3.1. Viides ydinvoimala

Kun ydinvoimaan suhtautuminen konkretisoidaan koskemaan viidennen ydinvoimalan rakentamista, mitä asiaa tiedusteltiin väittämämuotoisella kysymyksellä erikseen, päädytään paljolti samanlaisiin tuloksiin kuin edellä (luku 1.). Noin joka kolmas (31%) pitää viidennen ydinvoimalan rakentamista kannatettavana ja vajaa puolet (48%) torjuu ajatuksen.

Jakauma on käytännössä sama kuin vuotta aikaisemmin mutta jonkin verran kielteisempi kuin kaksi vuotta sitten. Kaiken kaikkiaan muutokset viidennen ydinvoimalan kannatuksessa ovat vuodesta 1994 saakka asiallisesti - kun huomioidaan myönteisten ja kielteisten kantojen suhde - varsin pieniä [kuvio 5.].

Nyt saatua tulosta arvioitaessa on lisäksi huomattava että tutkimus toteutettiin ajankohtana jolloin tiedotusjulkisuudessa oli  poikkeuksellisen paljon ydinvoimalle epäedullista ainesta (Tokaimuran onnettomuus Japanissa ja kaasuvuoto/palovaara Loviisassa). Joskaan näiden tapahtumien vaikutusta mielipiteenmuodostukseen ei voida tarkasti määrittää, tulokset osoittavat ainakin sen ettei ydinvoiman kannatus ole niiden johdosta 'romahtanut' kuten jossain on jo ehditty esittää.

3.2. Väestöryhmittäiset näkemyserot

Väestön sisäiset erot viidenteen ydinvoimalaan suhtautumisessa ovat aiempaan tapaan suuret. Hanke saa selvästi enemmän ymmärtämystä miehiltä (46% kannattaa) kuin naisilta (14%). Viime vuosien kehityksestä voidaan todeta, että sukupuolten käsitykset ovat pikemminkin etääntyneet toisistaan kuin lähentyneet.

Iän kohotessa kannanotot myönteistyvät merkittävästi. Tämänsuuntainen ikäriippuvuus - nuorempien ikäryhmien nuivuus - on hahmottunut viime vuosien aineistoista aiempaa selvempänä. Mikäli kehitys jatkuu, se merkitsee että tuki ydinvoimalle tulee vastaisuudessa enenevästi vanhemmalta väestönosalta [kuvio 6.].

Myös koulutustason yhteydessä nähdään asteittaista muuttumista. Vaikka ydinvoiman kannatus edelleen kasvaa koulutustason kohotessa, riippuvuus on heikompi kuin edeltävinä tutkimusvuosina. Osasyynä tähän on sukupuolesta johtuva 'peittoefekti' eli se, että koulutuksen yhteys on miehillä ja naisilla eri suuntainen. Miehillä ydinvoimamyönteisyys lisääntyy voimakkaasti koulutuksen myötä, naisilla kannat nykyisin pikemminkin kielteistyvät. 

Ammatti- ja sosiaaliryhmistä ydinvoimamyönteisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt. Poliittisella kentällä kokoomuksen (62%) kannattajat erottuvat selvästi muista ydinvoimamyönteisyytensä vuoksi. SDPn kannattajakunnassa hanke saa hieman keskimääräistä enemmän hyväksyntää. Ydinvoimavastaisimpia ovat totuttuun tapaan vihreiden kannattajat (87% vastustaa). Alueellisesti tarkasteltuna asenteet ovat keskimääräistä myönteisempiä Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa (analyysissä on siirrytty maakuntapohjaiseen NUTS2-aluejakoon).

Ydinvoimaloiden sijaintikunnissa väestö suhtautuu - niinikään aiempien tutkimusvuosien tapaan - ydinvoiman lisärakentamiseen selvästi myönteisemmin kuin väestö muualla maassa. Sekä Loviisassa (52%) että Eurajoella (48%) viidennen ydinvoimalan kannattajia on merkittävästi enemmän kuin sen vastustajia.