Pentti Lokka näki yksinäisen toimitsijan pyörähtelevän ympäriinsä. Lyijykynästä oli kärki katkennut, muistiinpanolomakkeet lepattivat irtoamaisillaan tuulen mukaan ja sekuntikellon nauha oli kiertynyt kaulan ympäri, antaen ymmärtää kellon roikkuvan selkäpuolella, ellei jo kokonaan pudonneen.
- Mikä siul on? Oot sie täyvel järel?
- Selvä tuli, tuloksia ei saada. Kaikki toimitsijat ovat kaatuneet petiin sikainfluenssassa.
- Elä höpäjä, siinhä siekii oot. Pannaa tulospalvelu kuntoo!

Lokka kääntyi paikalle tulleen kilpailunjohtajan puoleen.
- Mis Sie tarviit oikee hyvvää toimitsijjaa? Täs siul on sellane!
- No ajanottohan se on pahin, sanoi kilpailunjohtaja.

Lokka kääntyi sekuntikelloa käsissään pyörittelevän toimitsijan puoleen.
- Lähe Sie sekuntkellomies miu matkaa. Anna miul se kello, käy Sie tuloste merkkaajaks.

Asettautuivat hyviin asemiin maaliviivan tuntumaan. Lokka tarkasteli kelloa ja näki juoksijoiden jonon aukean toisessa laidassa lähestyvän.
- Ai järkäle, joha mie aavistin, ett' näi täs tulloo käymää. Hyö näkkiit meijät lähtöviival ja siit hyö tiesiit, mis maali on. Ja vaik keli o vähä liukas, hyö jo tulloot yllättävä aikasii. Mahlamäki näkkyy olevan ies. Jahka häne päänsä varjo ossuu tuo maaliviiva kohal, sillo tullee hälle loppuaika, nii mie olen häne puolestaa päättänt.

Lokka katsoi toimitsijaa, joka painoi kynän kärkeä voimakkaasti paperia vasten.
- Älä Sie oo ollekaa huolissais, ei meil täs oo mittää hättää, noilha se hätä on. Joutuut tuol juoksemaa kiel vyön alla. Oo Sie aiva rauhalline. Sitä mukkaa ko mie sanon aikoi, nii kirjaa ne siihe paperii. Mut pane ain uusi aika seuraaval rivil, etteivät mää sekasii.

Joukon, kärjessä olevan Mahlamäen, pään varjo osui maaliviivan kohdalle ja Lokka sanoi lyhyesti 16.37. Seuraavana tuli Karran Tommi ja taas Lokan suu puhui lyhyesti ja kilpailu oli Tommin kohdalta ohi. Juoksijoita saapui virtana tai yksitellen maaliviivan kohdalle ja aina Lokka kuittasi heidän ponnistelunsa loppuneeksi tarkalla oikean tai vasemman silmän katseella.

Äkkiä juoksija tuli maaliin, mutta Lokan ääntä ei kuulunut. Kirjaava toimitsija kääntyi Lokan puoleen ja näki tämän kumartuneena puistelemaan housunsa punttia. Toimitsija oli jo kääntymässä lähteäkseen kysymään aikaa toisilta, kun hän tunsi raskaan käden olkapäällään ja kuuli Lokan äänen.
- Mihi Sie määt?
- E-en mihinkään.
- No käy paikalleis sitte. Kellost muistpuskur täyttyy.

Lokka katsoi juuri maaliin tullutta juoksijaa ja sanoi:
- Tuo se ol. Hää potkas tossullaa lumitilsan tulemaa maalii metrii enne itsiää. Mut et sie petä Loka Penttii. Sie osuit sil minnuu housulahkesee, mut siitä hyväst mie oti siul aja kymmenykse tarkkuuvel. Täs se o.

Maaliintulo jatkui. Yksikään juoksija ei päässyt viivan yli ilman että Lokka olisi hänen osaltaan ajan kulumisen katkaissut. Kirjaava toimitsija väsyi laskemaan kilpailunsa päättäneitä ja kirjasi vain mekaanisesti aikoja paperille.

Vihdoin kilpailun tuoksina hiljeni ja aukea oli tyhjä juoksijoista. Lokka ja kirjuri tarkastelivat täyttynyttä paperia, kun kilpailun johtaja tuli paikalle. Hän katsoi tyhjää reittiä ja Lokkaa kysyen:
- Yksinkö Te katsoitte kelloa?
- No niihä tuota saap sannoo, vaikk yrittiithä ne juoksijatkii vähä ommii kelloloitaa vilkuilla. Täs o siul kaikki ajat.
Kilpailunjohtaja pyöritti päätään.
- Enpä tiedä, kylläpä perin tarkka olette mieheksi.

1. Veeti Mäensivu    6.27
2. Mikael Rathjens   6.57

Olosuhteet: -2°C, pohjoistuuli 3 m/s.