Uusimaa 1900-1904

Uusimaa 3.1.1900 n:o 1

Wäkiluwun muutokset Uudellamaalla ja lähiseuduilla 1899

Seura-
kunnan
nimi.

Syntynyt.

Syntyneistä oli

Kuollut.

Wan-
hin
kuol-
leis-
ta

Awioliitto.

Muuttanut
seurakuntaan.

Seurakunnasta
pois.

Wäestö.

Koko
wäkiluku
31 p.
jouluk.
1899

poi-
kaa

tyt-
töä

yh-
teen-
sä

awiot-
tomia

kuol-
leina
synt.

kakso-
sia

mp.

np.

yh-
teen-
sä;

wihitty
parisk.

kuolema
eroittan.

mp.

np.

yh-
teen-
sä

mp.

np.

yh-
teen-
sä

lisään-
tynyt

wähen-
tynyt

Lohja

118

104

222

111

219

224

443

150

153

303

251

6,216

Uusimaa 24.1.1900 n:o 10

- E d i s t y s s e u r a L o h j a l l e! Harwoin näkee sanomalehtien palstoilla kirjoituksia Lohjalta. waikka tämä on wäkirikkaimpia pitäjiä. Mikä siihen on syynä? Luullaksemme se, että täällä wielä kaikki nukkuwat wälinpitämättömyyden unta, ettei wielä ole herätty seuraamaan aikaansa, kuten muualla. Ikäwä sanoa, waan tietääksemme ei koko Lohjan pitäjässä ole minkäänlaista seuraa eli yhdistystä tällä kertaa toimimassa, joten nuorison pyrintöjäkään ei ole minkäänlaisia. Iltamia nuorisolle ei ole ollut. ei koko wiime eikä tänä talwena, lukuunottamatta yhtä iltamaa, jonka muutamat työmiehet toimeenpaniwat wiime loppiaisenpyhinä Pohjanmaan hätääkärsiwien hywäksi pitäjän seurahuoneella. Näin ollen nuoriso kärsii henkisen elämän puutetta, josta on seurauksena kaikenlaiset alentawat seurat, kuten ilettäwät nurkkatanssit, wäkijuomain käyttö y. m.

Eikö olisi jo aika täälläkin herätä ainaisesta wälinpitämättömyydestä - onhan jo tarpeeksi monta wuosikymmentä nukuttu - ja ruweta katselemaan kuinka on jääty takapajulle toisista sekä koittamaan edes perässä tulla, waikkakin wähän jälessä, sillä parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Woisihan täälläkin olla olemassa jokin yhdistys kansaa ja nuorisoa warten, joka toimisi nuorison, henkisen tiedon ja siwistyksen edistämiseksi. Ja missä on parempi tilaisuus kuin täällä! Tuskinpa missään maaseutupaikassa, sillä harwassa löytyy niin hywää huoneustoa kuin täällä pitäjän laittama seurahuone. Sinne woisi seura kokoontua niin usein kuin tarwis waatisi sekä woisi pitää iltamia waikka kuinka usein. Yksinkertainen kansa ei woi päästä alkuun, kun ei ole ketään, joka antaisi sille alkuopetusta ja johtaisi asioissa. Sentähden te parempiosaiset, joilla on tilaisuutta, woimaa ja kykyä, te jotka olette saaneet korkeamman siwistyksen ja kaswatutksen, älkää lyökö laimin tehtäwäänne yhteiskunnan palweluksessa, älkää wieroittako itseänne kansasta. Ottakaa kansan kaswattaminen tärkeimmäksi tehtäwäksenne, ruwetkaa täälläkin kansan eduksi työskentelemään perustamalla jonkilainen edistysseura sekä panemalla toimeen iltamia. Niistä olisi paljon hyötyä, kun nuoriso saisi olla toimimassa mukana ja samalla oppia parempaa, joten ilettäwät nurkkatanssit jäisiwät nuorisolta syrjään. Kuulee usein sanottawan, että nuoriso on täällä niin siwistymätön. Waan kenen se on syy? Ei suinkaan nuorison itsensä, sillä eihän heiltä woi parempaa waatiakkaan, kun he eiwät ole parempaa saaneetkaan. Senpä wuoksi te parempiosaiset, älkää yksin pitäkö sitä siwistystä, jonka olette saaneet, waan jakakaa siitä kansalle. Silloin kansa pitää teitä arwossa.

Uusimaa 5.2.1900 n:o 15

- W a l t i o p ä i w ä t o i w o m u k s i a. Toissa sunnuntaina oli joukko Lohjan kuntalaisia kokoontunut Lohjankylän kokoushuoneeseen keskustelemaan niistä toiwomuksista, joita kuntalaiset haluaisiwat tuomoiokunnan edusmiehen kautta saada esitetyksi säädyille wasta-alkawilla waltiopäiwillä. Seuraawat toiwomukset päätettiin esittää tuomiokunnan edusmiehelle:
1. Että perustuslaillinen waltiollinen asemamme säilytettäisiin muuttamatta semmoisena kuin korkeat hallitsijamme owat sen hallitsijanwalallaan wahwistaneet.
2. Että kansan kokoutumiswapaus säilytettäisiin entisellään.
3. Että waltiollinen äänestysoikeus maalaiskunnissa laajennettaisiin muitakin kansan kerroksia kuin manttaalin omistajia käsittäwäksi ja että äänestyksessä olisi esim. 10 ääntä korkein yhden henkilön käytettäwä äänimäärä; työwäki toiwoi, että äänestyksessä käytettäisiin waan 1 ääni mieheen.
4. Että waltion awustamana rakennettaisiin rautatie Högforsin tehtaalta Nummelan aseman kautta Espoon pitäjän lahteen.
5. Että torpparikysymyksessä puollettaisiin sitä warten asetetun komitean mielipiteitä.
6. Että waltio perustaisi warsinaisen rahaston, josta kunnille annettaisiin lainoja tilattomalle wäestölle lainaamista warten oman maan ja asunnon hankkimiseksi ja että sellaisen lainan anto asetettaisiin niin käytännölliselle kannalle, että siitä olisi tilattomalle wäestölle todellista hyötyä.
7. Että waltio ottaisi ylläpitääkseen yleiset maantiet.
8. Että päihdyttäwäin juomain walmistamisen ja kauppaamisen suhteen puollettaisiin täydellistä kieltolakia.
9. Että säädyt pysyisiwät wäliaikaisten waltiopäiwäin päätöksessä asewelwollisuusasiassa, jos se jossakin muodossa esitetään säädyille.
10. Että ennakkosensuuri poistettaisiin ja riidanalaiset asiat lykättäisiin tuomioistuimen ratkaistawaksi.

Uusimaa 5.3.1900 n:o 27

- U u s i t y ö w ä e n y h d i s t y s. Sunnuntaina w. k. 18 p. pidettiin Lohjalla työwäenkokous, jossa tilapäisesti puhetta johti hra K. O. Puro. Kokouksessa päätettiin perustaa "Lohjan Työwäen yhdistys" ja walittiin kirjuriksi Ewert Helenius ja rahastonhoitajaksi hra F. Berglund. Johtokuntaan walittiin hrat K. J. Selenius, J. Ahlgren, K. Grönholm, F. Ylander, K. Hagelberg ja A. Matilainen. Päätettiin seuraavassa kokouksessa, 25 pnä, walita sääntökomitea yhdistykselle sääntöjä laatimaan.

Alustawa työwäenkokous, yhteydessä työwäen esitelmän kanssa, ensimäinen laatuaan täällä, pidettiin Lohjankylän kokoushuoneella w. k. 25 p. Osanotto kokouksessa sangen wilkas, wäkeä oli näet kokoontunut iso kokoussali aiwan täyteen ja kaikki oliwat hywin innostuneita työwäen yhdistysasialle. Kokouksen awasi hra K. O. Puro. Yksimielisesti ruwettiin Lohjan työwäenyhdistyksen perustamispuuhaan ja puheenjohtajaksi walittiin hra K. O. Puro, warakirjuriksi hra A. Silwennoinen. Yhdistyksen sääntökomiteaan walittiin 7 henkilöä ja näille 3 waramiestä. Johtokuntaan walittiin warajäseniksi hrat G. Hakkarainen, Pettersson ja Manner, huwitoimikuntaan neidet A. Forssell, M. Andström, A. Törnqwist, J. Bergsten, hrat Puro, Blomberg ja J. Dickman, warajäseniksi rouwat F. Helenius, A. Lemström ja M. Keinänen. Hywin onnistuneen, pontewan ja mieliä jännittäwän "työwäen esitelmän" piti tilaisuutta warten saapunut esitelmänpitäjä hra A. Halonen Helsingistä. Esitelmän lopussa esitti H. eläköön huudon Lohjan työwäen yhdistykselle ja puheenjohtaja eläköön huudon esitelmänpitäjälle, joihin molempiin yleisö innokkaasti wastasi. Järjestys ja käytös oli kiitettäwä. Yhdistyksen jäsenluku on nyt 82.

Uusimaa 7.3.1900 n:o 28

- Wahwistettuja kuntakokouksen päätöksiä. Kumoamalla sen walituksen, jonka talokas Kustaa Johansson teki Uudenmaan läänin kuwernöörille Lohjan kunnan päätöksestä, millä kunta määräsi Karstun koulupiirin kansakoulun rakennettawaksi Hemmilän talon maalle Karstun kylässä eli tämän sekä Lamminpellon tilojen wäliselle maalle, on kuwernööri wahwistanut kuntakokouksen päätöksen seurattawaksi.

Uusimaa 15.6.1900 n:o 46

- L o h j a n s a a r e l t a. Eletään sitä täälläkin, waikka järwen keskellä ollaan, onpa koetettu eteenpäinkin pyrkiä. Kansakoulukin on toiminut jo parisen wuotta ja sen ohessa jatkokurssi wiime talwena, jossa oli 11 oppilasta. - Wuoden alussa perustettiin raittiusseura, jossa on jäseniä 42. Kunhan waan yhä useammat huomaisiwat juoppouden turmiolliset seuraukset ja yhtyisiwät sitä wastustamaan paikkakunnan ja koko isänmaan siunaukseksi.

Suureksi hyödyksi saarelle olisi, jos sillan rakentamishankkeet toteutuisiwat. Paawolan salmen yksi se on tuumittu tehtäwäksi ja kustannusarwion tekeminen on jo annettu erään helsinkiläisen rakennusmestarin toimeksi. Kun waan ei tulisi kowin kalliiksi!

Toisena helluntaipäiwänä oli iltama kansakoululla kirjaston ja wastaisuudessa perustettawan lukutuwan hywäksi. Wäkeä oli yli 200 ja puhdasta woittoa 60 mk. Ohjelmassa oli esitelmä ilmasta, jonka piti yliopp. Juho Genetz walaisten esitelmäänsä hauskoilla kokeilla. Runon lausui yliopp. Laura Genetz. Torwisoittoa kaiutteli Lohjan kylän torwisoittokunta ja saman kylän lauluseura sekä Lohjansaaren "Pikkukuoro" esittiwät sekaäänistä laulua. Urkuri K. F. Kylander lauloi soololaulua. Lisäksi oli wuorokeskustelu kaswatuksesta ja kanteleensoittoa, joka nykyään on niin harwinaista ja sen wuoksi sen helkyntä tuntuo hywin hauskalta.

Uusimaa 27.7.1900 n:o 64

Uusimaa 31.8.1900 n:o 79

Lohjan kihlakunnan paloapuyhtiön wuosikokous

(Ote uutisesta) Lohjan pitäjän Lohjan kylässä oli muodostunut wapaaehtoinen palokunta, joka kirjallisesti oli johtokunnalta anonut kerta kaikkiaan 1,500 markan apurahaa palokaluston hankkimiseksi, ilmoittaen samalla jo tilanneensa 2500 markan edestä sammutuskalustoa, waan johtokunta, anomusta puoltaen, oli lykännyt asian yhtiökokouksen ratkaistawaksi. Kun anomuksen puolella huomattiin olewan niin monta puoltawaa ja samalla yhtiön etua turwaawaa seikkaa, myöntyi kokous anomukseen, waltuuttaen johtokunnan siitä maksamaan tänä wuonna 1,000 markkaa ja tulewana wuonna 500 markkaa. Tätä paitsi määrättiin palokunnalle muutamia oikeutettuja ehtoja tulewaisuuteen nähden.

Uusimaa 12.9.1900 n:o 84

- "E t e e n p ä i n e l ä w ä n m i e l i", ajatellaan wielä Lohjansaarella, jonka wuoksi t. k. 9 p. pidettiin iltama kansakoululla. "Entiset ajat owat olleet ja menneet", tultiin tätä iltamaa puuhattaessa huomaamaan, sillä pari wiikkoa sitte aijottiin se jo pitää, mutta uusien asetuksien tähden saatin aiwan wiime hetkessä kielto. Toiwoa ei kuitenkaan heitetty, waan päätettiin siirtää iltaman wietto pari wiikkoa eteenpäin, johon saatiinkin heti lupa.

Illan ohjelmaan kuului hywin walaisewa esitelmä raudan walmistuksesta ja käytännöstä, jonka piti yliopp. Juho Genetz ja terwehdysrunon suurelle lähetystölle lausui yliopp. Laura Genetz taidolla. Neidet Alma Palin ja Alma Görman esittiwät wuorokeskustelua opin tärkeydestä ja suutari J. Palin ja op. J. Häkli wuorokeskustelun "Kaupungissa". Lisäksi saatiin kuulla sekaäänistä laulua ja soololaulua, jota neiti Elwiira Niemi heläytteli yliopp. Laura Genetzin säestäessä harmooniolla. Ohjelman wälillä oli kilpailuja kuulanheitossa, pituus- ja korkeushypyssä. Kuulanheitossa sai 1:sen palkinnon I. Lönnqwist ja toisen K. Sarén. Pituushypyssä 1:sen kaupp. Järwelä ja toisen K. Nyman ja 15 wuotta nuoremmissa sai 1:sen I. Nederström ja toisen H. Fredriksson. Korkeushypyssä jaettiin palkintoja kaupp. Järwelälle, K. Nymanille ja Alb. Palinille, jotka kaikki hyppäsiwät yhtä korkealle. Palkinnoiksi jaettiin pieniä kirjoja. Kilpailujen tarkoitus oli innostaa nuorisoa urheiluun, jota woisi harjoittaa wapaa-aikojen iloksi. Toiwottawasti saadaan pian reippaista miehistä woimistelu-seurakin, sillä woimistelu antaa siweellistä tarmoa, sekä woimaa ja notkeutta.

Uusimaa 24.9.1900 n:o 64

Uusimaa 8.10.1900 n:o 95

- L y h t y j ä m a a n t i e l l e. Ihan silminnähtävää ja tietä walaisewaa waloa aikowat Lohjan kylän asukkaat keskuudessaan toimittaa kylän kohdalla olewiin tienristeyksiin ja suurempien liikepaikkojen kohdalle. Kyllä tarpeen onkin, sillä eletään kuin säkissä näin syyspimeässä, paitsi ne, jotka owat kylän tehtaan iloliemellä walaistuja.

- K a u h e a t a e l ä i n r ä ä k k ä y s t ä. Kun Koiwulan rustitilan miehet toissa sunnuntai-iltana palasiwat Helsingistä parihewosilla ja wankkureilla, oli toinen hewosista pieni ja heikko, joten ei jaksanut seurata toista, waan wäsyi. Kuinka kauwan oliwat eläinraukkaa rääkänneet, sitä ei tiedetä, waan päästyään Wendelän kylään, kuuliwat kylän asukkaat, miten heidän ajopelinsä kiljui woiteen puutteessa ja miehet itse istuiwat ajopeleissä ja löiwät wäsyneitä hewosia joka askeleella, waikkeiwät hewoset sillä yhtään jaksaneet juosta. Samaa piiskan läiskinää kuuliwat kyläläiset kauwan heidän jälkeensä, kunnes kaksi kilometriä Wendelän kylästä Lohjan kirkolle käsin toinen hewosista kaatui, että täytyi päästää pois waljaista. Sitten tuliwat rääkkääjät hakemaan eläinlääkäri Grönrothia, joka tuli paikalle. Wielä eläinraukka ponnisti wiimeiset woimansa, nousi ylös ja käweli taluttaissa yhden kilometrin, waan päästyään eläinlääkäri Grönrothin luokse, kaatui uudestaan ja siihen kuoli. Maanantaina hewosta nylettäessä huomasiwat, että eläinraukka oli ollut syömättä kauwan, sillä watsa oli aiwan tyhjä ja suolet oliwat palaneet että lohkesiwat kuin wähän kosketti. Woi arwata jokainen, että eläin on saanut kärsiä!

Uusimaa 10.10.1900 n:o 96

- "K a u h e a t a e l ä i n r ä ä k k ä y s t ä" nimisen uutisen johdosta lehden 95 n:ssa ilmoitetaan Lohjalta, ettei siinä mainittu rääkkäys ole todellinen. Hewonen ei ole kuollut rääkkäyksestä, waan ähkystä, kuten tutkimus on osoittanut.
Samalla pyynnöstä ilmoitamme, ettei eläinlääkäri Grönroth ole uutisen lähettäjä.

Uusimaa 19.10.1900 n:o 100

- L o h j a n k u n n a n t o r w i s o i t t o k u n t a piti yleisen iltaman t. k. 14 p. hankkiakseen itselleen rummut ja muitakin tarpeita. Iltama onnistui kuitenkin huononlaisesti, sillä wäkeä oli wähän, ilma kun oli sateinen sekä pimeä, niin ettei toisilta paikkakunnilta ollut toiwomistakaan yleisöä, ainoastaan wähän päälle sata henkeä lienee saapuwilla ollut. Ohjelma oli hauska ja waihtelewa: m. m. esitettiin näytelmäkappale "Palwelukseen halutaan" ja pieniä ilweilykappaleita sekä torwisoittoa. Torwisoittokunnalle oli wielä saapunut apumiehiä toisiltakin paikoilta. Ohjelman loputtua oli nuorison hyppyä.

Uusimaa 19.11.1900 n:o 113

- L o h j a n s a a r e l t a. Lähes wuosi on kulunut "Lohjan saarien raittiusseuran" perustamisesta. Hiljainen on ollut sen lyhytaikainen toiminta, mutta toiwottawasti se on tuottanut jotain siunausta paikkakunnalle.

Jäseninä, joita on 47, on enimmäkseen nuorisoa. Eipä olisi haitaksi, jos wanhemmatkin ihmiset lukuisammin yhtyisiwät kannattamaan nuorten hywiä pyrintöjä!

Wiimeinen iltama seuralla oli t. k. 6 p., jolloin piti Raittiusystäwäin sihteeri, hra Anias esitelmän. Siinä hän muun muassa puhui, että wäkijuomat owat olleet suurena syynä useiden kansojen häwiöön, sillä ne weltostawat kansan ja tekewät kykenemättömäksi wastustamaan siweettömyyttä, tauteja y. m. kansojen häwittäjiä. - Kun esitelmän jälkeen oli laulettu yksiäänisesti, seurasi sitte wuorok. "Naiset mukaan", joka esitettiin sujuwasti. Sen jälkeen näytettiin taikalyhdyllä "Pikku kapteeni", joka teki waltawan waikutuksen. Etenkin lapsista tämä ensikertainen ihme oli hywin hauska nähdä. Wieläpä taisi moni äidin punaposki nukkuessaankin sykähdellä. - Kuwien jälkeen pidettiin raittiusseuran kokous, jonka awasi seuran puheenjohtaja ja luowutti puheenj. paikan R. Yst. edustajalle. Lyhyen keskustelun jälkeen puhui wielä hra Anias ja sitte lopetettiin yhdessäolo laulamalla "Oi kuningasten kuningas".

Wiime kuussa perustettu woimisteluseura "Jyry", pitää harjoituksia joka pyhä. Jäseniä on 30, joista useat owat erittäin innokkaita woimistelemaan, mutta muutamain into on laimentunut. Kunhan nyt ilmat kylmenewät, niin ehkäpä miehet wirkistywät. Olisi ikäwä, jos nyt waltaisi meidät welttous, kun olemme juuri saaneet telineet hankituksi. Niistä saamme olla kiitollisia paikkakunnalla asuwille säätyläisille, jotka ystäwällisesti owat lahjoittaneet waroja seuralle.

Jatkokursseja on pidetty kansakoululla joka pyhä 16 oppilaalle, jotka kaikki owat osoittaneet kiitettäwää harrastusta.

Uusimaa 21.11.1900 n:o 114

- L a h j o i t u s. Tämän kuun 16 pnä pidetyssä kuntakokouksessa lahjoitti howineuwos K. F. Walle Lohjan kunnalle tuhannen markkaa pienen poikawainajansa muistoksi. Lahjoitusta, jonka nimenä on "Aarne Gustaf Wallen stipendirahasto kansakouluille Lohjalla" hoitaa omalla wastuullaan kansakoulujen hallintojohtokunta tahi sen sijainen. Lahjoituksentekijän määräyksestä on pääoman koroista annettawa 40 mkan stipendi yhdelle kansakoulunoppimäärän suorittaneelle oppilaalle, joka on koulu-aikanaan osoittanut hywän käytöksen ja uutteruuden ohella hywää taipumusta käsitöihin. Wastaisuudessa on useampiakin stipendejä annettawa kaswaneen pääoman korkojen suuruuden mukaan. Stipendiä ei anneta rahana waan elinkorkokirjana, ja ne jaetaan wuorotellen koulujen ijän mukaan.

Puheenjohtajan kiitettyä lahjoittajaa kunnan puolesta selwitti hra howineuwos lähemmin lahjoituksensa tarkoituksen yksityiskohdissaan. Walitessaan edelläsanotun tawan antaa stipendiä sanoi lahjoittaja tahtowansa täten lewittää kansan wähäwaraisiinkin kerroksiin elinkoron aatetta ja käsitystä sen suuresta hyödystä niille, jotka eiwät woi wanhuutensa tueksi koota itselleen suuria pääomia.

Olkoon arwoisalle lahjoittajalle tässä julkilausuttu Lohjan kuntalaisten kiitollisuuden ja kunnioituksen tunteet sangen arwokkaasta lahjasta, ja toiwomus, että hywässä tarkoituksessa tehty hywä ja arwokas lahja kantaisi hywiä ja siunausta tuottawia hedelmiä.

Uusimaa 28.11.1900 n:o 117

Uusimaa 17.12.1900 n:o 125