Karjalan kannaksen siirryttyä Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle, Kyyrölän lahjoitusmaahovin
omistaja kreivi Grigori Petrovitš Tšernyšev siirrätti sodassa autioituneille tiloille 29 maaorjaperhettä (n. 200 henkeä) Venäjältä, Jaroslavlin ja Kostroman alueilta. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat ortodokseja ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä senkin jälkeen, kun alueesta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa 1812 ja edelleen itsenäistä Suomea 1917. Se oli Suomen suurin yhtenäinen venäjänkielinen asutus. Itsenäisyyden aikanakin kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat Suomen armeijassa. Heitä kaatui sodassa 47 ja Kyyrölään sankarihautausmaalle on haudattu 25 sodassa kaatunutta.

Itse Kyyrölän kylän ( Krasnoje Selo tai Stretelskaja, nyk. Krasnoselskoje ) lisäksi Kyyrölän yhteisöön ja sittemmin kuntaan kuului kolme muuta venäjänkielistä kylää: Kangaspelto ( Novaja derevnja tai Kanki , nyk. Iskry ), Parkkila ( Parkino , nyk. Podgorje ) ja Sudenoja ( Razvoz , nyk. Muravjevo ).

Kyyrölän kirkko on kokenut kovia. Se on palanut kaksi kertaa ja lopulta tuhoutui sodassa perusteellisesti. Samalla tuhoutui suurin osa jäljelle jääneistä kirkonkirjoista. Jäljelle jääneet rippikirjat löytyvät esimerkiksi tämän Digihakemiston arkistolinkin takaa.

Viipurin läänin henkikirjat (ns. Vanhan Suomen tilit) 1720-1780 löytyvät tästä linkistä ja henkikirjat 1818 alkaen löytyvät täältä.

Metrikoiden kaksoiskappaleet n. 1735-1800 löytyvät Pietarin Valtiollisesta keskusarkistosta. Niiden tutkimisesta pitää suorittaa pieni käyttömaksu. Aineisto on siististi digitoitua, mutta vaatii hiukan etsintää.

Myös Viipurin arkistosta löytyy paljon Kyyrölää koskevia metrikoita pääasiassa 1800-luvulta, mutta niitä ei ole vielä digitoitu tai ainakin kopiot pitää sieltä tilata erikseen. Aineisto on kyllä listattu luetteloihin, jotka löytyy ko. sivustolta.

Karjala-tietokanta on myös hyvä paikka tietojen hakuun. Sotasurmat 1914-1922 löytyy täältä ja sodissa 1939-1945 menehtyneet täältä.

Suvut Tjurin, Ananin ja Nikiforov ovat tällä hetkellä tutkimukseni kohteena. Varsinkin 1900-luvusta nykypolviin on aika paljon aukkoja vielä. Kuulutko sukuuni? Haluatko auttaa täydentämään sukutietoja? Ota yhteyttä. Yhteystietoni: puhelin nolla-neljäsataa-843 906 tai sähköpostilla ttjurin(at)sci.fi.

Tjurinin sukuhaara lähtee isästäni:
Leo Tjurin 1938-2006 ->
  Vasili Tjurin 1915-1990 (vaimonsa Olga os. Ananin 1915-2002) ->
    Maksim (Mako) Tjurin 1884-1960 (vaimonsa Jevgenija os. Moskaloff 1886-1957) ->
      Nikolai Tjurin 1843-1883 (vaimonsa Agrippina Ivanintytär 1858-1937) ->
        Ivan Iljanpoika Tjurin 1813- (vaimonsa Agrippina Timofeintytär 1814-1885) ->
          Ilja Iljanpoika Tjurin 1786- (vaimonsa Paraskeva)

Ananinin sukuhaara lähtee mummostani:
Olga os. Ananin 1915-2002 ->
 Ivan (Juho) Ananin 1886-1956 (vaimonsa Elisabeth os. Nikiforov 1890-1925/26) ->
   Vasili Ananin 1855-1921 (vaimonsa Vera os. Verikov 1861-1922) ->
     Ivan Ananin 1817- (vaimonsa Jelena Georgintytär 1818-1882)

Nikiforovin sukuhaara lähtee mummoni äidistä:
Elisabeth os. Nikiforov 1890-1925/26 ->
 Stefan Nikiforov 1847 - 1911 (vaimonsa Natalia) ->
   Spiridon Ivaninpoika Nikiforov 1813 - 1886 (vaimonsa Anastasia) ->
     Ivan Semenoff Nikiforov 1791- (vaimonsa Natalia)

Äitini suku on peräisin etelä-pohjanmaalta, tietoja löytyy lähinnä Ilmajoen ja Peräseinäjoen kirkonkirjoista. Sukuja ovat mm. Mylläri, Korkiamäki ja Liminka. Olen kiinnostunut kaikesta em. sukuihin liittyvästä aineistosta, Peräseinäjoen talo- ja historiatiedoista sekä alueen vanhoista kartoista. Ota yhteyttä, mikäli sinulta löytyy täydentävää tietoa.

1. Liminka nimen alkuperä
Iisakki Heikinpoika Liminga (Liminka) s. 15.12.1843 Peräseinäjoki
Vanhemmat: Heikki Jaakonpoika Korkiamäki s. 9.6.1816 ja Hedvig Iisakintytär os. Pitkämäki. Iisakki ryhtyi viljelemään Liminka-nimistä tilaa. Mutta mistä ihmeestä sukunimi Liminka on otettu? Vai onko Iisakki itse keksinyt ko. nimen? Mistään ei toistaiseksi ole löytynyt mainintaa alueen aikaisemmista Liminka-nimistä. 1800-luvun lopulla on myös Virroilla otettu sukunimeksi Liminka. Tätä ennen tunnettiin nimet Koivulampi tai Koivulammi. Tiettävästi Virtain Limingan ja Peräseinäjoen Limingan välillä ei ole yhteyttä. Vai onko?