2.1. Viides ydinvoimala

Kun kysymyksenasettelu konkretisoidaan koskemaan viidennen ydinvoimalan rakentamista, mitä asiaa tiedusteltiin väittämämuotoisella kysymyksellä erikseen, päädytään paljolti samanlaisiin tuloksiin kuin edellä. Noin kolmannes (32%) pitää viidennen ydinvoimalan rakentamista kannatettavana ja vajaa puolet (47%) torjuu ajatuksen.

Jakauma on ydinvoimakielteisempi kuin vuotta aikaisemmin mutta samanlainen kuin kaksi vuotta sitten. Kaiken kaikkiaan kannatusmuutokset ovat vuodesta 1994 saakka asiallisesti - kun huomioidaan myönteisten ja kielteisten kantojen suhde - varsin pieniä [kuvio 3.].

2.2. Väestöryhmittäiset näkemyserot

Väestön sisäiset erot viidenteen ydinvoimalaan suhtautumisessa ovat aiempaan tapaan suuret. Hanke saa selvästi enemmän ymmärtämystä miehiltä (45% kannattaa) kuin naisilta (17%).

Iän kohotessa kannanotot myönteistyvät miltei suoraviivaisesti. Tämänsuuntainen ikäriippuvuus - nuorempien ikäryhmien nuivuus - on hahmottunut viime vuosien aineistoista aiempaa selvempänä. Mikäli kehitys jatkuu, se merkitsee että tuki ydinvoimalle tulee vastaisuudessa enenevästi vanhemmalta väestönosalta [kuvio 4.].

Ammatti- ja sosiaaliryhmistä ydinvoimamyönteisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt ja yrittäjät. Poliittisella kentällä kokoomuksen (63%) kannattajat erottuvat selvästi muista ydinvoimamyönteisyytensä vuoksi. Myös SDPn kannattajakunnassa hanke saa huomattavan paljon tukea. Ydinvoimavastaisimpia ovat totuttuun tapaan vihreiden kannattajat (84% vastustaa). Alueellisesti tarkasteltuna asenteet ovat hieman keskimääräistä myönteisempiä Uudellamaalla.

Ydinvoimaloiden sijaintikunnissa väestö suhtautuu - niinikään aiempien tutkimusvuosien tapaan - ydinvoiman lisärakentamiseen selvästi myönteisemmin kuin väestö muualla maassa. Sekä Loviisassa (60%) että Eurajoella (54%) viidennen ydinvoimalan kannattajat ovat enemmistöasemassa.