Berättelse om Sokne-Magazinerne i Stor-Lojo Socken af Nylands Län (*).Suomen ensimmäinen sanomalehti alkoi ilmestyä Turussa Aurora-Seuran julkaisemana vuonna 1771. Sen levikki oli noin 150-200 kappaletta. Heti seuraavana vuonna lehdessä oli Lohjaa koskeva artikkeli, joka kertoi silloisen Suur-Lohjan pitäjänmakasiineista. Se on vanhin Lohjan asioista kertova sanomalehtikirjoitus.
Berättelse om Sokne-Magazinerne i Stor-Lojo Socken af Nylands Län (*).
Sedan Ståndspersonerne och Allmogen i Stor-Lojo Socken, allaredan wid Höste-Tinget den 27 Nov. 1746 angifwit sig til Sokne-Magaziners inrättning, så skedde föreningen om hwad derwid borde i akttagas, wid Höste-Tinget den 6 Octob. 1750; och samma år den 14 Decemb. utföll derå Kongl. Maj:ts Nådiga stadfästelse.
år 1752 den 19 Martii började åboerne i Nummis Kapellgäld af berörde Socken, bestående af 120 hemman, härmed, i så måtto, at de gjorde en insättning, som besteg sig til 28 Tunnor 22 och en half kappor Råg, och en Tunna 5 och en half kappor Korn, tilsammans 29 Tunnor 28 kappor Spannemål, hwilken skulle, efter öfwerenskommande, emot 4 kappors wäxt för hwarje tunna, til dem utlånas, som sådant behöfwa kunde, och i inrättningen deltagit.
Samma år och månad skedde äfwen utlåningen, så at hela insättningen lopp för wäxt.
Sedermera är härmed alla år fortfarit; och ehuru icke altid hela förrådet kunnat fås förräntadt, så har dock, medelst Magazins Föreståndarens, Klockarens i berörde Kapell, Johan Ilmonii härwid anwände berömlige och i allmänhet sällsynte flit och vigilance at i rättan tid, ej mindre infordra lånet, än wäxten, Magazinet sig så förkofrat, at derstädes i Julii månad förledit år wärkeligen befans 255 Tunnor 1 och 46 Sextjonde dels kappor Spannemål.
Med förundran har jag wid Ilmonii räkenskapers genomseende funnit, at han icke allenast beräknat Magazinet til godo 4 kappor på tunnan, som wanligen böra betalas i wäxt, i proportion efter utlåningen, utan ock alt hwad genom utlåning kunnat tilkomma, til och med en åttonde dels kappa; hwarföre icke underligt är, at ofwannämde behållning slutar sig med bråk. äfwen som ej eller i hans räkenskaper någon Musfrats column finnes. Denne redelige Föreståndaren och medborgaren, har likwäl icke för alt sit beswär, så wid utlåningen, som intägten samt räkenskapernes författande, njutit mera, än en tunna för hwarje hundrade. En belöning, som knappast swarar emot kostnaden wid räkenskaperne, och hwilken aldrig minskar Magazinets förmoner, utan okänbart afgår medelst utråningen, hwilken ändock öfwerstiger den samma.
Uti Stor-Lojo Moderkyrko Lån, hwilket är större, än Nummis Kapellgäld, widtogs Magazins inrättningen år 1749, med 30 tunnors insättning, som emot lika ränta med den i Nummis bestådde, årligen warit utlånt, och til närwarande tid förkofrat sig til något öfwer 200 Tunnor.
Derstädes äro 3:ne Föreståndare, som enligt föreningen, äfwen wid Nummis Kapell wara borde, af hwilka dock Klockaren Abraham Logreen hafwer hufwudbestyret, och är at anses för den, som under en nog kortt förwaltnings tid, upbragt berörde Magazin i det stånd det nu befinnes, sedan flere af de förre Föreståndarena knappast wetat af insättningen, och än mindre bidragit til någon tilwäxt och erforderlig ordning.
Således finnes nu i Stor-Lojo Socken en wiss behållning af spannemål, at utdelas til behöfwande Sokneboer, bestigande sig til 460 tunnor eller något deröfwer.
En lika inrättning til Magazin i Pusula Kapellgäld af meranämde Stor-Lojo Socken, skedde äfwen, måst på en och samma tid som i Nummis; men om dess öde witnar et så lydande betyg:
"Huru stor insättningen wid Pusula Magazin i början warit, derom har jag ej erhållit någon kunskap, sedan Magazins förwaltarena låtit förekomma insättnings listan. Kaukol. Byamän berätta ock, at ingen behållning skal finnas i Pusula Magazin, som skal härflyta af Magazins föreståndarenas orediga hushållning.
M. N.
Pusula Kapellgäld år föga mindre, ån Nummis, men hafwer deremot innom sig långt fömögnare inwånare, ån i sidstnämnde och Moderkyrko Lånet finnas; hwartil, utom åkerbruket, deras tilfällen til swedjande och ständigt idkade Linplantering bidrager. I grund häraf hade ock Magazinet derstädes både kunnat och bordt wara lika med de öfrige, om det icke skulle råkat under egennyttige och oredelige föreståndares disposition.
Hwad nytta Sokneboerne, i synnerhet i misswäxts är, af desse deras Magaziner draga, då de innom sig sielfwe äga utwäg til Lifsbärgning, kan en hwar lätt finna.
Det wore derföre önskeligt, at lika inrättning i alla Soknar snart kunde påtänkas, hwilket lätteligen skulle befordras til wärkställighet, om Ståndspersonerne wille föregå Allmogen med goda exempel häruti, och en hwar göra insättning efter förmögenheten.
(Det öfriga nästa gång)
(*) är insänd, och införes med nöje. Wi skulle önska at få del af flere dylika berättelser.
Lehden etusivu Helsingin Yliopiston kirjaston mikrofilmiltä.
Berättelse om Sokne-Magazinerne i Stor-Lojo Socken af Nylands Län. Fortsättning. (Se N:o 22. sid. 172.
Mig är wäl bekant, at flerestädes i Nylands och jämwäl Tavastehus Län, Sokne-Magaziner blifwit inrättade, och dertil kostsamme byggnader upsatte. Men i hwad stånd de nu äro, antingen florerande, såsom de 2:ne i Stor-Lojo Socken, eller ock så af sig komna som Pusula Kapellgälds, wore önskeligt at få weta.
Och som, hwad i synnerhet Magazinet i Nummis Kapellgäld beträffar, det samma medelst en enda persons, eller klockaren Ilmonii ådaga lagde nitiske och redelige förhållande ifrån början, hunnit til et redan utmärkt anseende, innom en tid af 19 år; altså och då belöningar utdelas för dem som wisa någon besynnerlig drift i Landshushållingen, med mera, skulle det synas, at på lika grund Klockaren och Magazins föreståndaren Ilmonius gjort sig förtjent til något Nåde-tecken af Höga Öfwerheten, hälst hans nit skäligen kan med det förstnämda compareras, och bidrager til et och samma ändamål; icke at förtiga, der dymedelst flere kunde upmuntras, at såsom Ilmonius bana sig wägen til ej mindre Höga Öfwerhetens Nåd, än heder och beröm af alle medborgare i gemen.
Den 13 Apr. 1772 J. J. S.
- Lohjalta - "Olemme kirjoittaneet wiinanpolttoa wastaan siitäki syystä, että wiina täällä on jo yhden ajastajan sisään tuottanut paljo surkeutta ja hirmutöitä. Niin meni muuan juoppo toiseen kylään juhlapäiwänä tappelemaan, missä sai itse kuoleman wamman ja saattoi kaksi onnetonta rautoihin. Nykyisin kuoli toinen mies yöllä paljo wiinaa juotuansa. Wiinan hinta ja menewäisyys on wietellyt monta salapolttoon, josta niinkuin juoppoudessa tehdyistä rikoksista käräjissä on saatu käydä ja nimismiestä sakkorahoilla rikastuttaa. On kuitenki seurakunnassamme kansa yleensä tarkkaa ja toimellista, lukutaito hywällä kannalla ja suomen sekä ruotsinkielen kirjoituksen taitawia löytyy kylliksi. Outoa on että kihlakunnan oikeus Raaseporin itä-kihlakunnassa on sakon uhalla kieltänyt suomenkielisten kirjoitusten jättämistä oikeuteen. S. Julk. S:mat owat osoittaneet erinomaista lakipaikkain selityksen kuntoa, että ne warmaan woiwat selittää, kuka on kihlakunnan-oikeudelle antanut tämän kielto-wallan sekä määrännyt sakot, tahi ketä silloin olisi sakotettawa, jos olisi asia oikeuteen jättää Lohjan kirkonkokouksen pöytäkirjoja, jotka korkean Esiwallan käskystä kirjoitetaan suomeksi? tulisko siitä seurakunta waiko esiwalta sakkoon? - Palowakuutus-komitea on tänne saatu ja muutamat owat jo kirjoittaneet omaisuutensa yhteiseen Palowakuutuskuntaan, johon toiwomme yhä lisääntywän osakkaita täälläki".
F. F-m ja -s-n.
- Lohjalta 23 p. Lokak. on S:ttarelle kerrottawaksi lähetetty seuraawaista: - "Seurakunnan kirkossa pidettiin wiime sunnuntaina 28 p. wiime Huhtik. yhteinen pitäjänkokous, jossa seurakunnan kirkkoherra kysyi seurakuntalaisia kiintonaisen kansan koulun laittamisesta Lohjan pitäjään, todella ilahduttawa asia; mutta onnettomuudeksi eiwät woineet kaikki läsnä-olewaiset seurakunnan jäsenet käsittää tämmöisen werrattoman laitoksen hyötyä, josta seurasi, että joukko näitä erimielisiä, jotka eiwät woineet yhdistyä kansan siwistymisen ystäwäin päätökseen, walittiwat tästä päätöksestä läänin maaherralle. Walituksen perästä on jo päätökseen tyytywäisten, jotka toki oli enemmät, selitys waadittu, jossa nämä edelleen lämpimästi owat esitelleet koulun tarwetta. Asia käypi nykyjään siis maaherran päätöksen päälle ja minä toiwon päätöksen tulewan ilahuttawan jokaiselle isänmaan ystäwälle, joka toiwoo maamiestensä todistaa hywää. Minulla on tähän luuloon sen enemmän syytä, kuin paikkakunnan kruunun woutikin, joka wirkansa puolesta waaditussa mietteessänsä on tawallaan tarkastanut hallituksen oikeutta ja sanonut sen toiwoa, on eläwimmällä ja woimallisimmalla tawalla puolustanut koulun laittamista kansan siwistymisen edistämiseksi tässä lähellä pääkaupunkia olewassa paikkakunnassa, jossa kansansiwistys walitettawasti on paljoa huonommalla kannalla kuin woisi uskoa ja olisi syy toiwoa. Mutta surettawaa on myöskin, että koetuksilla tämän siwistymisen edistämiseksi, wielä meidänkin aikoina, pitää oleman taistelemista merkillisen wastuksen kanssa. - Lienee jo tuttu asia, että Kyrksletin pitäjässä, lähellä Lohjaa, jo moniaita aikoja sitte eräs siellä asuwa nuorempi rouwas-ihminen kiitettäwällä uhrauksella on rahwaan lapsille "pitänyt koulua", jossa näitä on opetettu heille hyödyllisissä aineissa. Saadaksensa näiden lasten wanhempia ja muita pitäjäläisiä halullisiksi walistuksen perään, oli mietitty keino rahain kokoamiseksi lainakirjastoa warten; mutta onnettomuudeksi oli satuttu walitsemaan siihen tarkoitukseen a r p a j a i s e t. Nämä julistettiin ja eräs lähettäjä kirjoitti täältä Helsingin Sanomain N:rossa 101. Niinkuin tietty on, on arpajaisia tähänasti saaneet kaikessa wiattomuudessansa hywäntekewäisiin tarkoituksiin kyllä usein käyttää maassamme; mutta ajat muuttuwat. Maan prokuraattori, joka on muistuttanut wanhasta arpajaisten kiellosta, on mainitusta Helsingin Sanomain kirjoituksesta ottanut syyn nostamaan riitaa asiassa.
Mutta minä tulen jälleen Lohjan kansakoulun asiaan. Tätä on aiwottu saada toimeen siten, että pitäjän makasiinista myödään kaikki rukiit, mitä on yli 4000 tynnyrin. Tätä yli-wiljaa on noin 600 tynn. ja kuin rukiit nykyjään maksawat wähintään 7 ruplaa tynnyri, niin toiwotaan näin saatawan kokoon yli 4,000 hop. ruplan suuruinen koulu-rahasto. Tämän rahaston korolla, sekä hallitukselta toiwottawalla wähällä raha-awulla, kuin myös koulun käwiöiltä saatawilla helpoilla koulu-maksuille toiwomme woitawan palkata koulu-opettajan, joka päälliseksi saisi wapaat asuin-huoneet siihen tarkoitukseen soweliaissa, jo walmiissa rakennuksessa. Eikö tämä kaikki kuulu erittäin ilahuttawalta? Sietäisi kyllä naapuri-pitäjäin seurata niin hywää esimerkkiä. Mutta näissä pitäjissä on aiwan harwa, joka uskaltaa päättää, niinkuin Lohjalaiset owat näyttäneet, ja mikä pahinta on, löytyy näissä seurakunnissa monta, jotka osoittawat wihollisuutta hengelliselle edistymiselle. Paljo olis minulla kaikenlaista sanomista täältä miten esim. wielä meidänkin aikoina kuullaan pappien innoittelewan yksityisiä hartauden harjoituksiakin wastaan, sekä kyllä sokiasti ilmoittawan poliisi-hallituksille hengellisten kokousten laittomuudesta j. m. s.; mutta toiste ehkä enemmän ja tottuneemmasti. Hywästi!"
-d-.
Lohjalta 7 päiwä elokuuta. Pitäjän pääkaupunki on kylä, Lohjan Nummi, jolla onkin oikean kaupungin tapoja, mutta siwistys puuttuu: se on sangen hywin luonnon ihanuudella kaunistettu; mutta sen asujamet, joita täällä onkin koolta, eiwät elä sen jälkeen kuin paikan ihanuus näyttäisi. Tässä onkin ympäri olewaisten pitäjäin paras liikunto; sillä täällä asuu melkein jokalaisia käsityöläisiä ja kauppioita on wälistäin ollut kolmekin ja sanotaanpa niitä taaskin olewan haussa usiampia. Korttitehdas oli myöskin täällä; mutta ei sillä mahtanut olla oikein wahwaa lupaa, koska asia kuuluu olewan lain tutkinnon alla. Koko pitäjää en minä niin likeltä tunne, mutta ylpeyden henki näkyy täällä asuwan, erinomattain rusthollarit wähällä etteiwät waadi köyhemmän ihmisen lakki piwossa edessään seisomaan. Mutta lohjalaiset owat jo kuin unesta heränneitä; koska owat ruwenneet Lainakirjaston ja Pitäjän koulun puuhaan. Rouwaswäkemme ompeliwat kaikellaisia pieniä säppeleitä, jotka myytiin huutokaupalla ja rahat niistä pantiin lainakirjaston hywäksi. Pitäjän makasiinista on myyty rukiita koulun toimeen saamiseksi. - Ilmat owat kauniit ja suloiset, sadetta ja päiwän paistetta wuorotellen. Heinänteko ja rukiin leikkuu on käynyt hywin, joista näyttää lähtewänkin runsas tulo.
H. R-t.
Lohjalta 23 päiwä Syyskuuta. Usein olen surumielin kuunnellut täällä soimattawan Hämäläisiä tyhmiksi ja yksinkertaisiksi. Kuitenkin on siwistyksen aurinko jo paikoittain Hämeessä ruwennut paistamaan ja säteitänsä lewittämään, jota wastaan se täällä synkän pilwen takaa aiwan wähän pilkottaa. Mutta Lohjalaiset luulewat olewansa kylläkin siwistyneitä ja muita etewämmät, sentähden että he, näet, haastawat molemmat kielet sekä Suomen että Ruotsin. Waan siwistys ei seiso ainoastansa kielien taitamisessa, eikä myös kauneissa waatteissa, jos ei siinä muuta enempätä ole. - Nummen kappeliin on nykyään saatu uudet urut, jota emäseurakunta saapi häwetä; sen ikiwanha jättiläissuuri kirkko niitä kaipaa, waikka se on niin warakkaan ja suuren seurakunnan tempeli. Kaiwata se niitä saakin kukatiesi wielä wuosikymmeniä, koska kellotapulikin on niin huonossa tilassa, wähällä ettei tuuli sitä nurin kaada. Sitä wastaan Lohjalaiset pyrkiwät saamaan omat asuntonsa hywin kauneiksi ja komeoiksi. - Tänne rakennetaan suurta sahaa ja myllyä höyrykoneella käymään. - Lohjan Nummella rupee jo kaupunkia kohoamaan: kauppioita tulee tänne wiisi, jos kaikki hakiat waan pääsewät; Lääkäri ja Rohtola (Apotheki) on täällä entiseltään. Ihana kaupungin asema tässä olisikin kuin waan saisi kaupungin oikeudet. Lohjannummi on sen maaselkä-haaran juurella, joka juoksee Hämeenlinnasta Tammisaarelle. Suuret ja lakiat kedot kaunistaa kylää. Ja tuo Lohjan järwi suurine saarinensa ja satoine nieminensä aaltoilee kylän yhdellä siwulla. - Elokuu antoi täälläkin sadetta oikein rajusti ja hidastutti maamiesten työt, mutta syyskuu näyttää olewan hellä-sydämisempi. Nyt on ollut jo poutaa ja kauniita ilmoja liki kaksi wiikkoa!
Entinen Hämäläinen
