- Lohjalta 9 p. Maaliskuuta. Lukuhalu on kunnassamme kohoamaan päin. Lainakirjastoa käytetään jotenkin ahkerasti, waikka se walitettawasti ei ole saanut sanottawasti uudistusta sen jälkeen kuin se jo, noin kaksitoista wuotta sitte, on tullut perustetuksi.
Sanomalehtien tilauksia lisääntyy wuosi wuodelta. Erittäinkin on tilausten lisäys tullut U. Suomettaren eduksi. Wuonna 1874 oli sitä Lohjan postitoimiston kautta tilattu waan 2 kappaletta, sitä seuraawana wuonna jo 7, ja wiime wuonna 21 kappaletta. Tänä wuonna on sanomalehtiä Lohjan postitoimiston kautta tilattu seuraawa määrä: Uutta Suometarta 26, Suomal. Wirallista lehteä 28, Suomen Kuwalehteä 2, Kirjallista Kuukauslehteä 1, Kyläkirjastoa 5, Kansan Ystäwää 7, Sanomia Turusta 5, Kristillisiä sanomia 3, Nuorukaisia 5, Suomen Lähetyssanomia 10, Sanansaattajata 5, Helsingfors Dagblad 22, Hufwudstadsbladet 11, Folkwännen 23, Österbotten 3, Finlands Allmänna Tidning 2, Åbo Underrättelser 1, Östra Finland 1, Missionstidning 2, Kurre 1 ja Sändebudet 3 kappaletta. Sitä paitsi on tilattu muutamia ulkomaisia sanomia.
Kansakouluja on kunnassamme kolme. Suomalainen koulu on kumpaakin sukupuolta warten erittäin; ruotsalainen koulu tytöille ja pojille yhteinen. Sitä paitsi löytyy Kirkkoniemen kartanon maalla käsityökoulu, joka on tullut toimeen kansan walistusta ja erittäinkin käsitöitä harrastawan rouwa L. von Christieron'in huolella.
Kansakoulut owat asetetut Lohjan kylään, eli niin kutsutulle Lohjan nummelle, lähelle kirkkoa. Kahta koulua warten on rakennettu uusi koulurakennus, joka on mitä juhlallisempia maassamme, ja wielä muhkeammaksi tulee kun se ensi kesänä wuorataan ulkoa ja rapataan sisältä. Koulukalustokin on jo joksikin täydellinen. Hywät kartat, harmoniumit, jotenkin warakas käsityökalusto y. m. jo löytywät. Muun muassa on neulousmasiinakin (erityisten henkilöin toimella) saatu tyttökouluun. Koulukirjastollekin on jo pohja pantu. Wiime kesänä käytettiin wiinawerorahoista 150 markkaa koulukirjain ostamiseksi. Muiden muassa ostettiin 30 Maamme kirjaa. - Se, jolla on ollut tekemistä kansakoulun kanssa (ainakin maalla) tietää, kuinka tärkeä koululle on kirjasto, josta woidaan lainata oppikirjoja warattomille oppilaille, sillä tosiwarattomiakin löytyy, waikka on niitä walitettawasti teko-warattomiakin kun tulee kysymys lasten kouluttamisesta ja hyödyllisten kirjain ostamisesta. - Kiitettäwä on se huoli, jota täällä on pidetty turwattomain ja wähempiwaraisten lasten kouluttamisesta. Huomattawa kohta waan tässä asiassa olisi, että niitä yhteisellä tawalla köyhäin lasten kouluttamiseksi koottuja waroja olisi käytettäwä joka koulun suhteen täydellisellä tasapuolisuudella. Toiwottawa myöskin olisi, että koulujohtokunnan esimies olisi yhtä "intreseerattu" suomalaisista kouluista kuin hän sanoo olewansa ruotsalaisesta koulusta.
Hengellisen hartauden ylentämiseksi saamme urut pian kirkkoomme. Ensi kuussa ruwetaan niitä jo panemaan ylös. Ne tulewat kahdeksantoista ääniset ja maksawat noin 17,000 markkaa. Urkunistin waali tulee tietääksemme kewäällä.
Säästöpankkiamme ei wielä käytetä siinä laweudessa kuin olisi toiwottawa - eteenpäin kuitenkin sekin asia näyttää menewän.
Kuntalainen
- Lohjasta tammik. 5 p. (Kirje J. H. B:lle S...ssa) Alussa tahdon mainita että täällä ilolla ja nerolla työskennellään kansan siwistyksen ja yleishyödyllisyyden alalla, kun täällä esim. löytyy kaksi kansakoulua (suomalainen ja ruotsalainen), jotka kiitettäwästi lukuisilla oppilaisilla raiwaawat siwistykselle waloisaa tulewaisuutta.
Kesällä walmistuiwat, jo wuosia hankitut, tirehtöri Zachariassen'in Uuskaupungissa tekemät urut, jotka juhlallisesti wihittiin Johanin päiwänä, ja nyt wiehättäwästi kaunistawat wanhaa kirkkoamme.
Ajan mukaiset riennot ja pyrinnöt warsin tärkeästi täällä niinkuin muuallakin wauhdikkaasti kulkewat eteenpäin, joka todeksi osoittaa sekin, kun kirkollamme (n. k. Lohjan-nummella) nykyjään löytyy neljä kauppiasta, rohtola ja lukuisa määrä ammattilaisia, puhumatta pitäjän ympäristöllä löytywistä. - Myöskin on Lohjalla kaksi höyrysahaa (Kirkonkylässä ja Wirkkalassa). Paraikaa ollaan myös toimissa raketa pitäjäämme olut-tehdasta. Tätä yritystä kohtasi toki wastus, kun seurakunnan henkellinen osasto kunnalliskokouksessa kielsi luwan, jota ei talolliset rohjenneet wastustaa, katsoen yrityksen siwistyksen surmaajaksi. Kuitenkin on pyyntö paraikaa senaatissa. Saa nähdä, heltineekö sieltä lupaa!
Weikkosi
K. A. L.-dg.t.
- Lohjasta helmik. 6 p. Että seutumme on luettawa mitä etewimpiin maassamme, ei tarwinne lukijalle sanoa. Ikäwää kyllä täytyy minun kuitenkin lausua että - "toimemme kaikki wieras lippu peittää!" Sen huomaa seudussamme ilmestywän melkoisessa määrässä, sekä keskuus- että yksityis-elämässä. Näyttääpä melkein kuin tahdottaisiin täällä peräti kukistaa koko suomen-kieli. Tätä koetaan kaiken taidon takaa mukata tai "kullata" ruotsin kielellä, niinkuin esim. lausessa: "lindu lendää" (lintu lentää).
Arwoisa sieluinhoitajamme omilla waroillaan on säälinyt tilaisuuden köyhille lapsille päästä kansakouluun (josta saan lausua hänelle sulimmat kiitokset) wuokraamalla huoneen (n. k. köyhäinkoulun), jossa lapset saawat wapaan asunnon, hoidon ja myös ruoan lukukauden aikana. Mutta tähän sanotaan ainoastaan otettawan semmoisten kansalaisten lapsia, jotka owat ruotsalaisia kieleltään!
Sanomalehtiä on tänä wuonna tilattu postitoimistomme kautta seuraawat: suomalaisia: Uutta Suometarta 34 kap., Suom. Wirall. Lehteä 50, Sanom. Turusta 5, Sanansaattajaa 5, Maamiestä 1, Kristill. Sanomia 3, Nuorukaista 7, Läh.-Sanomia 6, Kuwalehteä 1, Kyläkirjastoa 5, Kyläk. Kuwalehteä 5, Pääskystä 1, Tampereen Sanomia 1, Yhteensä 124 kappaletta; ruotsalaisia: H:fors Dagblad'ia 21, Morgonbladia 1, Hufwudstadsbladia, jokapäiwäistä 9, puoliwiikkopainosta 10, Dagens Nyheter 1, Folkwännen 15, Sändebudet 9, Missionstidning 8, Barnawännen 1, Landtmannen 4, yhteensä 79. Paitsi näitä tulee tänne 22 ulkomaalaista sanomalehteä ja aikakauskirjaa ja kaikki yhteensä laskettuna tulee 225 kappaletta sanomalehtiä ja aikakauskirjoja.
K. A. L-dg-t.
- Lohjalta helmik. 27 p. Olen wähäsen erehtynyt, kun sanoin täällä löytywän n. k. "köyhäinkoulun". En kuitenkaan tarkoittanut sitä siksi, waan on se oikeastaan "köyhäin lasten koto". Sanoin sen myös sielunpaimenen kustantamaksi, waan hän ei sitä kustanna. Asia on seuraawasti: Ne lapset, jotka tässä "kodossa" hoidetaan, käywät Lohjan kansakouluissa. Niistä on tänä wuonna 4 suom. poikakoulussa ja 1 suom. tyttökoulussa, sekä 11 ruotsalaisessa koulussa. Wiime wuonna näistä lapsista oli 12 ruotsalaisessa koulussa ja 5 yhteensä suomalaisissa kouluissa. Sen "kodon" woimassa pidoksi on Lohjalle saatu 400 markkaa wuosittain, "turwattomain lasten kaswatusta warten perustetun yhdistyksen" pääkomitealta Helsingistä. Samalle kodolle on myös kerätty waroja arpajaisilla ja listoilla. Tästä käy selwäksi, ett'ei tämä "koto" tai niin tawallisesti kutsuttu "köyhäinkoulu" ole sielunhoitajan kustantama, kuin sanoin. Mainitsin myös, että "tähän otetaan ainoastaan ruotsinkielisten lapsia", - siinäkin erehdyin koska "kodissa" kuitenkin löytyy 1/3 osa suomalaisia lapsia. Mutta kun seurakunnassamme on 2/3 suomalaista ja waan 1/3 ruotsalaista kansaa, niin luulisin - waikka "kulturilaisuuttakin" harrastetaan, ainoastaan kohtuulliseksi waatimukseksi että tässä "kodossa" myös hoidettaisi 2/3 suomalaisia lapsia eikä päinwastoin, kuin täällä tapana pidetään. Tai lieneekö tuo "turwattomain lasten kaswatusta warten perustettu yhdistys" ainoastaan perustettu ruotsalaisia warten? Täällä usea köyhä suomalainen perhe on säälinyt lapsensa ruotsalaiseen kouluun, kun siten saawat ne wastustamatta "kotoon". T. k. 25 päiwänä pidettiin täällä kuntakokous, jossa "asianomaisen" ahkerasta pyynnöstä päätettiin tästälähin ottaa 2/3 suomalaisia ja 1/3 ruotsalaisia lapsia "lastenkotoon" aiwan pääluwun mukaan. Saahan nähdä, miten päätös täytetään! Toiwomme waan täälläkin suomenkieltä täyteen tasa-arwoon ruotsinkielen kanssa.
K. A. L-dg-t.
- Lohjalta Maaliskuun 31 p. 1879 Tärkein uutinen on meidän komea oluttehdas, joka jo wiime syksystä alkaen on walmistanut tuota liewittäwää lientänsä, jota, jos oikein muistan, jo olemme pari kuukautta saaneet nauttia, ja joka, kuten usean olen kuullut kehuwan, on paras tyhjäin kukkaroin parantaja (?). Mutta arwatkaapas, arwoisat lukijat, mitkä seuraukset oluestamme owat tulleet! Ne eiwät suinkaan ole siwistäwiä, - juoppous, tappelut ja haureus y. m. s. Nämät owat oluemme siittämiä syntejä. - Näistä kaikista syyttäwät siwistyksemme ohjaajat oluttehdasta ja sen myymälöitä koko henkisen omaisuutemme ja siweytemme turmelijoiksi. Mutta oluttehtaan päälliköt puolustukseksensa päättäwät asian perustuwan peräti toiselle kannalle, nimittäin että kansalla on heikko kristillisyyden taito sekä wäärä käsitys nykyajan siwistystä seuraawasta raittiudesta. Tämmöinen on asia, minä en sitä sen paremmin ymmärrä, waan jätän sen arwoisan lukijan ratkaistawaksi.
Siwistyksen into ja suomenkielen arwo näyttäwät wielä omaawansa puolustajia, koska täällä tänä talwena useasti on pidetty "kansantajuisia luennoita" suomeksi. Wiimeksi piti semmoisen eilen, suomalaisessa poikakoulussa, kunnioitettawa kansakoulun-opettajamme A. Pietikäinen. Aine oli: "Lutheruksesta ja uskonpuhdistuksesta". Toiwottawaa on, että nämät jalomieliset luennot tekisiwät kansassa ai'otun waikutuksensa!
Lehto.
- Lohjalta Toukokuun 14 p. Kauniina astuupi wihdoinkin kesä-kulta pohjolankin perille käkineen, lintuineen, liwerryksineen ja kaikkine jaloine toiwoineen rakkaan isäinmaamme wiljelijöille, sekä koko Suomemme kansalle, waikka kewät alkuaan oli tuima ja pelottawa. Muutamien päiwien kuluessa owat wainiot wiheriöineet ja näyttäwät nyt hywinkin lupaawilta, jotta tuo waikeroiminen, jota yhä sai kuulla: "eipähän toki tänä wuonna ru'ista kosolta korjata, jospa saataisi siemenetkin!" on jokseenkin waiennut.
Tämän kuun 5 ja 6 päiwinä riisui Lohjanselkä talwi-takkinsa, tahi toisin sanoen jää-peittonsa.
Eilen tapahtui täällä Lohjankylässä surkea onnettomuus, kun leipuri Eriksson'in par'aikaa rakennettawan talon katolta kaksi salwumiestä putosi pää edellä maahan. Toinen heistä, jonka pää pudotessa oli sattunut kiween, sanotaan olewan kuolon kourissa; toisella ei toki lienee niin suurta waaraa. Syynä tapaturmaan sanotaan olleen heikot kannattimet.
Kauppiaita on Lohjankylässä tahi n. k. "Lohjan-nummella" nykyään kuten ennenkin neljä, joista ainoastaan yksi on wanhoista ja kolme alkawia. Mutta kuuluupa wiideskin pian tulewan, joka on eräs kauppias Graeffe Helsingistä.
Olen kuullut kerrottawan, että Lohjan-nummella asuwat ammattilaiset aikowat perustaa ammattilais-rahaston eli kassan, johonka ainoastaan pitäjän ammattilaiset pääsisiwät osallisiksi.Tämän toimen etupäässä lienee leipurimme K. G. Eriksson. Tämmöinen rahasto tosiaankin olisi hyödyttäwä, hedelmiä kantawa sekä menestystä ja siunausta tuottawa näin särjetyllä siweydellä kuin meidän ammattilaisten leirissä waltaa, jos siihen lisättäisiin seuraawa ehdotukseni: että nimitt. kassan yhteydessä myöskin toimeenpantaisiin lukusali ja kansankirjasto, jonne tilattaisiin sanomalehtiä, niinkuin esim. Suom. Kuwalehti ja Kyläkirjasto y. m. kristillisiä ja kansantajuisia aikakauskirjoja, ja ostettaisiin sekä hengellisiä että aineellisia kirjoja, joita nyky-aikana löytyy hywiä ja warsin helppotajuisia maamme kirjakaupoissa. Tällä tawalla saattaisi monikin ilta, joita on olutpullojen ja korttien äärissä wietetty, jäädä olemattomiksi, sekä useakin kiista ja tappelu, jotka siwistystämme soimaawat ja kunniaamme loukkaawat, saada matkapassin unholaan. Täten woisimme warmaankin parhain kohota kallista päämaaliamme kohden, ja olisimme mahdolliset wihdoinkin pääsemään muiden siwistyneiden kansojen wertaisiksi.
Tahdon wieläkin esittää ettei tähän pääsisi yksinään ammattilaiset, waan ken hywänsä, jotka waan haluaisiwat osallisiksi, niin se warmaankin myös tulisi helpommaksi toimeensaada. Siis
Lyökämme käsi kätehen
Sormet sormien lomahan,
Parahia pannaksemme,
Kirjastoa saadaksemme,
Lukusali kansallemme;
niin warmaankin hedelmät wuotawat, ja suuri, rikas ja waloisa tulewaisuus koittaa
Nuorisolle nousewalle,
Kansalle kasuawalle!
Lehto.
