Tultuaan ylioppilaaksi 1878 ja filosofian kandidaatiksi 1881 Robert Boldt ryhtyi tekemään levätutkimuksia ja toimi myös koulunopettajana Helsingissä sekä Porissa vuosina 1886-1903. Hän suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon 1891 ja nimitettiin Helsingin ruotsinkielisen reaalilyseon luonnontieteitten kollegaksi 1903 ja myöhemmin lehtoriksi vuonna 1913. Boldt oli siinä virassa kuolemaansa asti. Hän teki osaksi tieteellisiä, osaksi kasvatusopillisia tutkimusmatkoja Skandinavian maihin ja Keski-Eurooppaan vuosina 1883-1885 sekä 1898-1899. Boldt on julkaissut muun muassa "Bidrag till kännedomen om Sibiriens Chlorophyllophyceer" (1885), "Desmidieer från Grönland" (1887), "Grundragen af Desmidieernas utbredning i norden" (1887) sekä joukon kirjoituksia kotiseutututkimuksen alalta.
Robert Boldtin merkitys maamme sivistyshistoriassa onkin ensi sijassa kotiseutututkimuksen alalla; hän on uudenaikaisen kotiseutututkimuksen alkuunpanija ja järjestäjä maassamme. Vuonna 1894 hän perusti Lohjalle ensimmäisen paikallisen kotiseutuyhdistyksemme, jonka työstä hän julkaisi yksityiskohtaisen selostuksen aikakauslehti Kotiseudussa vuosina 1919 ja 1922. Seuran toimittamissa "Lisissä Lohjan pitäjänkertomukseen" hän on julkaissut kuusi paikkakunnallista esitystä tai tutkimustyötään. Siirryttyään koulunopettajaksi Poriin vuonna 1899 Boldt perusti vuonna 1901 Länsi-Satakunnan kotiseutuyhdistyksen, jonka viisivuotistyötä hän selosti albumissa "Satakunta I". Helsingissä perustettiin Boldtin aloitteesta vuonna 1906 "Uudenmaan kotiseutututkimuksen ystävät" ja seuraavana vuonna joukko paikallisia tutkimusseuroja varsinkin ruotsinkielisellä Uudellamaalla. Vuonna 1908 Boldt perusti Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunnan, jonka johtokunnan jäsenenä hän oli kuolemaansa asti. Robert Boldtin kotiseutututkimuksen teoriaa ja historiaa käsittelevistä kirjoituksista on mainittava: "Ortsbeskrifningen i Finland på 16- och 1700-talen", "Organisierte Heimatsforschung" - molemmat Maantieteellisen yhdistyksen julkaisuissa 1899 ja 1908 - "Om hembygdsforskning" julkaisussa "Nylänningen III", 1916 sekä "Kotiseutututkimus ja sitä vastaan tehdyt hyökkäykset" Historiallisessa Aikakauskirjassa vuonna 1916.
Robert Boldt oli erittäin vaatimaton, herkkätunteinen, epäitsekäs ja suora luonne, uskonnollinen, mutta epäkirkollinen, rauhanaatteen ajana ja vilpitön idealisti.
Boldtin puoliso oli vuodesta 1891 Signe Maria Granstedt, alikapteeni, insinööri Albert Fridolf Granstedtin ja Fredrika Sofia Grönvikin tytär.
Torsti Salonen
Lähde: A.M. Tallgrenin kirjoitus teoksessa "Kansallinen elämäkerrasto I", Porvoo 1927.
Olen kirjoittanut Robert Boldtista elämäkerta-artikkelin Kansallisbiografiaa varten.
Kun se on luettavissa Internetin kautta, vaihdan tämän sivun tilalle linkin Kansallisbiografiaan.
Torsti Salonen