäs (14%). Arvioinneissa havaitaan vähäistä varauksellisuuden kasvua viime mittauksesta [kuvio 10.].

Kioton ilmastosopimuksen velvoitteisiin vetoaminen ei ydinvoimaa puoltavana argumenttina pure suomalaisiin. Tätä koskeva mittari tuottaa tulokseksi lähinnä vain laajaa epätietoisuutta (48% on vailla kantaa, ei kuviota).

Suurta eroa ei liioin tehdä sen suhteen, tarkoitetaanko ydinvoimalla vanhoja tuotantolaitoksia vaiko uusia, nykyaikaiseen teknologiaan perustuvia laitoksia. Teesi, jonka mukaan uuden nykyaikaisen laitoksen rakentaminen ei merkittävästi lisäisi ydinvoiman käytöstä aiheutuvia riskejä maassamme, saa melko vaivautuneen vastaanoton. Kaksi viidestä (42%) allekirjoittaa, miltei yhtä moni (37%) ei. Tulos viittaa osaltaan siihen että ydinvoiman vieroksunnan perimmäisenä kohteena on ydinvoiman luonne ja 'idea' sinänsä, ei niinkään sen käytännön toteuttamistapa [kuvio 11.].

Ydinvoimakielteisten argumenttien kirjossa keskeinen suhtautumisperuste on edelleen näkemys, jonka mukaan ydinvoiman käyttöön liittyy aivan liian paljon tuntemattomia vaaratekijöitä. Vaikka vastausjakauma on nytkin vino (52% kantaa huolta tuntemattomista vaaroista, 29% ei), kannanottojen pitemmän aikavälin kehitys kertoo tämäntyyppisten eriytymättömien huolten asteittaisesta hälventymisestä koko 90-luvun ajan [kuvio 12.].

Ydinvoimalaonnettomuuksia koskevat kysymykset tuottavat verrattain tylyjä tuloksia riippumatta siitä tiedustellaanko asiaa onnettomuuden todennäköisyyden vaiko sen potentiaalisten seurausten näkökulmasta. Vajaa kolmannes (31%) pitää suuria vahinkoja aiheuttavan ydinvoimalaonnettomuuden tapahtumista niin epätodennäköisenä, ettei sellaisesta ole syytä huolestua. Eri mieltä on useampi kuin joka toinen (58%). Onnettomuusriskiä reaalisena pitäviä on nyt enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna mutta saman verran kuin vuosikymmenen puolivälissä [kuvio 13.].