Lohjan pitäjänmakasiini

Lohjan pitäjänmakasiini

1700-luvun puolivälissä valtakunnassa suunniteltiin pitäjänviljamakasiinien perustamista, jotta katovuosina säästyisi riittävästi siemenviljaa seuraavan vuoden kylvöjä varten. Vuosina 1755-1756 pidetyillä valtiopäivillä säädettiin, että jokaiseen seurakuntaan oli perustettava tällainen makasiini, johon oli talletettava viljaa hyvinä satovuosina ja josta sai tarvittaessa lainata siemenviljaa; laina oli maksettava takaisin korolla lisättynä - makasiini oli siis eräänlainen pankki.
Lohjalaiset olivat kuitenkin olleet liikkeellä jo ennen pakkoa. Lohjan pitäjänmakasiini päätettiin perustaa syyskäräjillä 27.11.1746, mutta vasta kun päätös oli uudistettu 5.10.1750, hanketta ruvettiin toteuttamaan ja puinen makasiinirakennus nousi kirkon länsipuolelle seuraavana vuonna. Hyvin hoidettu makasiini tuotti voittoa ylijäämäviljan muodossa ja sitä myytiin huutokaupoilla, joiden tuotot käytettiin paikkakunnan yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten köyhäinhoitoon ja koulun ylläpitämiseen. 1900-luvun alussa pankkilaitoksen sekä talouden muukin kehittyminen teki pitäjänmakasiinit tarpeettomiksi. Lohjan makasiini purettiin 1910-1920-luvun vaihteessa.
Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) - kirjailija Juhani Ahon puoliso - vieraili 1800-1900-luvun vaihteessa miehensä kanssa Järnefeltien luona Virkkalan Vieremässä ja Rantalassa. Ilmeisesti jollain tällaisella käynnillä hän laati piirroksen Lohjan pitäjänmakasiinista. Sen sijainti on helppo paikallistaa taustalla näkyvän kirkon avulla. Kuvan vasemmassa laidassa erottuu myös joitakin kirkkotalleja, joita oli pitkä rivistö kirkon länsipäädyn edustalla. Kauempaa tulleet seurakuntalaiset pitivät niissä hevosiaan kirkossakäyntien aikana.
Kuva: Lohjan Museo


© Torsti Salonen 2001
www.lohjanhistoria.net