Ydinvoiman lisärakentamisesta puhuttaessa ajatellaan tavallisesti vain hankkeen valtakunnallisia hyötyjä ja haittoja ja julkinen keskustelu kohdistuu vain niistä kiistelemiseen. Tämänkertaisessa tutkimuksessa ydinvoimanäkemyksiä selvitettiin myös paikallisesta näkökulmasta. Vastaajilta tiedusteltiin, millainen vaikutus uuden ydinvoimalayksikön rakentamisella heidän nähdäkseen olisi elinoloihin siinä kunnassa, johon laitos rakennettaisiin.

Koko väestön arvioinneista piirtyy profiili, jossa hyödyt ja haitat separoituvat esille selvinä. Taloudelliset ja yleensäkin toimeentulotekijöihin liittyvät hyödyt nousevat listan kärkeen. Valtaenemmistö (85%) arvioi rakentamisen vaikuttavan myönteisesti kunnan työllisyystilanteeseen laitoksen (noin kuuden vuoden) rakennusaikana. Myös pysyvään työllistämisvaikutukseen uskotaan huomionarvoisen laajasti. Käsitykset kunnan verotulojen määrän kasvusta (60% arvioi vaikuttavan myönteisesti) sekä yleensäkin kunnan taloudellisen tilan vahvistumisesta (55%) ovat huomattavan yleisiä [kuvio 12.].

Taloudelliset ja työllisyyshyödyt allekirjoitetaan kuitenkin verrattain kovaan sosiaaliseen ja ympäristölliseen hintaan. Rakentamisen uskotaan samalla vaikuttavan kielteisesti niin luonnon ja ympäristön tilaan (43% katsoo vaikuttavan kielteisesti), kunnan vetovoimaan asuinpaikkana (52%) kuin asukkaiden elämän turvallisuuteenkin (50%). Kokonaisuutena rakennuskunnan nähdään silti pikemminkin voittavan kuin häviävän mikäli hanke toteutetaan: kokonaisvaikutusta ('elinolot kunnassa kokonaisuutena') positiivisena pitäviä on enemmän (30%) kuin sitä negatiivisena pitäviä (19%).

Koska molemmat potentiaaliset rakennuskunnat, Loviisa ja Eurajoki (joissa lisäksi on parhaillaan käynnissä po. vaikutuksia luotaavat YVA-menettelyt) ovat mukana tutkimuksessa, on kiintoisaa verrata näkemyksiä ulkoapäin vs. sisältäpäin -asetelmasta. Rinnastus osoittaa 'uhrien' kokevan hankkeen paljon mieluisampana kuin näiden kohtaloa murehtivien ulkopuolisten. Tekijöiden järjestys muodostuu pitkälti samanlaiseksi mutta kannanottoja leimaa selvä tasoero. Tätä kuvaa pelkistetysti erot hankkeen kokonaisvaikutusten arvioinnissa. Loviisalaisista lähes kaksi kolmasosaa (64%) pitää vaikutusta myönteisenä ja vain pieni vähemmistö (14%) kielteisenä. Eurajoen jakauma (72%/5%) ei sisällä senkään vertaa epäilyä [kuvio 13.].

Käsityksiä uuden ydinvoimalaitoksen vaikutuksista tiedusteltiin riskinäkökulmasta myös väittämämuotoisella kysymyksellä. Kaksi viidestä (41%) yhtyy näkemykseen, jonka mukaan uuden, nykyaikaiseen teknologiaan perustuvan ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei lisäisi merkittävästi ydinvoiman käytöstä aiheutuvia riskejä maassamme. Ajatuksen torjuu lähes yhtä moni (36%, ei kuviota).