Uusimaa

Uusimaa 5.2.1895 n:o 10

- Uuttamaata lewiää nykyään 2,475 kappaletta. Näytteeksi missä määrin lehteä lewiää eri kuntiin, mainittakoon seuraawain kuntain tilaajamäärä sen mukaan kuin asiasta olemme selwillä.
Porwoon kaupunkiin 151 (sitä paitsi irtonaisnumeroita 30-40),
Porwoon maaseurakuntaan 118,
Orimattilaan 209,
Wihtiin 146,
Pukkilaan 135,
Askulaan 134,
Mäntsälään 129,
Iittin 125,
Nurmijärwelle 113,
Pyhäjärwelle 113,
Lohjalle 104,
Porneesiin 97,
Laptreskiin 90,
Elimäelle 78,
Nummelle 69,
Lahteen 54,
Artjärwelle 51,
Ruotsinpyhtäälle 47,
Myrskylään 41,
Pusulaan 38,
Tuusulaan 35,
Sammattiin 25,
Karjalohjalle 20.


Uusimaa

Uusimaa 15.2.1895 n:o 13

- Lohjalta, helmikuussa. - Kesämatkailija, jos polkusi milloinkaan osuu tänne etelän maille, niin poikkee Lohjalle, näkemään sen kuuluisaa kauneutta, sen merkillisyyksiä. Asemalta ei ole kuin joku kolme kilometriä kirkolle ja kirkonkylä on kuin pieni kaupunki. Siinä reserwikasarmit, koulut, piirilääkärit, apteekit, kauppiaat, käsityöläiset, kaikki yhdessä rytäkässä, aiwan kuin kaupungissa. Pienen kentän syrjässä seisoo Lohjan wanha kiwikirkko, sisältä keskiajan maalauksia täynnä, jotka käsittelewät melkein kaikki uuden testamentin tapahtumat, wieläpä lisäksi joukon tuntemattomia pyhimystarujakin. Kirkonkylän eli Lohjannummen, kuten sitä jokapäiwäisessä puheessa tawataan sanoa, taa'atse kulkee Lohjan selkä, siellä on reserwipoikain pölyinen kenttä. Astelet tuota kenttää pitkin etelään päin, niin joudut kanerwikkokankaalle, jota sanotaan "Neitsytlinnaksi". Kaunis on siitä näköala Lohjan järwen ylitse. Salmet, jotka ilta-auringon walossa kiemurtelewat kuin hopeakäärmeet, saaret, huwilat - kaikki on taiteellisen kaunista. Neitsytlinnan tienoille on ollut hommaa perustaa sanatoria. Siellä. jos missään, keuhkotautiset saawat hengittää kuiwaa, terwettä ilmaa.

Asutus ei ole täällä sellaista kuin pohjoisella Uudellamaalla, täällä on yksi rustholli yhden niemen nenässä, toinen toisen poukaman rannalla. Ja kaikilla niin kauniit ympäristöt, niin kadehdittawan kauniit. Tämän kirjoittaja on hurmautuneena jäänyt seisomaan paikalleen, kun ruman korpimetsän takaa äkkiä on wilahtanut esiin kotoisen lahdelman pinta, siinä sywälle pistäywä niemi, niemellä uljas, kaksikerroksinen talonpojan rakennus.

Suomalainen ja ruotsalainen kansallisuus muodostawat täällä maantieteellisessä suhteessa jyrkän rintaman toisiaan wastaan, täällä on raja, jossa suomalainen kansallisuus loppuu ja josta ruotsalainen alkaa. Pitäjän eteläpuoli on ruotsalaista, mutta suomalaiset owat enemmistönä. Sopu silti erinomaisen hywä. Ei ole milloinkaan kuulunut eteläpään miehen suusta, että enemmistö harjoittaisi minkäänlaista sortoa wähemmistöä kohtaan - joka olisi eräällä taholla huomioon otettawa ilmiö. Ainoa arka kohta on kirkon lähellä sijaitsewa ja ruotsalaisen kansakoulun ystäwien kannattama kansakoulu, johon oppilaita haalitaan wähä sieltä, wähä täältä ja jonka oppilasjoukosta löytyisi tuskin ainoatakaan ummikkoa. Pitäjän eteläpäätä mainitessani muistuu mieleeni Kirkniemen historiallinen kartano (Gerknäs), jossa m. m. on pyörinyt emäntänä Eerikin ja Kaarinan tytär, prinsessa Sigrid, mainion Aake Tottin äiti. Kartanolla on oma ruotsalainen koulpiirinsä, mutta äskettäin on saatu suomalainenkin kansakoulu pitäjän eteläpäähän, Kyrkstadiin. Koulu lienee ainoa alallaan, joka tunkeutuu niin sywälle ruotsalaisen asutuksen rintamaan.

Suomalaiselle matkailijalle on Kyrkstadin tienoilta paras pyörtää ympäri; sillä etelämpänä on Mustijoki ja siellä woi helposti joutua tekemisiin erään kuuluisan paroonin kanssa, joka on olutmonopolin suosija, mutta luonnollisesti suomenkielen halweksija. Ei ole terweellistä suunnata matkaa itäänkään päin, sillä silloin jouduttaisiin Siuntioon ja siis past. Mobergin alueelle! Mutta länteen ja pohjoiseen on wäylä auki. Ensimainittu wie Karjalohjalle ja Sammattiin, mutta wiimeksi mainittu Waanilan kneippiläiseen kylpylaitokseen. Ei haittaisi muutama annos raikasta lähdewettä selkäluille.

Lopuksi wielä sananen "ajan hengestä". Se ei ole niinkään mädäntynyt, kuin yleisesti ollaan taipuwaisia luulemaan. Sitä todistaa paraiten se seikka, että "Uusimaa" kaappasi täällä runsaat 100 tilaajaa. Mielihywällä tunnustaen, että "Uusimaa" on moneen kotiin, jossa ei ennen maailman riennoista ja pyrinnöistä tiedetty mitään, tuonut paljo iloa mukanaan ja poistanut monen silmistä entisen torkan, sanon: hywästi!

Kaswaos puoltajaksemme, warttuos etujemme, oikeuksiemme walwojaksi!

Absalon.


Uusimaa

Uusimaa 12.7.1895 n:o 53

- Wesisaawi suomenkielen edustajana Lohjan asemalla. Niinkuin kenties tunnetaan, on Lohjan asemahuoneen seinällä ainoastaan ruotsinkielinen nimi "Lojo". Nyt on kuitenkin sinne ilmautunut suomenkielenkin edustaja - wesisaawin kyljessä näet seisoo suomeksi "Lohja". Tuommoinen outo ilmiö saattaa kuitenkin joskus tehdä pieniä kepposia. Niinpä sattui tässä moniaana päiwänä seuraawa siewoinen tapaus.

Aseman edessä seisowan junan ikkunasta katselee pari matkustajaa. Sattuwat siinä huomaamaan tuon lystimäisen saawin, joka uskaltaa itse "Lojon" asemalla kantaa kyljessään suomalaista nimeä. Alkaa toinen tawata tangertaa Lohi-a. Wa ä de lohi-a? (Mitä on lohia?) kysäisee toiselta. De ä fisk - lax (Se on kaloja - lohta) selittää toinen. - Wi ska titta (Katsotaanpas) tuumaa edellinen, ja miehet rientäwät lohia katsomaan.

Pitkäksi wenyi kuitenkin katsojan naama nähtyään saawin sisällön ja huulilta kuulin pettynyt: - Bara watten! (Waan wettä). Bara watten, huokasi towerinsakin.

Lohjan rautatieasema 1900-luvun alussa

Uusimaa

Uusimaa 1.10.1895 n:o 76

- Lohjankylän meijeriosakeyhtiöllä oli päättäwä kokous w. k. 25 pnä. Johtokunta walittiin yhdeksi wuodeksi. Jäseniksi tuliwat: hrat A. Nordling Nummenkylästä, F. S. Bäckman Koskelta, J. G. Nikander Sedolasta ja Österman Smetsiltä. Puheenjohtajaksi walittiin kaupp. K. Grotell, kasööriksi, kirjanpitäjäksi ja taloudenhoitajaksi urkuri Kylander. Koneenkäyttäjäksi ja meijerskaksi oli jo ennen otettu Stark waimoineen Karstun meijeristä.

Ilmoitettiin yhtiöllä olewan kolme kerma asemaa, nimitt. Nummen kylässä, Koskella ja Teutarin Wällillä, joihin meijerskan ottaminen jätettiin johtokunnan haltuun.

Meijeri ynnä kerma-asemat alkawat toimintansa lokakuun 1 pnä. Ihmeellisintä on, että yhtiön säännöt owat yksinomaan suomeksi laaditut, waikka yhtiössä on toiskielisiäkin.

Osakkaaksi yhtiöön ei oteta muita kuin lehmien omistajia, osakkeet luetaan 10 m:kaksi lehmältä, jotta wähä waraisinkin torppari ja mökkiläinenkin woi ottaa osaa yhtiössä.

Lopuksi kiitti kokous kaupp. K. Grotellia wäsymättömästä, innokkaasta toiminnastaan kuluneena rakennusaikana.

Maidon tuojille päätettiin maksaa niin korkea hinta maidosta kuin suinkin ja kuoritusta maidosta ottaa tuojilta 1 ½ penniä kilolta ja muilta ostajilta 2 penniä kilolta eli litralta.


Uusimaa

Uusimaa 4.10.1895 n:o 77

- Majatalo-oluet Lohjalla. Kuten tunnettu, on Wendelän kiewarissa monina wuosina runsain määrin wiljelty ammattirohkeaa oluen anniskelua ja näkyy yhä wieläkin tuo pahe jatkuwan, kunnes kiewarioluen kielto Lohjallakin astuu woimaan. Sunnuntaisin ja pyhäpäiwinä on erittäin wilkas oluen menekki, sinne kun m. m. on tuon tuostakin mennyt Lohjankyläläisiä noin waan huwiksensa ryyppäämään, ettei muka arkkipäiwiä tuhlaudu, ja arkkipäiwinäkin on tämän kirjoittaja nähnyt sanotun majatalon kyökin täynnä matkustajia oluenjuomingissa. Surewan kuuluu parooni Linder kiewarioluen kieltoa Lohjalla, matkustajat kun eiwät saisi olutta kylmäänsä. Waan tokkopa hänkään tuollaista melua ihaileepi, kun matkustajat owat wähällä ajaa itsensä kuoliaaksi. Ei taida Karjan pitäjässä nim. tulla kielto woimaan niinkauan kuin rahalla on yliwalta ja moisia monopoolin suosijoita kansan riweissä löytyy. Toiwottawa olisi että mokomaa anniskelua lain woimalla ehkäistään.

Uusimaa

Uusimaa 31.12.1895 n:o 101

- Lastenjuhlaa wietettiin t. k. 22 pnä Waanilan koululla Lohjalla. Koululapsille annettiin, paitsi kahwia ja wehnästä sekä useaa lajia makeisia kuusesta, jokaiselle arwokas kirja sekä köyhemmille waatteita, saappaita y. m. Jo toistakymmentä wuotta on kunnallisneuwos Heitman ylläpitänyt yksityistä pikkukoulua ja joka wuosi pitänyt koululaisille lastenjuhlan sekä heitä arwokkailla lahjoilla ilahduttanut.

Uusimaa

Uusimaa 8.10.1895 n:o 78

- Lohjalta. Niitä kokouksiahan meilläkin on täällä wiime aikoina ollut yksi toisensa perään, wäliin useampiakin päiwässä. Tärkeimpänä asiana on ollut uusi waiwaistalo, sen rakennus ja kuntoonpano. Sitäwasten tehdyt piirrustukset näytettiin w. k. 28 p. kuntalaisille ja kustannusarwio luettiin, waan minkäänlaista keskustelua eiwät isännät sen johdosta halunneet, poistuiwat wain kokoushuoneesta ja antoiwat asian siirtyä seuraawaan kokoukseen. Kenties jotkut tulewassa kokouksessa esittäwät jälleen myytäwäksi koko waiwaistaloksi ostetun Perttilän talon, joka ehkä olisi wiisainta, jos wain kunta saisi takaisin, mitä on jo siihen menettänyt.

Kuntalaisille on nyt tilaisuus tarkastaa tulewan wuoden waralle laadittua takseeraus ehdotusta sekä samalla moittia sitä, jos syytä luulee olewan. - Minä puolestani pyytäisin komitealle esittää, että se hylkäisi 400 mk. tulon takseerausperusteena, sillä niin ollen saattaa wääryyksiä tapahtua, esim. torppareita, käsityöläisiä ja itsellisiä kohtaan. Yhdellä on torppa, tulee toimeen kutakuinkin, perheensä kuin on pieni. Takseeraajat kyllä tietäwät olewan liikaa laskea hänelle 400 m. tuloja, mutta kuin se on alin summa niin ei auta, eihän toki auta häntä perin wapauttaminen. Ei siis muuta, kuin 400 m. tulojen ulosteot suoritettawiksi ja siihen wielä lisäksi henkilö ja waiwaisraha kuten suurempi ansioisillekin. Toiselta puolen taasen asuu Lohjan kunnassa koko joukko sellaisia torppareita, käsityöläisiä ja itsellisiä, jotka eiwät omaa 400 m. tuloja wuodessa, jonkatähden niitä onkin jäännyt paljon takseeraamatta, mutta jotka kuitenkin olisiwat maksukykyiset, ehkä paremmin kuin moni 4-500 mk. tulojen omaaja. Mutta hän woi näyttää toteen ei omaawansa kuin noin 300 m. tulon tai ehkä wähän päälle. - Sentähden ehdottelen että taksoitustarkastuskomitea luettelossa ottaisi kaikki 300 m. tuloiset huomioon ja esittäisi asian tulewalle kuntakokoukselle.

Lohjan kylässä on torikauppa hywin wilkastunut; maalaistuotteita on alakanut yhä runsaammin tulla kaupan. Ruokatawaran myyjiä ja ostajia on aina keskiwiikkoaamuisin runsaasti. Tämän owat kiertäwät kangas y. m. kauppiaat huomanneet ja alkaneet myös silloin saapua paikalle tawaroineen, heitä kun ei toriwero rasita. Mutta tässäpä eiwät paikalliset weroa suorittawat kauppiaat ole oikein hywillään, jonka tähden sääliä tuntewa kuntamme asetti w. k. 28 pnä komitean miettimään, jos nuo owat hywinkin waarallisia ja jos niin on, keksimään neuwoja, miten niistä päästään.

Minun mielestäni uhkaa meitä toinen paljoa suurempi waara, nim. setsuuri- ja jästikäs-tulwa, joka wäkirikkaina kirkkopyhinä ja muina suurempina kokouspäiwinä uhkaa muuttaa hywän kylämme "setsuuri- ja jästikäskauppalaksi". Toiwoisin, että komitea ottaisi tämänkin asian miettiäkseen.

Huliwili.


Uusimaa

Uusimaa 14.1.1896 n:o 4

Kirje Länsi-Uudeltamaalta.

- - -

R a u t a t i e h u h u i s t a

Täällä huhutaan näet, että eräällä taholla tullaan hallitukselle ehdottamaan, että rannikkorata Turku-Karja jatkettaisiin Kirkkoniemen kartanon seuduilta suoraan Helsinkiin. Jollei hallitus tarttuisi asiaan ja ryhtyisi siitä waltiopäiwille ehdotusta tekemään, niin muodostetaan osakeyhtiö, joka rahamiehistä kokoonpantuna läheisessä tulewaisuudessa asiaan tarttuisi. Missämäärin asiassa on perää en warmaan tiedä, mutta kyllä se meikäläisiä wasta-aikaisen lyhyen Helsinginmatkan toiwossa on miellytellyt.

R u o t s a l a i s u u s  L o h j a n  k i r k o n k y l ä s s ä

Lohja on walistunut suomalainen kunta, jonka alaosassa waan löytyy pieni sekawerinen enimmäkseen ruotsia puhuwa asukasryhmä. Lohjalla asuu kesäisin, kuntaan wakinaisesti sijoittuneiden lisänä, paljo suomenmielisiä siwistyneitä kesäwieraita, jotka tuota ja tätä ruotsinmielisten kera kilpaillen puuhailewat. Tästä woisi olettaa, että esim. Lohjan isossa kirkonkylässä, "Lohjankylässä", meille rakas, sointuisa suomenkieli ja mieli kaikkialla olisi kunniatilalla ja silmäänpistäwänä. Mutta äläpäs! Heti kun suomenmielinen matkustaja astuu kylään, saa hän samalla oudon tunnelman sydänalaansa wallitsewasta ruotsalaisjäljittelystä. Astut postikonttoriin, missä ollaan kyllä kohteliaita ja puhutaan kaunista suomea, mutta ulkopuolella loistaa laitoksessa, minkä wirallinen kieli maassa woimassa olewain asetusten mukaan on suomi, ylinnä ilmoituksissa ja tiedonantotauluissa se kieli, jota enemmistö puhuu kaistaleella Tenala - Pyttis j. n. e. Menet täältä edemmäksi ja kohtaat tieosoittajia, joissa on ruotsalaistettuja suomalaisia nimiä, n. k. esim. "Linnais" j. n. e. Sattuu sitte korwiisi erään lastenhoitajan, käsky hoidokkaalleen: Låt nu wara de buskar! Tähän huomauttaa ohikulkewa nainen kurjalla ruotsilla: "Parn wille ta' lummor porta". - Pistänyt kauppiaalle ostaaksesi paperosseja, haihduttaaksesi mielen katkeruuden sawun mukana autereiseen ilmaan. Mielihywin lyöttäyt täällä puheisiin wenäjänkarjalaisen kauppiaan kera ja halukkaasti kuuntelet hänen puhdasta suomeansa, kuultuasi kumpaakin: sekä rääkättyä ruotsin että suomenkieltä. Aikasi kiirehtii ja lähdet astumaan majataloon hewosta saadaksesi. Odotettuasi towin aikaa, saapuu eräs ijäkäs nainen ruotsiksi kysymään mitä olisi anottawaa matkamiehellä. Suomeksi hewoista pyydettyäsi saapuu sisään eräs professori S-k, joka heti ruotsinkielisen pyyntönsä saa täytetyksi; suomenkielinen pyyntö ei näy kuulohermoihin edes osuneen. Kun ei hewoista kotwaan aikaan kuulu, pyörrät pois karwain mielin ja saat jälkeenpäin hawaita, että majatalon wäki waan wiheliäisesti taitaa ja ymmärtää suomenkieltä, joten se seikka oli syynä huomaamattomuuteen.

Kuten tunnettu, owat "Ruotsalaisen kansakoulun ystäwät" ja lohjalaiset wiikinkit perustaneet Lohjankylään ruotsinkielisen kansakoulun, johon parisen ruotsinkielisen oppilaan lisäksi ongitaan kaikilla mahdollisilla keinoilla suomalaisia lapsia, jotka waan muutamankin suomiwoittoisen lauseen osaawat ruotsiksi mongertaa. Tässä koulussa sitte opetetaan näille lapsille wihaa suomalaisuutta wastaaan ja kaswatetaan heistä kurjia luopiaita, joita isänmaanystäwä häpeää mainitakin. - Esimerkki: Eräs arwoisa kansalainen käwi wiime kesänä Lohjankylässä ja istui siellä erään kauppiaan kuistille. Sattui nyt ohitse ajamaan eräs torpparilta wiwahtawa mies, joka kumppaninsa kera puheli suomea. Tämän perässä juoksi kolme poikanulikkaa, jotka huusiwat ruotsiksi: "Etkö anna meille liukua suomalais-sika?" Kun läsnäollut kertoja paheksuen kysyi ketä moiset häwyttömät owat, wastasi eräs suomenmielinen lohjankyläläinen, että "kaksi mahtaa olla ruotsalaisia rippikouluoppilaita ja yksi on ruotsalaista kansakoulua käynyt suomenkielisten wanhempien lapsi". "Kaunista tulosta meidän ruotsalaisen koulumme kylwöstä", lisäsi hän.

Esimerkeistä, joita woisikin jatkaa kylläkin, tahdon wiimeiseksi mainita että muutamat suomenkieliset, nuorisoon kuuluwat lohjankyläläiset ruotsinmielisten wiime kesänä toimeenpanemiin arpajaisiin, joista tulo lankesi ruotsalaistutuskoululle, harjoittiwat itsensä laulajiksi, laulajiksi arpajaistilaisuuteen, joiden toimeenpanokin jo oli solwaus suomalaista kansallisuutta kohtaan. Ja muistakaamme, että tämä awustus tapahtui juuri Lohjalla, jossa wiikinkiemme häpeämättömyys jo muudan wuosi sitten kohosi huippuunsa. Eräässä sikäläisessä silloin pidetyssä "kansanjuhlassa" sitoiwat ruotsinkiihkoiset herrasmiehet tasapuolisuuden wuoksi suomenkielisen juhlalipun, johon oli kirjoitettu sana: "Terwetuloa" solmuun (sic!).

En itse puolestani kanna wihan hituistakaan ruotsinkielistä rahwasryhmää wastaan - onhan minunkin suwussani ollut todellisia ruotsalaisia -, mutta ruotsalaistuneen, ruotsikiihkoa uhkuwan herrasmiesrenkaan häpeämätön kansakielen ja suomalaisten oikeuksien halweksiminen tässä maassa saattaa tuskastumaan, kynään tarttumaan.

Paljon olisi siis wielä Lohjalla ja muuallakin työtä suomalaisuudenasian eteen, paljon tarwittaisiin intoa ja walppautta.

- - -

Oskari K:n


Uusimaa

Uusimaa 24.1.1896 n:o 7

- Siuntion Liewiöltä kirjoitetaan meille: On sitä olemista ja elämistä meidän suomalaisten täällä ruotsalaisten kesken; tuskin tuntee itsensä oman isänmaansa kansalaiseksi. Oppia ja walistusta tarwitsisimme me enemmän kuin kenties missään muualla. Mutta siihen ei kunta myönnä mitään apua; walta on ruotsalaisten käsissä eikä meillä itsellämme ole mitään sanomista. Kun pyydämme kunnan uhraamaan jotain suomalaistenkin walistuksen eteen, neuwotaan meitä wiemään lapsemme - Wihdin kouluihin. Onhan se kowin järkewä ja hywänsuopa neuwo! Niinkauwan, sanowat ruotsalaisemme, kuin ei Wihtiin myönnetä ruotsalaista koulua, ei myönnetä Siuntioonkaan suomalaista. Kuinkahan kauwan tämmöistä julkeutta kestää, kuinkanhan kauwan tässä maassa pitää kärsiä kielensä tähden?

Tällaisissa oloissa olisi tiedottomuus ja woimattomuus wienyt wihdoin suomalaisen kansallisuuden täällä Tuonelan tuwille. Waan meille ojennettiin auttawa käsi syrjästä päin. Suomalaisen kansakoulun ystäwät perustiwat tänne suomalaisen kansakoulun ja owat sitä ylläpitäneet saamatta kunnalta penninkään apua. Se on ollut meille uuden huomenkoiton säde, se on meitä poljetussa asemassamme elähyttänyt. Waan jos sen warojen puutteessa pitäisi lakata, silloin olisimme mekin syöstyt kuoleman warjon maahan. Mutta me toiwomme, ettei suomalaisten weljiemme käsi tästedeskään ole lyhennetty, waan että he yhä muistawat meitä, jotka elämme ruotsinwoittoisuuden raukoilla rajoilla.

Eikä ole suomalaisen koulun työ täällä turhaan mennyt. Waloa ja siwistystä on se tuonut lapsillemme; eikä waan lapsille, waan yhtä paljon wanhoillekin. Meissäkin on saatu hereille halu ammentaa tietoja ja seurata isänmaamme kulkua. Tänä wuonna tulee esim. Liewiön kylään 9 Uusimaata, tulee tiedot kotoisen pöydän ääreen. Ja ahkeraan niitä luetaan, kädestä käteen kulkee lehti. Alku on siis jo meilläkin tehty, ja oloihin nähden warsin ilahduttawa alku. - Tolppari.


Uusimaa

Uusimaa 28.1.1896 n:o 8

- Palstatiloja. Torpparit O. H. Kustaanpoika, J. G. Lydén ja K. H. Grönlund Siuntion pitäjästä ja muonamies K. A. Wirtanen Lohjan pitäjästä owat Keis. Majesteetiltä anoneet, että yleisillä waroilla ostettaisiin Lohjan pitäjän Immulan kylässä olewa Hakulan perintötalo, jonka sen nykyinen omistaja taloll. J. H. Korenius on ilmoittanut haluawansa myydä 17,000 markan hinnasta, sittemmin luowutettawaksi heille ehdolla, että wähitellen saisiwat maksaa ostohinnan takaisin.

Uusimaa

Uusimaa 31.1.1896 n:o 9

- Lohjan Saaresta 26/1 1896. Tämä saari, joka ei ole suuren suuri jos ei pienen pienikään, on kenties useammalle Uusimaan lukijoista ihan outo kulma, waikka sijaitseekin keskellä kauneudestaan kuuluisaa Lohjan järweä ja kuuluu edistyksestään tunnettuihin Lohjan ja Karjalohjan pitäjiin. Jos nyt kuitenkin jollakin on halua tutustua oloihimme, niin koetan tähän piirtää niistä muutamia kohtia.

Yleiset siwistysriennot owat tähän asti täällä olleet wielä kapaloihinsa kiedottuina. Wasta tämän talwen kuluessa on niissä huomattu pieniä elonmerkkiä. On näet ruwettu hommaamaan Saareen omaa kansakoulua. Näin kaukana kuin nyt olemme kouluista ja niin waikeiden kulkuneuwojen takana, on köyhäin ihan mahdoton saada lapsiaan kouluun ja usein jää talollistenkin lapset niistä matkan pituuden tähden pois. Wälttämätön siis olisi Saaressa koulu mitä pikemmin.

Ensimäinen yritys sen saamiseksi oli Joulunpyhinä pidetyt iltamat Mailassa ja ensi kesäksi puuhataan jommoisiakin arpajaisia. Niitä warten on Saaren naisten keskuudessa muodostettu ompeluseura, jotka yhden iltapäiwän joka toinen wiikko uhraawat sille ahkerasti pistellen arpajaiswoittoja. Kummastusta ensin herätti tuo seura. Kuultiinpa lauseita tänlaisiakin: "Pantele sinne menköön, täytyy tehdä työtä, ja sitten wielä maksaakin - (Anteeksi, jos jonkun korwia wihloo ensimmäinen sana, mutta täällä se on ihan tawallinen naisten ja lasten sana, miehet käyttäwät paljoa mehewämpiäkin höysteitä). - Warojen saamiseksi ompeluseuraan kuulutaan pidettäwän helmik. 9 p. pieni iltama Jalassaaren Ahtialassa.

Waan siirtykäämmepä jo muihinkin siwistysrientoihimme. Raittiusliike on, muista puhumatta, ehk'ei juuri nimeltään tuntematonta, niin ainakin sisällöltään tunnustamatonta hywää. Mies se, joka yhteen jaksoon ryyppynsä pohjaan juo ja kuta useamman ryypyn sietää, sitä enemmän miehuus kaswaa. Joku harwa tietysti tekee poikkeuksen, mutta poikkeuksethan waan wahwistawat säännön. Woipi siinä olla tietämättömyyskin syynä sillä ei ole täällä pidetty raittiusesitelmiä eikä muutenkaan asiaa ajettu. Suotawa ja toiwottawa olisi, että raittiusesitelmien pitäjät hywäntahtoisesti muistaisiwat tätäkin kolkkaa. Ehkäpä täälläkin löytyisi sopiwaa maata. ehkäpä täälläkin joku siemen itäisi.

Aineellisessa suhteessa ei täällä juuri ole walituksen syytä useimmat tulewat hywin toimeen, löytyypä joukosta oikein warakkaitakin. Meijerikin on Saaressa ollut noin pari wuotta, mutta sitäkin kohtasi wastukset, kuten kaikkea uutta. Suurin wastus on se, ettei talolliset ole halukkaat wiemään maitoaan sinne. Ainoastaan hywin harwasta paikasta wiedään säännöllisesti. Useimmat wiewät silloin tällöin koska muistawat ja milloin hinta on korkein. Muutamat eiwät wie sentähden kun eiwät woi syödä n. s. takaisinottomaitoa, siitä kun muka tulee - watsa kipeäksi. Löytyypä sellaisiakin, jotka heittäwät maitoon rahtusen suolaa, ennenkuin wiewät meijeriin tai muuten antawat wieraalle, ettei maito "riiwautuisi".

Taikausko on muutenkin täällä wielä niin yleinen, ettei luulisi eläwänsä 19 wuosisadan loppupuolella. "Uhraaminen" on hywin tawallista. Jos esim. tulee jotain satunnaista tautia, kuten paisumia y. m., niitä uhrataan saunaan, tuuleen, weteen, y. m. aina sen mukaan mistä luullaan taudin tai wamman tulleen. Hywin yleinen piirre on wielä sekin luulo, että toinen ihminen woi pahoilla ajatuksilla tai kadehtumalla pilata toisen karjaonnen, "riiwata" kirnun y m. Wanhojen päästä noita wanhoja taikaluuloja ei taida saada pois, mutta kun saamme koulun ja lasten sydämiin kylwetään tiedon siemeniä niin tulewat he suuriksi tultuaan nauramaan moisille taikajutuille, joita itsekin nyt uskowat, kun luulewat wanhempain ihmisten niitä täysinä tosina juttelewan.


Uusimaa

Uusimaa 11.2.1896 n:o 12

- Uusimaan lewiäminen. Kun lukijakuntaamme warmaankin huwittaa nähdä missä määrin lehteämme nykyään lewiää eri kuntiin, mainittakoon tässä seuraawain kuntien tilaajamäärä sekä tänä wuonna että wiime wuonna saman aikaan, sen mukaan kuin asiasta olemme selwillä.

Porwoon kaup. . . . . . . .
Orimattila . . . . . . . . . . .
Mäntsälä . . . . . . . . . . .
Wihti . . . . . . . . . . . . . .
Iitti . . . . . . . . . . . . . . . .
Pukkila . . . . . . . . . . . . .
Nurmijärwi . . . . . . . . . .
Pyhäjärwi . . . . . . . . . . .
Askula . . . . . . . . . . . . .
Lohja . . . . . . . . . . . . . .
Porneesi . . . . . . . . . . . .
Elimäki . . . . . . . . . . . . .
Laptreski . . . . . . . . . . .
Pusula . . . . . . . . . . . . .
Artjärwi . . . . . . . . . . . .
Nummi . . . . . . . . . . . . .
Lahti . . . . . . . . . . . . . . .
Ruotsinpyhtää . . . . . . . .
Tuusula . . . . . . . . . . . . .
Myrskylä . . . . . . . . . . . .
Karjalohja . . . . . . . . . . .
Lowiisa . . . . . . . . . . . . .
Sammatti . . . . . . . . . . . .
Inkeroinen (Anjala y.m.)
Uusikylä (Nastola y.m.)
Järwelä (Kärkölä y.m.)
w.1895
151
209
429
146
113
135
113
113
134
104
97
79
90
38
47
69
54
47
35
28
20
16
25
-
-
-
w.1896
159
403
365
281
346
179
172
158
157
145
142
132
121
88
86
82
63
63
54
46
34
32
28
94
86
55

Uusimaa

Uusimaa 28.2.1896 n:o 17

Ilmoitus

Uusimaa

Uusimaa 30.6.1896 n:o 50

- Arpajaiset ja kansanjuhla pidettiin Lohjankylässä Juhannuspäiwänä. Juhla onnistui mainiosti, sää kun oli suotuisa, yleisöä sankasti, ohjelma waihtelewa. Lohjan naisköörin laulettua muutamia lauluja urkuri K. Kylanderin johdolla, nousi puhujalawalle maist. Matti Helenius, huomauttaen miten mikin kukin kansalainen on taistelijan asemassa. Pahaa, raakuutta, pimeyttä wastaan tulee kunkin yksityisen taistella. Taistelun ylimmäisenä johtajana on Jumala. Hän suo woimaa, intoa, rohkeutta sotilailleen. - Puheen päätyttyä lausui hra Lattu sadun perhosen kosinnasta; satu miellytti yleisöä huomattawasti. Nousi sitte puhujalawalle kirjail. Emil Lassinen, puhuen hengen kylwöstä ja Uudenmaan riennoista. Siemenen täytyy olla hywän elonwoimaista, sitte se takatalwienkin jälestä joskus tekee terää, helimöi. Paljo on rientoja Uudellamaalla nykyään, paljo on tekemättä, paljo on tehty. On saatu oma sanomalehti, joka tuhatmäärin lewiää matalimpiinkin majoihin, on perustettu korkeampi opin ahjo, joka kerää parhaat poikamme ja tyttäremme kattonsa alle, ja lähettää ne sitte jalostettuina takaisin isänmaatansa ja yhteiskuntaa hyödyttämään. Puhe palkittiin hywä-huudoilla ja käsien taputuksilla ja sen päätyttyä puhalsi torwisoittokunta Suomen laulun. Seurasi sitte Unkarilainen kansallistanssi, joka suoritettiin ansiokkaasti. Näytelmä "Hän on Sysmästä" annettiin täydelle huoneelle. Arwat tekiwät jokseenkin hywin kauppansa, onkimista harjoitettiin myöskin wilkkaasti. Lopuksi oli yleinen tanssi. Rahallinen tulos lie, kaikesta päättäen, loistawa.

Uusimaa

Uusimaa 21.7.1896 n:o 56

- Arpajaiset Lohjansaaren Hermalassa wiime sunnuntaina kansakoulun perustamisrahaston hywäksi, onnistuiwat hywin yleisön osanoton ja ilman suhteen. Alkusoiton jälestä piti prof. A. Genetz puheen, jossa hän wertasi tulewaa kansakoulua siihen wälineeseen, joka saattaa saaren asujamet siwityksessä mantereen ja muun maailman yhteyteen. Näyttelijä Lattu esitti humoorillisen kertomuksen ja runon. Joukko ylioppilaita ja muita miesköörin jäseniä lauloiwat moniaita lauluja. Asioitsija A. Wuori piti esitelmän isänmaanrakkaudesta ja yleisestä kansalaissiwistyksestä. Arwat meniwät jotenkin hywin kaupaksi, huokeita kun oliwat ja hywiä woittoja oli saatu. Esim. Kirkniemen kartanosta joukko hedelmiä ja koristuskasweja sillä ehdolla, että niitä woi istutusaikana noutaa. Tuloja lienee ollut n. 500-600 m. ja yleisöä kaikkiaan ehkä 300 henkeä. Muuten on ikäwällä mainittawa, että moniaat miehet oliwat juopuneina tulleet tekemään häiriötä, kulkien edestakaisin kansanjuhlapiirin ulkopuolella. Onneksi oli saapuwilla kaksi säännöllistä konstaapelia, mitkä palauttiwat järjestyksen ilman suurempaa haittaa. Eräältäkin sankarilta otti poliisi nyrkin kokoisen kiwen, jota häiritsijä kanniskeli milloin taskussaan, milloin kädessään.
Myöhemmällä näytettiin ihanteellinen kuwaelma bengaalitulien moniwärisessä walossa.

Uusimaa

Uusimaa 1.9.1896 n:o 68

- Juoppokemuja. Lohjan piirin kruununnimismies on läänin kuwernöörinwirastolta pyytänyt, että, koska tawaksi on otettu, että joukko miehiä, ostettuaan sikäläisestä oluttehtaasta olutta korin tai useamman, asettuwat Lohjan kylän seuduille joko metsänrinteille tahi muille rakentamattomille paikoille juodakseen olutta, josta juomaseurasta tawallisesti syntyy melua ja tappelua, sopiwan sakon uhalla kiellettäisiin kaiken oluen nauttiminen ulkona sanotun piirin Monkolan, Hagaskyttan, Anttilan, Kiwiniemen ja Lindkullan tilojen mailla, joiden alalla Lohjan kylä sijaitsee ja joiden tilojen omistajat myös owat yhtyneet kysymyksessä olewaan anomukseen. Samoin on myöskin pyydetty mainitun epäkohdan poistamiseksi, että poliisilla olisi oikeus häwittää ne juomatawarat, jotka olisiwat jälellä kun tällaiset juomapidot tawattaisiin.

Lohjan olutpanimo 1900-luvun alussa

Uusimaa

Uusimaa 10.11.1896 n:o 88

- Poliisiwoiman lisäystä Lohjalla owat waltioneuwos Th. Rein, tilanomistajat A. Dahlberg, C. G. Christierson sekä useat muut Lohjan pitäjäläiset läänin kuwernöörinwirastolta anoneet. He huomauttawat, että juoppous wiime aikoina suuressa määrin lisääntyy niissä osissa Lohjan pitäjää, jossa sijaitsewat Kirkniemen ja Wirkkalan puolipysäkit Hangon-Hywinkään radalla. Tästä syntyneitten epäkohtien wuoksi ja kun yksistään lähiseuduilla olewissa on noin 250 työmiestä sekä kun pelätään että juopottelu ja siitä johtuwa siiwoton elämä häiritsemättä niinkuin tähänkin saakka saawat jatkua, pyytäwät anojat kuwernööriä asettamaan poliisin eli järjestysmiehen pitämään silmällä wiinakauppaa ja walwomaan järjestystä näillä paikkakunnilla.

Uusimaa

Uusimaa 4.12.1896 n:o 95

- Uusia kansakouluja. Kuntakokouksessa Lohjalla t. k. 2 p:nä päätettiin harwinaisella yksimielisyydellä rakentaa kuntaan kaksi uutta kansakoulua lisää. Kouluista tulee yksi Karstunkylän ja toinen Lohjansaaren piiriin. Asiain enempätä walmistelua warten lykättiin kysymys kansakoulunjohtokunnan käsiteltäwäksi. Näintawoin tulee läheisessä tulewaisuudessa poistetuksi sanottujen koulupiirien kauwan kestänyt koulunpuute. Saaristolaisilla on osin jo koulu ollut syksystä asti waikuttamassa, se perustettiin yksityistä tietä. Näin tulewat Lohjan kansakouluolot wähitellen lopullisesti järjestetyksi.

Uusimaa

Uusimaa 22.12.1896 n:o 100

Kirje Lohjalta.

________________

Aikamme riennoille ei kuntamme ole niin outo, kuin osoitetusta waiteliaisuudesta ehkä woisi päättää. Harrastusta ja pyrintöjä on täälläkin. Uutterat naisemme owat muodostaneet ompeluseuroja, joita nykyään on toimessa kokonaista kuusi, toimien kukin omalla ohjelmallaan, joka määrää seuran tarkoituksen olewan waatteiden walmistaminen warattomille kansakoulun oppilaille ja woittojen hankkiminen arpajaisiin, joita on toisinaan pidetty useampiakin kansakouluja, kansankirjastoja y m. walistusta edistäwiä tarkoituksia warten. Wirkeä toiminta ja yhdessäolon halu antaa toiweita uudesta, yhä paremmmasta tulewaisuudesta kuntamme rahwaan keskuudessa. Itsenäinen, oikeudettomasta holhouksesta wapaa katsantokanta on kerran johtawa nousewan sukupolwen toimia, pyrintöjä ja harrastuksia. Wanhemmat rupeawat yhä enemmän pitämään huolta lastensa koulukaswatuksesta. Sitä osoittaa se harrastus, jolla kansakouluolojamme on kehitetty. Kohta tulee kunnassamme työskentelemään yhdeksän kansakoulua, joka merkitsee yhden kansakoulun jokaista 600 henkeä kohti. Wastikään päätettiin kahden uuden kansakoulun perustaminen ja se tapahtui yksimielisyydellä. Joku aika sitä ennen päätettiin harwinaisen lukuisassa kokouksessa uuden rakennuksen rakentaminen Lohjankylän suomalaiselle kansakoululle. Päätös oli miltei yksimielinen, waan olikin jo monelta taholta edeltäpäin lausuttu toiwomuksia, että sanottu rakennus tulisi aikaan, kun se yhtäpaljon tulisi palwelemaan suurta yleisöä kuin koulujakin. Uhrauksia waatii puheenalaisen rakennuksen aikaansaaminen, eikä sitä ole eräällä taholla kiellettykään. "Lohjan ompeluseura" on jo tehnyt suuria uhrauksia sen hywäksi ja toiwoo se woiwansa wieläkin enemmän uhrata. Henkiset harrastukset waatiwat aineellista kannatusta, se on kieltämätön totuus. Yhtä kieltämätöntä on myös, ettei omaisuuden pelkkä omistaminen ja hankkiminen ilman henkisiä pyrintöjä wastaa aikamme rientoja. Arwoisten kuntalaisten huomion on sanottu ompeluseura tahtonut taas tälläkin kertaa kääntää asiaan kun se tämän joulukuun 30 päiwänä panee toimeen iltahuwit Lohjan kylässä kootaksensa käteisiä waroja laajapohjaisemman ohjelman suorittamista warten tulewana kesänä. Ylläsanottu rakennus on jo päätetty asia. Sen walmistaminen tarwitsee enää waan johtoa ja yleisön puolella harrastusta. Kuta suuremmalla osanotolla asiata edistetään, sitä paremmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi se tulee. Kuntamme on katsottawa jo siksi walistuneeksi, ettei se woi tulla kauwemmin toimeen ilman suurta suojaa, johon sen jäsenet woiwat sankoin henkilöin kokoontua wiettämään jotakin isänmaallista juhlaa, pitämään suurempiakin kokouksia, kuuntelemaan siwistäwiä esitelmiä y m. On pidettäwä kunnia-asianamme, että rakennuksesta tulee jotakin kelwollista ja arwokasta, sentähden harrastakaamme sitä joka mies. Wanhoista ajoista on säilynyt tapa huwitella joulunaikana, nostattaa mieli luonnon kylmää jäykkyyttä wastaaan. Walitettawasti owat huwit wielä monen kirjawaisia. Niiden siweellinen woitto on niin ja näin. Miksi ei sentähden yhdistää hupia ja hyötyä, henkistä nautintoa ja iloa. Siitä elpyy nuoren mieli ja wanhankin wielä wirkistyy. Kun on juoppous pois seurasta ja raakuus kanssapuheesta, niin awautuu mieli jalommalle nautinnolle, nautinnolle, joka tukee horjuwata ja johtaa nuorisoa parempata tulewaisuutta kohti. Kehoitamme sentähden kuntamme arwoisia henkilöitä, tilanomistajia ja yhteisesti kaikkia walistuksen harrastajia yksinmielin ottamaan osaa ylössanottuihin huweihin, sillä osoittaksensa tajuawansa aikamme rientoja ja walistusharrastuksia. Ohjelmasta katso toiseen paikkaan tässä lehdessä.

________________

Ilmoitus

Kansakoulun salirakennus valmiina


Uusimaa

Uusimaa 29.12.1896 n:o 101

- Waltiopäiwäewästyksiksi lausui Lohjan kuntakokous t k. 23 pnä m. m.
Että edusmies puoltaisi Nummelan-Helsingin rataa.
Että Waltiollinen äänioikeus ulotettaisiin muillekin maaseutulaisille kuin ainoastaan manttaalien omistajille.
Että waltio asettaisi kruunun siitosoriita taajempaan kuin mitä nykyään on.
Että edustaja esittäisi olutpanimojen poistamista; joko waltio ne ostaisi eli pantaisi määräaika milloinka ne pitää poistaman, suurta pahetta kun lewittäwät ympäristöönsä.
Että ruununwoutien wirat tarpeettomina poistettaisiin, jolloin siten säästyneistä palkoista tulisi se lisäys, mikä nimismiehille on myönnetty.

Uusimaa

Uusimaa 5.1.1897 n:o 1

Wäkiluwun muutokset Uudellamaalla ja lähiseuduilla 1896

Seura-
kunnan
nimi.
Syntynyt. Syntyneistä oli Kuollut. Wan-
hin
kuol-
leis-
ta
Awioliitto. Muuttanut
seurakuntaan.
Seurakunnasta
pois.
Wäestö. Koko
wäkiluku
31 p.
jouluk.
1896
poi-
kaa
tyt-
töä
yh-
teen-
awiot-
tomia
kuol-
leina
synt.
kakso-
sia
mp. np. yh-
teen-
sä;
wihitty
parisk.
kuolema
eroittan.
mp. np. yh-
teen-
mp. np. yh-
teen-
lisään-
tynyt
wähen-
tynyt
Lohja 113 115 228 16 6 1 55 39 94 90 44 24 125 125 250 123 126 249 135 - 5,562


Uusimaa

Uusimaa 19.3.1897 n:o 22

- Kunnallista. Uudenmaan läänin kuwernööri on hyljännyt Lohjan kunnallislautakunnan esimiehen K.G. Dammertin walituksen Lohjan pitäjän kuntakokouksen jouluk. 30 p:nä 1895 tekemästä ehdotuksesta, jonka kautta kunta päätti hyljätä D:n anomuksen, että hänen palkkionsa kunnallislautakunnan esimiehen toimesta, joka tähän saakka on ollut 660 litraa rukiita ja 150 mk rahaa, korotettaisiin, mitä rahapalkkioon tulee, 300 markkaan, ollen kumminkin walittajalla walta kuntakokouksessa waatia korwausta niistä kunnallislautakunnan esimiehen toimessa kärsimistään todistettawista rahakuluista, joihin hänen nauttimansa palkkio ei ole riittänyt.

Uusimaa

Uusimaa 27.4.1897 n:o 32

- Ajanmukainen edistys. Lohjan kirkonkirjat, wuosisatoja oltuaan ruotsalaisia, laadittiin tänä wuonna suomalaisiksi. Kunnan enemmistönä owat suomalaiset, ja sillä kielellä kuntakokouksen pöytäkirjatkin kirjoitetaan. Siis oli oikeus ja kohtuus antaa wanhalle waltiaalle, ruotsinkielelle, lähtöpassi kouraan.

Uusimaa

Uusimaa 4.5.1897 n:o 34

- Laimeata kirkossa käyntiä. Raskaalta tuntuu ruotsalaisten kirkossa käyminen Lohjalla. Niinpä sunnuntaina toukokuun 2 p:nä ei tullut kuin 1 henkilö kirkkoon. Yhteensoinnin jälkeen odottiwat wiranomaiset noin puoli tuntia, waan kuin ei seurakunta lisääntynyt, niin poistui se ainoakin ja toimitus täytyi jättää sikseen.
Eikö sietäisi jo harwentaa Lohjallakin ruotsalaisia kirkonmenoja, kuin tawallisesti on aina wähän wäkeä ruotsalaisessa jumalanpalweluksessa?

Uusimaa

Uusimaa 6.7.1897 n:o 52

- Myyty höyrysaha. Kyrkstadin höyrysahan on sen omistaja hra A. Dahlberg myynyt toiminimi Pauw & Sundbergille ja Hietalahden osakeyhtiölle, jotka myöskin owat aikaisemmin ostaneet suurimman osan suurista Linderin metsistä Lohjalla ja Karjassa. Toiminimi Pauw & Sundberg on Hollannin suurimman puutawaraliikkeen William Pontin haara-osasto. - Aftp.

Kyrkstadin höyrysaha 1900-luvun alussa

Uusimaa

Uusimaa 20.7.1897 n:o 56

- Lohjalta, heinäk. - Kuntamme nimeä mainitaessa muistuu etäisen lukijan mieleen heti kuuluisa kneippiläinen wesiparannuslaitoksemme, joka sekin kohottaa kuuluisuuttamme yli muisden uusmaalaisten ja antaa pontta ijänikuiselle wakuutuksellemme, että Lohjalla ollaan kuin ollaankin ylempänä muita. Kylpylaitoksen lisäksi on meillä wielä näin kesäisenä aikana suuri joukko kesäwieraita, ja niitä on herrain howeissa, talojen tuwissa, onpa niitä jo alkanut tuppautua mökkilöihinkin. Useammassa tapauksessa owat kesäwieraamme n. s. säätyläiskermaa, hienoa ja rikasta wäkeä, joka luonnonihanilla Lohjan mailla wiihtyy erinomaisen hywin. Wiimeaikoina on sitäpaitsi pitäjämme eteläpäähän alkanut ilmaantua huwiloita, yksi toisensa jälestä, ja toiwottawa on, että niitä yhä enemmän ilmautuisi. Lohjasta kuitenkin koituu tulewaisuudessa Suomen Sweitsi, kunhan wain saadaan poikkirata, jotta "wirastoherratkin", joilla on pari kolme tuntia kesällä wirkatöitä, pääsewät aamuin ja illoin Lohjalta pääkaupunkiin ja päinwastoin. Se se juuri on Kirkniemen radan suuri merkitys!

Lohjankylässä, joka siwumennen sanoen on kuin pieni kaupunki, rakennetaan tätä nykyä upeata rakennusta, jolla tulee olemaan suuri merkitys nuorison kaswatuksessa. Tarkoitan suomal. kansak. käsityö- ja woimistelurakennusta. Kerrassaan nerokas oli se tuuma, että se tehdään niin suureksi, jott se samalla sopii seurahuoneeksikin. Itsestään selwää on, että seurahuone tulee jok'ainoa sunnuntaipäiwänä keräämään suojiinsa Lohjankylän nuorison, joka kuten nuoriso muuallakin maassamme, kuljeskelee sunnuntaipäiwät koditonna, jalostawan huwin puutteessa. Lohjankylässä löytyy siksi paljo henkisiä woimia, niinkuin pappeja, opettajia, y. m. jotta woidaan toiwoa nuorisolle henkisien ja jalostawien huwien alalla toisempia aikoja kuin ennen.

Mainitessani Lohjankylää muistuu mieleeni muuan uusi edistysaskel, joka sekin tulee waikuttamaan wuosien kuluessa paljon hywää. Tarkoitan kirjakauppaa, joka siellä wiime kewäänä awattiin. Sen omistaja on jo ennestään tunnettu innokkaaksi kirjallisuuden lewittäjäksi, jonka toimesta moneen kotiin on kirjallisuus löytänyt tien, ja sopinee siis toiwoa, että wastakäsin kirjallisuuden waikutusala yhä laajentuu. Muistakoot lohjalaiset wain ahkeraan pistäytyä kirjakaupassa, ne pennit, jotka sinne jääwät, eiwät mene hukkaan.

Wirkkilässä awataan ensi syksynä uusi ruotsalainen kansakoulu, jolle jo on hommattu waltio-apuraha. Koko puuha on yksityisten alkuunpanema, yksityisten kukkaro siinä on ollut kysymyksessä ja tullee wastaisuudessakin kysymykseen, sillä Lohjan pitäjän kansakoulu-suunnitelmaan ei tuo ruotsalainen koulu wielä muutamaan wuoteen mahdu. Muuten koululla tulee olemaan omituinen asema, sillä pohjoispuolella owat Lohjankylän suomal. koulut, ja etelässä, aiwan warpaitten päässä on n k. Dahlbergin koulu, suomalainen sekin. Että kouluhommassa piilee puoluepolitiikkia, on alun alkaen arweltu. Ja sitä osoittaa m. m. se seikka, että kouluun otetaan miesopettaja. On kaiketi tultu huomaamaan, että naisopettajat owat laimeita "toiminnan miehiä" puoluekysymyksissä, ja Wirkkilän koulun tehtäwä, todellisen walistuksen ohessa, tulee kai olemaan ruotsalaisuuden tukeminen. Onneksi olkoon. Oppilaitten puutetta ei uusi koulu arwattawasti tarwitse kitua, mutta miten kipeästi se tulee waikuttamaan Lohjankylässä löytywän, ruotsal. kansak. ystäw. kannattaman kansakoulun oppilaslukuun, se on toinen asia. Wiimemainittu silloin ehkä käy tarpeettomaksi, jota se wähin on aina ollut.
Fiks.


Uusimaa

Uusimaa 27.8.1897 n:o 67

- Sähkö-meijerin, ensimmäisen Suomessa, on hra Dahlberg perustanut Kyrkstad-nimiselle tilallensa Lohjan pitäjässä. Meijeriä käyttää moottori, joka saa woimansa noin puolen kilometrin päässä sijaitsewan saharakennuksen dynamokoneesta. Selwää on, että sähkö on tässäkin suhteessa erinomaista halpana ja siistinä käyttöwoimana, ja saanemme tulewaisuudessa maahamme useampiakin sähkömeijeriä. Laitokseen on kaikki koneet toimittanut kauppahuone P. Sidorow.

Uusimaa

Uusimaa 10.9.1897 n:o 71

- Liewennetty rangaistus. Päätöksellä wiime heinäkuun 28 p. tuomitsi Lohjan, Nummen ja Pusulan pitäjäin kihlakunnanoikeus torpparinwaimon Josefina Heleniuksen ensiksi mainitun pitäjän Wasarlan kylästä, kolmaskertaisesta warkaudesta pidettäwäksi kolme wuotta kuritushuoneessa sekä sen jälkeen menettämään kansalaisluottamuksensa wiideksi wuodeksi. H., jota ennen on kaksi kertaa rangaistu warkaudesta, oli nimittäin eräänä yönä wiime heinäkuun keskiwaiheilla warastanut Hiittin yksinäisen rustitilan lukitsemattomasta nawetasta yksitoista kanaa, joista kuitenkin kuusi saatiin takaisin. Turun howioikeus, jonka käsiteltäwäksi asia lykättiin, on U. S:n mukaan tuominnut H:n mainitusta rikoksesta pidettäwäksi kaksi wuotta kuritushuoneessa sekä menettämään kansalaisluottamuksensa kihlakunnanoikeuden päätöksessä määrätyksi ajaksi.

Uusimaa

Uusimaa 24.9.1897 n:o 75

- Eläinnättely pidettiin t. k. 20 p:nä Lohjalla Uudenmaan ja Hämeen läänien maanwiljelysseuran toimesta. Kun wasta edellisenä päiwänä oli kirkoissa ilmoitettu näyttelystä, oli eläimiäkin tuotu paikalle ainoastaan 58, joista heti joko liian nuorina tahi ylen wanhoina taikka rotuun nähden hyljättiin yhteensä 18, joten ainoastaan 40 kilpaili palkinnoista.

Palkintoja saiwat Suom. rotuisista I palkinnon 30 mk. torp. G. Österlund Lohjan Teutarilta, II 20 mk taloll. Ollgren Siuntion Haarsilta, III 10 mk. muonam. J. Lindgren Suittilasta Lohjalta.

Sekoitus Suomen ja Ayrshire roduista: I 20 mk. torpp. Gustafsson Siuntion Weijolasta, II 10 mk. wuokraaja A. W. Siwelius Siuntion Uudesta kylästä, III 5 mk taloll. Ollgren Siuntion Haarsilta.

Ainoa puhdas Ayrshirerotuinen lehmä I palkinnon 20 mk. hra Stenius Wirkkalasta Lohjalta.

Sitä paitsi merkittiin kuumilla raudoilla polttamalla eläimen oikeanpuoliseen reiteen merkkikirjaimet U. H. tahi N. T. merkiksi, että eläin oli otettu Uudenmaan ja Hämeenläänien tulewaan sukukirjaan. Tällaiset merkit poltettiin paitsi palkituille eläimille wiidelle muullekin.

Palkintojen jaettua puhui (tietysti ainoastaan ruotsiksi) eläinlääkäri Bärlund tällaisten näyttelyjen tarkoituksesta.

Palkintotuomareina oliwat Söderkullan maanwilj. koulun johtaja Myrstedt, eläinlääkäri A. Bärlund Helsingistä ja wapaah. Troil.


Uusimaa

Uusimaa 24.9.1897 n:o 75

- Tapaturmainen kuolema kohtasi Lohjalla Outamon rustitilallisen poikaa Kustaa Wilhelm Maneliusta t. k. 17 p. illalla. Lähteäkseen lintuja ampumaan asetti hän pyssynsä ruuheen, mutta sitä rannasta työntäessä pyssy laukesi ja koko panos työntyi kyljestä rintakehän läpi wastaista olkaa kohti, jonka tapahduttua hän käwi noin 10 syltä taloa kohti, josta hänet löydettiin täydessä tajunnassa. Lääkäri, jota riennettiin noutamaan, ei enään ehtinyt aikanaan paikalle, sillä 4 tuntia tapaturman jälkeen seurasi kuolema. Wainaja oli wasta 19 ikäwuodella ja tunnettu siivoksi nuorukaiseksi.

Uusimaa

Uusimaa 5.10.1897 n:o 78

- Kuollut. Wiime sunnuntaina (3.10.) waipui Waanilan tilalla Lohjalla kuolemaan kunnallisneuwos  C a r l  H e i t m a n  65 wuoden ijässä. Wainaja oli syntynyt Saksassa. Tuli 21 w. wanhana Nuutajärwen lasitehtaan hoitajaksi ja sittemmin sen omistajaksi sekä osti 1879 Waanilan tilan Lohjalla, jonne hän perusti tunnetun kylmänweden parantolan Kneippin malliin.

Heitman oli ystäwällinen ja suora luonteelta, kaikissa puuhissaan oikea kansan mies. Kunnalliseen elämään hän otti innolla osaa aina wiimeaikoihin saakka, ollen m. m. monet wuodet kuntakokouksen puheenjohtajana. Samoin kaikkiin paikkakunnan rientoihin. Kun Lohjan waiwaistalo perustettiin, lahjoitti wainaja tarkoitukseen 10,000 mk.

Lähinnä suree leski ja 2 lasta.

Vaanilan kartano 1900-luvun alussa

Uusimaa

Uusimaa 12.10.1897 n:o 80

- Kunnallisneuwos C. Heitmannin hautajaiset Lohjalla wiime sunnuntaina muodostuiwat suurenmoiseksi surujuhlaksi, jonka wertaista paikkakunnalla ei ole ennen nähty. Toimitus alkoi klo 12 Lohjan kirkossa, jonka kuori oli oli tilaisuuteen runsaasti kasweilla koristettu. Tilapäinen, tilaisuutta warten muodostettu kööri lauloi hautauswirren ja ruumissiunauksen toimitti wainajan lanko Närpiön kirkkoherra Dahlberg. Kirkosta lähti suurenmoinen surusaatto hautuumaalle. Siellä kööri esitti kaksi kappaletta. Seppeleitä laskettiin kaikkiaan 24. Ensimäisen seppeleen, Lohjan kunnan puolesta, laski opettaja F. W. Leman tulkiten wainajan suuria ansioita kunnallisissa asioissa, kansakoulujen perustamisessa, y. m. walistuspuuhissa. Seurasi sitte Urjalan kunnan seppele ja wainajan omistaman Nuutajärwen lasitehtaan työwäen ja wirkamiesten seppele sekä Iittalan lasitehtaan seppele. Länsi-Uudenmaan kansanopiston seppeleen laski johtaja K. Soikkeli, Waanilan parantolan wapaapotilaitten sekä itsensä ja toht. Grundströmin puolesta laski seppeleen tohtori Lübeck huomauttaen puheessaan kuinka wainaja omassa elämässään oli ollut waatimaton ja yksinkertainen uhraten sitä enemmän kärsiwäin ja puutteellisten hywäksi ja jättäen siinä suhteessa kaikille mitä kauneimman esimerkin. Seurasi sitte joukko yksityisten seppeleitä.

Uusimaa

Uusimaa 29.10.1897 n:o 85

Ilmoitus

Blomqvistin kauppa 1900-luvun alussa


Uusimaa

Uusimaa 29.10.1897 n:o 85

- Uusi rientojen suojakko. Sunnuntaina t. k. 24 p. wietettiin Lohjalla Lohjankylän suomalaisella kansakoululla woimistelu-, käsityö- ja juhlasalin wihkiäisiä. Uljas, tilawa sali oli tilaisuutta warten köynnöksillä ja lipuilla somistettu. Nuorison laulettua aluksi urkuri Kylanderin johdolla lausui opett. F. W. Leman suomenkielisessä puheessa juhlaan saapuneet terwetulleiksi, tehden samalla selkoa rakennuksen tarpeellisuudesta ja miten se oli aikaan saatu. Ansioita oli siinä kunnalla, kansakoulujohtokunnalla ja etenkin Lohjan ompeluseuralla, joka oli tarkoitukseen hommannut tuon siewän summan 3,000 markkaa. Lopuksi kiitti puhuja rakennusmestari Grönhagea sekä työmiehiä. Toisen puheen, ruotsiksi, piti rouwa Alli Helenius mainiten alussa, ettei niin upeata juhlasalia ole maaseudulla tätä ennen paitsi yksi, Kymissä. Sitte puhuja esitti salin merkitystä nuorison jalostajana, lietenä, jossa kansan nuoriso, ja wanhemmatkin saawat kokoontua jalostawiin esitelmiin, keskusteluihin seurusteluun y. m. Sitte kääntyi puhuja parempiosaisiin kehoittaen niitä, jotka jo owat tulleet walistuksesta osalliseksi kouluissa, hylkäämään itsekylläisyyden ja itsekkyyden rupeamalla johtawien riwiin, pitämään esitelmiä j. n. e. Ollen itse esimerkkinä hywässä, jalostawassa, mieltäylentäwässä ja sielua wirkistäwässä, pyytäen Ylimmäisen siunausta ja menestystä, jota paitsi puhuja wakuutti kaikki puuhat ja pyrinnöt tyhjään raukeawan, woiwat siwistyneet waikuttaa äärettömän paljon ympäristöönsä. On muistettawa wähempiosaisia lähimmäisiään walmistamalla heille tilaisuutta walistukseen, eikä heitä olkansa yli katsottawa ja hyleksittäwä. Eikä se ole alentawaa ylhäisemmällekään. Niinpä Englannissa isoiset, korkeimmat herratkin esimerkillään edistäwät hywiä tapoja, raittiutta y. m. kieltäytymällä itse nautinnoista. - Puhe palkittiin runsailla kätten taputuksilla. Sen jälkeen lauloi rouwa Baer pari ruotsalaista laulua ja urkuri Kylander suomeksi. Rouwa Helenius wielä luki lapsille hupaisan leikkipalan, Englannista suomennetun poikasien leikin, jossa he päättiwät laata nauttimasta wäkijuomia koko ijässään. Sellaisia poikasia sanoin puhuja Englannissa löytywän 3 miljoonaa, epäillen Suomessa löytywän 300:kaan.

Wielä puhui raittiudesta suomeksi ylioppilas, neiti Helenius. Runon "Halla" lausui opett. neiti Holopainen sekä runon "Koulukokous" oppilas Agnes Ylander. Erikoista ihastusta herätti neiti Gylldenin johdolla esiintywäin pikkulasten laulu.

Ilma oli kaunis, wäkeä salin täydeltä. Lopuksi laulettiin seisaalta "Maamme", jonka jälkeen erottiin tyytywäisin mielin onnistuneesta illanwietosta, jollaisia jäädään wastakin toiwomaan.

Kansakoulun salirakennus

Uusimaa

Uusimaa 17.12.1897 n:o 99

- Lukutuwan Lohjalle, Waanilan kartanoon, on perustanut kunnallisneuwoksen-leski Heitman. Lukutupa on awoinna joka sunnuntai-iltapäiwällä kirjojen lainaamista ja sanomalehtien lukemista warten. Sitä paitse on joka sunnuntai ollut luennonpitäjä. Lukutupa awattiin marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina, jolloin awauspuheen piti opettajatar Laine lukutuwan tarkoituksesta ja hyödystä. Seuraawina sunnuntaina owat esitelmiä pitäneet: Kansanopiston johtaja maisteri Soikkeli kirjallisuudesta y. m., opettaja Sandra Holopainen raittiudesta. Pastori Candolin piti raamatunselityksen ensimmäisenä adwentina, jolloin myöskin Waanilan lauluseura lauloi "Hoosiannan" neiti Dahlbergin johdolla.

Lukutuwassa on joka pyhä ollut runsaasti yleisöä. Ollaan toiwossa yhä edelleen saada puhujia. Tohtori Lybeck tulee luultawasti pitämään esitelmän ensi sunnuntaina "terweyden hoidosta".


Uusimaa

Uusimaa 7.1.1898 n:o 2

Wäkiluwun muutokset Uudellamaalla ja lähiseuduilla 1897

Seura-
kunnan
nimi.
Syntynyt. Syntyneistä oli Kuollut. Wan-
hin
kuol-
leis-
ta
Awioliitto. Muuttanut
seurakuntaan.
Seurakunnasta
pois.
Wäestö. Koko
wäkiluku
31 p.
jouluk.
1897
poi-
kaa
tyt-
töä
yh-
teen-
awiot-
tomia
kuol-
leina
synt.
kakso-
sia
mp. np. yh-
teen-
sä;
wihitty
parisk.
kuolema
eroittan.
mp. np. yh-
teen-
mp. np. yh-
teen-
lisään-
tynyt
wähen-
tynyt
Lohja 77 95 172 18 3 - 49 50 99 89 31 35 156 164 320 122 141 263 130 - 5,692


Uusimaa

Uusimaa 14.1.1898 n:o 4

- Uusi raittiusseura. Lohjan pitäjän Kirkonkylän kylään on perustettu uusi raittiusseura, joka onkin tarpeen, sillä paikkakunta on tullut kuuluisaksi pahasta elämästään, jota wäkewät juomat ja niitä seuraawat työt owat matkaansaattaneet. Kun maisteri M. Helenius Helsingistä uudenwuoden päiwänä piti puheen raittiudesta ja oikein kuwia näyttämällä kuwasi alkohooli-juomain myrkyllisyyden ja lopuksi esitti raittiusseuran perustamista, niin oli tulos odottamattoman hywä siihen nähden, että on pidetty mahdottomana raittiusseuran perustamista tänne. Jo samana iltana kirjoitettiin seuraan 24 jäsentä ja maisteri G. Reinin pidettyä toisen esitelmän loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina liittyi niin paljo jäseniä että niiden luku jo nousee puoliwäliin neljättäkymmentä, enimmäkseen Lohjan uudelta sahalta.

Seura päätti ottaa nimekseen Yritys, ja walittiin puheenjohtajaksi kansakoulunopettaja neiti M. Finer, warapuheenjohtajaksi konttoristi O. Andersson, kirjuriksi ja rahastonhoitajaksi J. Puskala, sihteeriksi K. Lindblom ja kantomieheksi K. Drygg. Paikkakunnan säätyläiset owat lausuneet mielihywänsä sen johdosta, niinpä on Teotorin kartanon omistaja waltioneuwos T. Rein ja kirkonkylän kartanon omistaja patruuna Dahlberg antaneet omistamallaan koululla raittiusseuran pitää kokouksiaan ilmaiseksi, joten yritys jo alussa näyttää kauniilta.


Uusimaa

Uusimaa 15.4.1898 n:o 28

- Hauska iltama oli Lohjankylän kansakoulun juhlasalissa paikkakunnan ompeluseuran toimesta toisena pääsiäispäiwänä. Lyhyen puheen jälkeen lausui neiti Holopainen pontewasti erään Mantereen runoista. Kanttori Kylander lauloi neiti Wallen säestämänä pari Merikannon uusista lauluista, jotka hywin esitettyinä herättiwät yleistä mieltymystä. Näytelmäkappale "Sekawia solmuja" saawutti suurta suosiota. Harwoin onkaan maalla tilaisuudessa näkemään niin kunnollisesti esitettyjä näytelmiä. Kanttori Kylanderin johtama sekakööri esitti illan kuluessa useita lauluja. Lopulla ohjelmaa oli rwa Päiwärinnan kertoma hauska satu ja kuwaelma "Pohjan neito". Ohjelman loputtua oli hilpeätä tanssia. Yleisöä oli saapunut miltei "tuwan täysi", ja oli se käytökseltään, kuten ennenkin mallikelpoista. Ikäwää waan, että useat säätyläiset eiwät uskalla saapua kansan kera samoihin illanwietteihin.

Tulo iltamasta teki 151 mk. 30 p:iä, joka käytetään osaksi juhlasalissa olewan flyygelin maksamiseksi, osaksi muiden salin kaluston hankkimiseksi.


Uusimaa

Uusimaa 3.5.1898 n:o 33

- Kunnianosoitus. Wapunpäiwäaamuna käwiwät useat lohjalaiset kanttori Kylanderin johdolla laululla terwehtimässä seurakunnan kirkkoherraa, kontrahtirowasti A. Candolinia sen johdosta, että sinä päiwänä oli täydelleen 10 wuotta kulunut siitä, kun hän muutti seurakuntaan. Korkeaan ikäänsä nähden oli wanhus wielä hywin wirkeällä mielellä ja kestitsi laulajia, jotka sisälläkin wielä esittiwät muutamia lauluja.

Uusimaa

Uusimaa 18.10.1898 n:o 80

Ilmoitus


Uusimaa

Uusimaa 11.11.1898 n:o 87

- U u s m a a l a i s e n  y l i o p p i l a s y h d i s t y k s e n  lähettäminä pitiwät maist. W. Hietalahti ja ylioppilaat L. Raita ja J. E. Aro esitelmiä Lohjan Wirkkilän kansakoululla wiime lauantai ja sunnuntai-iltana. Edellisenä iltana puhuttiin "kasweista", "siwistyksen ja lukutaidon lewiämisestä Suomessa", kansakoulun merkityksestä" ja "hyönteiseistä". Sunnuntaina taas "kansallisuuden herätyksestä", "Maapallon synnystä ja kehityksestä", "Maapallosta ja muurahaisista". Kuulijoita oli sateesta huolimatta saapunut lauantaina noin 70 waiheille, sunnuntaina yli 100. Kunkin esitelmän wälissä laulettiin useita lauluja Kansanwalistusseuran lauluwihkosista ja kerrottiin satuja. Esitelmäsarjan loputtua kiitti kirjailija Eemil Lassinen Uusmaalaista ylioppilasyhdistystä, joka oli taas muistanut täkäläisiä kansalaisia esitelmän pitäjillä.

Yleisö käyttäytyi esitelmien aikana erinomaisen hywin kuunnellen tarkasti ja hartaudella sekä ottaen innokkaasti osaa lauluun.


Uusimaa

Uusimaa 6.12.1898 n:o 94

Ilmoitus

Blomqvistin kauppa 1900-luvun alussa


Uusimaa

Uusimaa 13.12.1898 n:o 96

- L o h j a n  k u n t a l a i s e t  owat tulleet yhä enemmän ja enemmän huomaamaan kuinka tärkeä ja tarpeellinen laitos on heidän seurahuoneensa. Onpa alettu jo pitää siinä joitakin perhejuhliakin, niinkuin hautajaisia, häitä y. m. Ensimmäiset häät wietettiin siellä 10 p. t k. ja sitä merkillisempi, ne oliwat  e h d o t t o m a s t i  r a i t t i i t  h ä ä t. Warmaankin oli ollut taistelu taisteltawana enenkuin siihen tulokseen oli päästy, mutta luultawasti oli nuoren morsiamen wiime wuotinen olo kansanopistossa ratkaissut asian. Kelpo kiitos sekä nuorelle parille että sen wanhuksille, jotka niin oliwat onnen hetken hywin järjestäneet! Ja puuttuiko mitään? Ei suinkaan! Jokaisen olisi pitänyt päästä katsomaan, mitenkä osattiin iloita ja iltaa wiettää ilman turmiollisia juomia. Muistot näistä häistä owat kaikilla wierailla rakkaat.

Uusimaa

Uusimaa 2.1.1899 n:o 1

- E s i t e l m ä k o k o u k s e e n  Lohjan Saaren kansakoululle Tapanin päiwänä oli saapunut melkoinen joukko kansaa, noin 150-170 henkeä. Nähtäwällä mielenkiinnolla seurattiin op. H. Högmanin pitämää raittiusesitelmää, jossa puhuja m. m. huomautti, miten uskonto ja sen herättämä todellinen ihmisrakkaus welwoittawat meitä ratkaisemaan kantamme juomatawan suhteen ehdottoman raittiuden hywäksi. Myöskin kosketteli esitelmänpitäjä sitä seikkaa miten jouluwiinojen runsas wiljeleminen on ollut omiansa monin paikoin hämmentämään kansan käsitystä joulujuhlasta ylewimpänä rauhan ja sowinnon juhlana. Esitelmän edellä ja sen jälkeen laulettiin wirsi. Erityisesti mainittakoon, että kuulijakunnan käytös ja järjestys oli kerrassaan moitteeton; päihtyneitä, ainakaan täysin huomattawassa määrässä, ei ollut ensinkään.

Myöhemmin illalla piti op. Högman toisen raittiusesitelmän Karstun kansakoululla iltamatilaisuudessa, joka oli pantu toimeen perustettawan lainakirjaston hywäksi. Ohjelmassa oli myös näytelmäkappale "Sawon jääkäri", lausuntoa, yksiäänistä laulua, karkeloa ja piirileikkejä. Illan ratoksi kertoi hra H. Högman pari leikkisätä kaskua. Wäkeä iltamassa lienee ollut noin satakunta henkeä.


Uusimaa

Uusimaa 4.1.1899 n:o 2

Wäkiluwun muutokset Uudellamaalla ja lähiseuduilla 1898

Seura-
kunnan
nimi.
Syntynyt. Syntyneistä oli Kuollut. Wan-
hin
kuol-
leis-
ta
Awioliitto. Muuttanut
seurakuntaan.
Seurakunnasta
pois.
Wäestö. Koko
wäkiluku
31 p.
jouluk.
1898
poi-
kaa
tyt-
töä
yh-
teen-
awiot-
tomia
kuol-
leina
synt.
kakso-
sia
mp. np. yh-
teen-
sä;
wihitty
parisk.
kuolema
eroittan.
mp. np. yh-
teen-
mp. np. yh-
teen-
lisään-
tynyt
wähen-
tynyt
Lohja 123 105 228 16 6 2 49 37 86 84 29 25 184 170 354 98 128 226 273 - 5,965


Uusimaa

Uusimaa 9.1.1899 n:o 3

- M a a n w i l j e l i j ä i n  y h t e i s t o i m i a.  T. k. 4 pnä pidettiin Lohjankylän seurahuoneessa kokous siitä, eikö olisi tarpeellista perustaa pitäjään Maamiesseura tai Uudenmaanläänin Suomalaisen Maanwiljelysseuran haaraosasto? Kokouksen puheenjohtajaksi walittiin maanwiljelijä J. Bäckman ja sihteeriksi maanw. Forsström. Lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa tällainen haaraosasto. Ohjesääntöjen laatimista y. m. toimia warten walittiin sitte 7 miehinen toimikunta, johon tuliwat herrat K. Kylander, F. W. Leman, maanwiljelijät P. Bäckman, S. Bäckman, G. Blomberg, E. Malin ja Th. Forsström. Toimikunnan kokoonkutsuminen jätettiin hra K. F. Kylanderin toimeksi. Runsaasta osanotosta sekä wilkkaasta keskustelusta päättäen on tällainen seura jo kauwan odotettu ja kaiwattu paikkakunnalla.

Uusimaa

Uusimaa 17.2.1899 n:o 20

Ilmoitus

Uusimaa

Uusimaa 1.3.1899 n:o 25

- K i e r t o k o u l u  päättyi Lohjan Hongistossa t. k. 22 pnä. Lapsia oli koulussa 31, osa Wihdistäkin. Hywin oliwat lapset edistyneet niin wähällä ajalla - koulu kesti 9 wiikkoa - päättäen siitä kun niin selwästi ja reippaasti wastasiwat opettajansa kysymyksiin tehden selkoa kristinopin kappaleista y. m. Lopuksi puhui opettaja lapsille muutamia jäähywäissanoja kehoittaen heitä pitämään opitun mielessään ja elämässään sitä toteuttamaan sekä teroitti wanhempien mieliin lapsen kaswatuksen tärkeyttä ja kalleutta werraten lapsia "uskottuihin leiwisköihin".

Kansakoulu olisi paikkakunnalle tarpeen, sillä lähimpään kouluun on 16 kilom. Sunnuntaikoulu alkaa waikutuksensa ensi sunnuntaina Koikkalan Ylitalossa klo 2 j. p p. Lähettäkää wanhemmat waan lapsianne kouluun!


Uusimaa

Uusimaa 12.4.1899 n:o 42

- M u u a n  t a k s o i t u s k y s y m y s. 5. p. lokak. 1898 pidetyssä kuntakokouksessa, jossa kunnan sen wuoden takseeraus- ja ylöskantolista tarkastettiin, päätti Lohjan kunta 30,000 mk:sta, joksi summaksi takseerauslautakunta oli arwostellut kunnallisneuwos C. Heitmannin tulot edelliseltä wuodelta, korottaa tätä takseeraussummaa 85,000 mk, joista 80,000 olisi tuloja metsänostosta sekä 5,000 H:n omistamasta Waanilan kylpylaitoksesta.

Tästä päätöksestä teki H. walituksen kuwernööriin ilmoittaen wäitteensä tueksi että hän ostettuaan 1893 n. k. Kettulan metsän 100,000 mk:sta, oli w:na 1894 ja 1895 myötäwäksi hakkuuttanut metsää sekä 1896 Kirkonkylän höyrysahan lukuun siitä hakkuuttanut 59,000 puuta ja samana wuonna sahanomistajalta kantanut 54,000 tukista 126,000 mk, mutta kun tästä summasta wähennetään ei ainoastaan hakkuu- ja lauttauskustannukset, tekewät 47,135 mk. 56 p., waan wielä lisäksi kolmasosa metsänhinnasta, tekewä korkoineen 40,000 mk., joten jäännös teki ainoastaan 38,864 mk. 44 p., kuitenkin neljän prosentin koron lisäyksellä H:n 130,000 mk. suuruisesta saatawasta Kirkonkylän sahalta edellisenä wuonna myydyistä tukeista, niin ja kun H. oli käyttänyt Waanilan kylpylaitoksesta mahdollisesti saamansa woiton laitoksen laajentamiseen, jotka warat siis eiwät olleet weronkannattawia, olisi H:n woitosta, hänen mielestään w. 1896 jälellä ainoastaan 44,064 mk. 44 p., johon summaan H senwuoksi anoi hänelle lasketun tulosumman wähennettäwäksi.

Sittenkun Lohjan kuntaa on asiasta kuultu ja se antanut asiassa selityksensä sekä kunnallisneuwos Heitmanin leski, koska H. itse oli tällä wälin kuollut, edelleen jatkanut edesmenneen miehensä waatimusta, on kuwernööri nyttemmin ratkaissut walituksen ja yllämainittujen syiden perusteella muuttanut kuntakok. päätöksen siten, että kunnallisneuw. H:n perillisten on kysymyksessä olewalta wuodelta maksettawa weroa Lohjan kunnalle 49,064 mk. 44 p:n tuloista. - Hbl.


Uusimaa

Uusimaa 12.4.1899 n:o 42

Ilmoitus

Uusimaa

Uusimaa 14.4.1899 n:o 43

- A r p a j a i s i l t a m a  pidettiin toisena pääsiäispäiwänä Lohjankylän seurahuoneessa. Yleisöä oli runsaasti saapuwilla. Asiata walaisewan esitelmän lukuhuoneen tarpeellisuudesta piti op. Leman wiitaten nykyiseen aikaan, joka silminnähtäwäasti on tuonut ilmi walistuksen lewittämisen tarpeen yhteisen kansan keskuuteen sanomalehtikirjallisuuden awulla. Ohjelman waihteeksi lauleli urkuri Kylander tunnetulla hywällä kywyllään useita lauluja pianon säestyksellä. Ylioppilas H. af Hällström puhui suomeksi ja ruotsiksi Wenäjän maanjakoasioista, jota ukot hörökorwin kuunteliwat. Mieliala oli wakawa.

Lukutupa on päätetty ensialuksi pitää awoinna jokaisen sunnuntaipäiwän iltapuolella klo 4-7. Seuraawana sunnuntaina, ensimmäisenä lukupäiwänä, olikin runsaasti saapunut yleisöä tutustuakseen lukuhuoneen sanomalehtikirjallisuuteen. Wähintäin sata henkeä nuoria ja wanhoja laskettiin käyneen lukuhuoneessa ja mielihywälläpä näyttiwät lukijat sieltä palaawankin. Lukuhuoneena käytetään Lohjankylän suurta seurahuonetta. Lukuhuoneen asioita hoitaa johtokunta, herra Kylanderin esimiehisyydellä ja sen hoito on uskottu neiti Liina Sjöblom'ille.

Lukuhuone sai odottamatta alkunsa siten, että kunnallisneuwoksetar Bertta Heitman lahjoitti suuren määrän sanomalehtiä ja aikakauskirjoja ja sitoutui palkitsemaan hoitajankin waiwat. Kiitollisuutta ansaitsewat useat muutkin arwoisat henkilöt, jotka owat luwanneet antaa tilaamiansa sanomalehtiä luettawaksi. Tuntuu oikein lohdulliselta, että kuntamme säätyläiset owat huomioonsa ottaneet yhteisen kansan walistuksen asian tällä alalla, tässä ei ole ollut kieli eikä mieli erottamassa.


Uusimaa

Uusimaa 17.4.1899 n:o 44

- R a j a n t a k a i s e t  r i s t i w e l j e t  owat toistaiseksi jättäneet kuntamme werrattain rauhaan. Yllyttelyistä ei ole sanottawasti kuulunut. Siitä huolimatta on torppariwäestössä ollut warma luuloa maan jakamisesta kullekin. Tämä ei ole ihmekään, sillä se ajatus on alkujaan niiltä päiwin, jolloin wenäläiset sotilaat käwiwät maata kartoittamassa. Silloin juurtui tilattomaan wäestöön se warma luulo, että Wenäjän lakien woimaan tulessa maat palstoitetaan tehdyn mittauksen perusteella. Tietämättömyys johtaa sitte mitä omituisimpiin päätöksiin. Nyt jo rupeawat useammat maan jakolaiset älyämään järjestemänsä mahdottomuuden ja ettei niin perinpohjin oloja mullistawaa asiata konttiweljien kautta yleisölle annettaisi tiedoksi, waan että se asianomaisessa järjestyksessä kirkossa kuulutettaisiin j. n. e. Tämä jo osoittaa asian kehitystä parempaa päin ja mielet toiwottawasti yhä rauhoittuwat, kun läänin kuwernöörikin on kirkossa kuuluuttamalla wakuuttanut ettei mitään maan jakoa woi tulla kysymykseenkään ja kehoittanut yleisöä uskomasta kiertelewäin kulkurien juttuja, joiden tehtäwä rajoittuu maanteiden pituuksien mittaamiseen ja walehtelemiseen.

Paikkakunnalla on joku aika sitte luikerellut herrasmiehen tapainen henkilö laukku siwulla kaupiten nummineuloja(!) Warsinaisen toimensa kuului kuitenkin olleen ihailla Wenäjän sotilasoloja ja nuuskia miltä wallitsewa mielipide olewista oloista haiskahtaisi. Pari nimien kerääjätä kerrotaan myöskin saapuneen kirkonkylän majataloon, waan kun huomasiwat isännän käsittäwän heidän nimiurheilunsa tarkoituksen, pötkiwät iltamyöhään matkoihinsa, näin parhaiten todistaen pimeyden töitä harjoittawansa. Toiwottawasti kansalaiset ymmärtäwät jo miten tulee käyttäytyä, kun houkuttelijat tai walehtelijat tulewat huoneeseen. Myöskin olisi jokaisen warottawa, ettei ostaisi itselleen taloa ennen aikojaan 30 markalla, niinkuin erään Siuntion torpparin kerrotaan tehneen. Onko kaupassa perää, emme tiedä. Parasta on kumminkin olla waroillaan ja muistaa wanhaa suomalaista sananlaskua: "älä nuolase ennenkuin tipahtaa".

Erityistä huomiota kuuluu herättäneen tilattoman wäestön aseman hakemista warten määrätyt warat. Wahinko waan, ettei 400,000 markasta riitä paljonkaan kuntaa kohti. Asia tulleekin kohta käsittelyn alaiseksi kunnassa.


Uusimaa

Uusimaa 5.5.1899 n:o 52

- L o h j a n k y l ä n  l u k u t u p a a n  on kunnallisneuvoksetar B. Heitmann tilannut seuraavat sanomalehdet: Kyläkirj. Kuwalehti A ja B sarja 1, Matti Meikäläinen 2, Lukutupa 2, Koti ja Yhteiskunta 1, Missionstidning 1, Suomen Lähetyssanomia 2, Kirkollisia Sanomia 1, Lasten Ystäwä 2, Tidskrift för Helsowården 1, Pyhäkoululehti 2, Lasten Pyhäkoululehti 2, Barnens Söndagsblad 1, Nuorison Ystäwä 2, Pyrkijä 2, Sanansaattaja 1, Päiwälehti 1, Fyren 1, Weckobladet 2, Sändebudet 1, Kylwäjä 2, Terweydenhoitolehti 2, Uusi Kuwalehti 2, Maamies 2, Lördagen 1, Landtbrukaren med Annonsblad 1, Lasten wanhemmille ja kaswattajille 2, Peltomies 1, eli yhteensä 30 eri lehteä ja aikakauskirjaa, joista useita on kahtena kappaleena. Tästä lahjasta ansaitsee rouwa Heitmann kuntalaisten, likinnä lohjankyläläisten wilpittömän kiitoksen. Paras kiitos kuitenkin olisi, että lukijakunta uutterasti käyttäisi hywäkseen heille walmistettua hywää tilaisuutta aikakauskirjallisuuden lukemiseen.

Sen lisäksi tulee lukutupaan lahjana U. Suometar ja Satakunta howineuwos K. F. Wallelta, Hufwudstadsbladet tohtorinna af Tengströmiltä, Nya Pressen apteekkari Blomilta ja Uusimaa op. Lemanilta.


Uusimaa

Uusimaa 10.5.1899 n:o 54

- J u o m a l a k k o l i i k e.  Sunnuntaina huhtikuun 30 pnä pidettiin juomalakkokokous Lohjankylän kokoushuoneessa. Yleisöä oli wähänpuoleisesti, noin 70 henkeä. Esitelmiä pitiwät opettajat J. Häkli ja Lankinen, puhuen edellinen Suomen kansan pyrkimyksestä wapautumaan juomatawan kurjasta orjuudesta korkeampaan siweelliseen wapauteen ja jälkimmäinen alkoholijuoman synnystä ja sen tuhoawasta lewenemisestä kautta maailman. Samassa tilaisuudessa kirjoitti itsensä lakkolaisten luetteloon alun neljättäkymmentä henkeä. Se ei ole suuri määrä niin suureen wäkilukuun katsoen, joka asuu yksistään Lohjankylässä, kokoushuoneen ympärillä. Jos kenen, niin juuri Lohjankyläläisten pitäisi käydä hywällä esimerkillään muille kuntalaisille osoittamaan miten itsensäkieltäminen woi aikaan saada. Wiime wuotisten lakkolaisten luku oli kiitettäwän suuri. Eikö niiden ollut hywä olla, wai joko tuli ikäwä istumaan oluttynnyrien wiereen? Kesän moni hurjistelee ja talwen näkee nälkää. Se ei ole wieras ilmiö Lohjan kylässäkään. Puolustukseksi ei kelpaa, että oluttehdas on kylässä. Tässä on kysymys kunkin ihmisen pyrkimyksestä henkiseen wapauteen juomatawan helwetillisestä paheesta. Miksi eiwät isät käy edellä ja johdata poikiansa noudattamaan heidän esimerkkiään? Mikä on se perintö, jonka lapset periwät juopoilta isiltään. Kirous, joka tulee näkywiin sekä ruumiin että sielun kehityksessä.

Juomatapa on poistettawa kansastamme. Se on tulewaisuuden ehto. Onko se poistettawa waan työkansan keskuudesta, eikö säätyläisemme ole welwolliset luopumaan wanhasta peritystä tawastaan. Joskin jo monessa perheessä tunnustetaan yleiseksi käynyt raittiuden periaate, niin jää se julkisuudessa kaikkea merkitystä waille. Yksin jätetään kansa onneansa ohjaamaan. Aniharwa on se säätyhenkilö, joka tohtii käydä kansan riweihin. Ihmekös siis, jos weltostusta ja wälinpitämättömyyttä yhä pysyy kansan keskuudessa, kun eiwät näe siwistyneen kansanluokan julkisesti tunnustawan periaatetta. Näinkö rakennetaan kansamme tulewaisuutta? Näinkö poistetaan juopa, joka on syntynyt eri kansanluokkain wälillä? Eikö saawutetun korkeamman siwistyksen tarkoituksena ole lewittää waloansa ja n. s. lämpöänsä niille, jotka owat jääneet siitä wähemmän osalle tahi kokonaan ilman. Kutka owat yhteiskunnan suurmiehiä, eikö juuri ne, jotka owat rohjenneet käydä käsiksi ohjaamaan warsinaisen kansan henkisen elämän pyrinnöitä. Tämmöinen työ rakkaudella tehtynä on aina kantanut siunatuita hedelmiä. Sentähden walistunut kansanluokkamme älköön wetäytykö omaan itseensä ja tyytykö waan omiin mukawuuksiinsa, waan käyköön yhdessä kansan naisten ja miesten kanssa työhön. Siitä tulee hywä kylwö ja kaswaa jalo wilja, yksi yhteinen Suomen kansa, jossa kaikki olemme samoja weljiä ja sisaria.


Uusimaa

Uusimaa 17.5.1899 n:o 57

- Y ö j a l k a l a i s i l l e  ja nurkkatanssijoille huomattawaa. Koska Lohjan kihlakunnan ruununwouti on niinhywin kuulutuksilla kuntien kirkoissa kuin kiertokirjeillä kunnallislautakunnille nähnyt tarpeelliseksi yleisön tietoon saattaa tässä alempana olewan kuulutuksen, niin pyytää Wihdin kunnallislautakunta sille sijaa Uusimaan palstoilla, toiwoen että se siten parhaiten tulee tunnetuksi:

Kuulutus. Koska olen tullut kokemaan, että yleinen järjestys kihlakunnassa kesäaikana useassa paikassa häiritään siten, että nuorempia ja wanhempia mieshenkilöitä keräytyy joukkoihin sekä raittiina että myöskin juopuneina etenkin öinä ennen pyhäpäiwiä ja niiden jälkeen laulaen, meluten ja käsiharmonikkaa soitellen kiertäen pitkin teitä ja polkuja, useimmiten siten kokoon saadakseen wäkeä niin kutsuttuihin nurkkatansseihin, saan minä maan kruununwoudeille laaditun johtosäännön nojassa täten kehottaa yleisöä luopumaan sellaisista häiritsewistä meteleistä ja nurkkatansseista, joita kruununpalwelijat tästälähin tulewat mitä ankarimmin estämään.
Lohjan kihlakunnan kruununwoudin konttorissa toukok. 12 päiwänä
Carl Fredr. Ekholm


Uusimaa

Uusimaa 31.5.1899 n:o 62

- S u u n n i t e l m a  L o h j a n  k u n n a n  k a n s a k o u l u p i i r i j a k o a  w a r t e n. Waliokunta, jonka tehtäwä on jakaa kunta kansakoulupiireihin, on suorittanut alustawan tehtäwänsä suunnittelemalla piirit, joiden alan, suuruuden ja muodon määrääminen ei ole ollut helpoimpia tehtäwiä, kun järwet jakawat kunnan maantieteellisiksi piireiksi sangen sopimattomiin osiin. Wälttääkseen pitkäweteistä asiain käyttelyä kuntakokouksissa, on waliokunta määrännyt kunkin ehdotetun piirin pitämään edustajansa johdolla kokouksen, jossa ehdotus tarkastetaan. Kaikki tehdyt muistutukset ja mahdolliset ehdotukset tulewat sitte yhtaikaa waliokunnan harkittawiksi, ennenkun lopullinen ehdotus kuntakokoukselle tehdään. Sanotut kokoukset pidetään sunnuntaina kesäkuun 4. p:nä klo 4 i. p. seuraawissa piireissä:

Suomalaiset koulupiirit:
1 piirissä, johon kuuluwat Lohjankylä, Pappila, Kurnnarila, Moisio, Ojamo ja Weijola, pidetään kokous Lohjankylän kokoushuoneessa pastori E. A. Candolinin johdolla. Nimi Lohjankylän piiri, koulupaikka Lohjankylä.
2 piirissä, johon kuuluwat Maksjoki, Wallaankylä, Wappula, Wirkkala, Wohloinen, Kirkonkylä ynnä sahat, Kittfalli, Kirkniemen kartanon alue, paitsi Piispalaa, Iso-Teutari ja Wähä-Teutari, pidetään kokous Kirkonkylän kansakoulussa G. Östermanin johdolla. Nimi Kirkonkylän suomalainen piiri, koulupaikka Kirkonkylän tien risteys.
3 piirissä, johon kuuluwat koko Lohjan saaristo, Piispala ja Torhola, pidetään kokous Saaren kansakoululla G. Askolinin johdolla. Nimi Saaren piiri, koulupaikka Paawolan kylä.
4 piirissä, johon kuuluwat Karstun kylä, Kaijola, Outamo, Warola, Skraatila, Talpela ja Nummen kunnan puolella olewat Löfkulla ja Mikkola, pidetään kokous Karstun Hemmilässä J. B. Lomanin johdolla. Nimi Karstun piiri, koulupaikka Hemmilä-Lammen pellon wäliseutu.
5 piirissä, johon kuuluwat Maikkala, Koski, Suittila, Kutsila, Wasarla ja Pulli, pidetään kokous Suittilan kansakoulussa S. Bäckmanin johdolla. Nimi Suittilan piiri, koulupaikka Suittila.
6 piirissä, johon kuuluwat Paksala, Mynterilä ja Kouwola, pidetään kokous Suittilan kansakoululla W. Bäckmanin johdolla. Nimi Paksalan piiri, koulupaikka Äijälän tienoo.
7 piirissä, johon kuuluwat Waanila, Kihilä, Lehmijärwi, Wanhakylä, Koikkala, Hongisto ja Röylä, pidetään Wanhakylässä O. Landenin johdolla. Nimi Waanila-Wanhakylän piiri, koulupaikka Wanhakylän Lohikallion tienoilla.
8 piirissä, johon kuuluwat Muijala, Immola, Pauni, Wentelä ja Laakspohja pidetään kokous K. Nymanin johdolla Immolan Sauwulla. Nimi Immolan piiri, koulupaikka Immola.
9 piirissä, johon kuuluwat Lylyinen, Humppela, Paloniemi, Hiittinen, Routio, Karnainen ja Jantoniemi, pidetään kokous Koiwulassa Th. Forsströmin johdolla. Nimi Paloniemen-Hiittinen piiri, koulupaikka Paloniemen-Hiittinen rajaseuduilla (tämä piiri on järjestyksessä 5:des.)

Ruotsalaiset piirit:
1 piirissä,johon kuuluu koko Kirkniemen (Gerknäsin) kartanon alue, pidetään kokous Kirkniemen kartanossa herra von Christiersonin johdolla. Nimi Kirkniemen (Gerknäsin) piiri, koulupaikka Jönsbölen kylä.
2 piirissä, johon kuuluwat Maksjoki, Wallankylä, Wappula, Wirkkala, Wohloinen, Kirkonkylä, Kittfalli, Iso-Teutari ja Wähä-Teutari, pidetään kokous kirkonkylän kansakoulussa G. Östermanin johdolla. Nimi Teutarin piiri, koulupaikka Iso-Teutarin Simolan maa.
3 piirissä, johon kuuluu kaikki muu osa kuntaa, pidetään kokous Lohjankylän kokoushuoneessa pastori E. A. Candolinin johdolla. Nimi Lohjankylän piiri, koulupaikka Lohjankylä.

Lähempi selwitys piirien wäkiluwusta y. m. tehdään ehdotuksen walmistuttua.


Uusimaa

Uusimaa 12.6.1899 n:o 67

- N u o r i  p a h a n t e k i j ä. 14 wuotiaan torpparintytön Anna Matilda Isakssonin on kihlakunnanoikeus tuominnut Wuorelan kaswatuslaitokseen siitä että hän oli eräästä puodista Lohjan kirkolla toisen henkilön taskusta ottanut kukkaron, sisältäwä 17 mk. 30 p.

Uusimaa

Uusimaa 10.7.1899 n:o 79

- S u u r i  k u l o w a l k e a  syttyi t. k. 3 pnä k:lo 12-1 aikaan Lohjalla reserwikomppanian läheisyydessä Ojamon kartanon maalla. Se oli nähtäwästi saanut alkunsa huolimattomuudesta ja lewisi lämpimän ilman ja kowan tuulen waikutuksesta pelottawan nopeasti. Lohjan reserwikomppaniasta läksi 180 miestä kapteeni Steniuksen johdolla komppanian ruiskun kanssa sammutustyöhän. Mutta tuli pääsi sittenkin lewenemään sammuttajain käsistä. Nämä siirtyiwät nopeasti pari kilometriä eteenpäin, luoden parin metrin lewyisen suojelus-ojan ja kaataen tulen ja ojan wälille metsää. Puolentoista tunnin ankaran sammutustyön perästä saatiin kulowalkea asettumaan. Paitsi reserwimiehiä otti sammutukseen osaa noin 100 henkeä muuta wäkeä. Noin 20 tynnyrinalaa metsää lasketaan tulen häwittäneen. Jollei sitä olisi saatu niin pian sammutetuksi, olisi koko seutu pian joutunut tulen uhriksi. - Hbl.

Uusimaa

Uusimaa 8.11.1899 n:o 117

Ilmoitus

Tiistaina tämän marraskuun 28 p:nä kello 1 j. p. myydään julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla itse paikan päällä Simola niminen entinen ratsutila veroltaan 1/2 manttaalia, Hongiston kylässä Lohjan pitäjää.
Tila sijaitsee luonnon ihanalla paikalla. Rakennukset on kaikki hyvässä kunnossa, aivan jakotien vieressä 10 kilomeeteriä Nummelan sekä Lohjan asemalta. Viljelysmaat on aivan talon vieressä, hyvää savimultamaata. Uutisviljelykselle on vielä runsas tilaisuus laajentaa maata. Tätä nykyä kylvetään kolmejaksoisessa viljelyksessä, 10 hl rukiita ja 20 hl kauroja sekä muuta toukoviljaa tarpeen mukaan. Karjaa elätetään 15 kytkyessä ja 3 hevosta sekä lampaita ja hiehoja. Tukkimetsää on yli tarpeitten myytäväksi, sekä halkometsää runsain määrin. Metsä on lähellä Muijalan vekseliä, Hankoon radan. Vielä itse tilalla on sekin etu, että on meijerin ja myllyn vieressä ja hyvällä kalavedellä Lehmijärvessä. 1:ksi torppa maksaa vuosittain 75 mk rahaa sekä päivätöitä. Ensiksi tarjotaan vaihoehtoisesti toinen torppa palstatilana ja sitten talo itse ja molemmat yhdessä. Kaikyläksi nimetty torppa, joka sijaitsee Lehmijärven rannalla, ja erittäin kauniilla näköalalla, jolla on oma metsä, pellot että niitty yhdessä palstassa, järven rannalla. Mullan saanti on runsas ja lähellä karjanlaiduin erittäin hyvä. Siitä on tarjottu vuosittain 250 mk ja 10:nen päivätyötä. Matka Muijalan pysäkille 3 km. Suotavin olisi, että palstatilan halukkaat kävisi katsomassa ennen huutokauppaa. Lähempiä tietoja saapi omistajalta.
Tilat saapi ostaja vastaanottaa tammikuun 1. p:vä. Myyjä pidättää yhden tunnin mietintöajan hyväksyä tai hyljätä tehdyt tarjoukset. Maksuehdoista y. m. lähemmin määrätään huutokaupan alkaessa.
Lohja Hongisto Marraskuun 6 p:nä 1899.
Hjalmar Rosenqvist,
pyydetty toimitusmies.


WWW-versio © Torsti Salonen 2001-2002
Aineisto: Helsingin Yliopiston Kirjasto
www.lohjanhistoria.net