Sokrates Sokrates oli Ateenalainen filosofi ja hän syntyi noin 470 eKr. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä ja äiti kätilö. Sokrateen elämästä ei tiedetä kovinkaan paljoa, koska hän ei itse kirjoittanut mitään. Kaikki tieto hänestä on peräisin muiden filosofien kirjoituksista. Sokrateen nuoruudesta ei ole säilynyt minkäänlaista tietoa. Kuitenkin tiedetään, että Sokrates ei ollut kovin ylhäistä syntyperää, ja hänellä oli hyvin vaatimattomat elämäntavat. Sokrateella oli puoliso, Ksanthippa, joka oli ilmeisesti kotoisin hyvistä oloista, ja heillä oli kolme poikaa. Sotilasvelvollisuutensa Sokrates suoritti peloponnesolaissodassa Delionin ja Amfipoolin taisteluissa. Tuolloin hän oli noin neljäkymmentävuotias, ja tässä vaiheessa hänestä tuli tunnettu. Suurin osa Sokrateen tiedoista on peräisin kolmelta hänen aikalaiseltaan. Varhaisin Sokrateesta kertova teos on nimeltään "Pilvet", ja se on Aristofaneen kirjoittama. Teos "Pilvet" pilkkasi Sokratesta. Paljon suurempi vaikuttaja oli Platon, joka oli Sokrateen oppilas. Hän kirjoitti ajatuksiaan vuoropuheluina, joidenka päähenkilönä oli Sokrates. Varsinkin varhaisimmat Platonin vuoropuheluista oli todennäköisesti enemmän Sokrateen kuin Platonin omia ajatuksia. Sokrates piti ihmisen ajattelun lähtökohtana tietoisuutta omasta tietämättömyydestä. Sokrates ei jaa ihmisille viisautta, vaan auttaa heitä löytämään sen. Jos ihminen luulee tietävänsä kaiken, Sokrates saa hänet ymmärtämään, ettei hän tiedä mitään, minkä jälkeen hän pystyy itse löytämään todellisen tiedon. Sokrates kertoi sisäisen äänen, daimonin, ohjaavan hänen toimintaansa. Se ohjasi hänet kohti oikeaa ja neuvoi pois väärästä. Sokrates käytti huomattavan paljon aikaa keskusteluun. Hän keskusteli esim. työläisten, valtiomiesten ja taiteilijoiden, kanssa. Hän myös vietti aikaansa kaduilla, toreilla ja pidoissa, kuten ateenalaisilla oli tapana. Sokratesin keskustelu tyyli oli erilaista kuin normaalisti. Hänen keskustelunsa olivat kiihkeitä, herättäviä ja kannustavia vuoropuheluita, josta tuli Sokratesin filosofoinnin väline. Koko yön kestäneiden mässäilyjen ja juomisen jälkeenkin Sokrates pystyi silti käymään syvällisiä filosofisia keskusteluja. Mutta Sokrateskin saattoi käyttäytyä oudosti. Hän saattoi pysähtyä keskelle tietä mietteissään ja jäädä tuijottamaan eteenpäin, ja tätä saattoi jatkua jopa läpi yön. Sokrates on tunnettu traagisesta kuolemastaan. Sokratesta syytettiin vuonna 399 jumalanpilkasta. Tästä syystä hänet tuomittiin juomaan myrkyllistä koisouutetta. Sokrates sanoi puheessaan tuomareille, että jos he teloittavat hänet, he aiheuttavat enemmän harmia itselleen kuin Sokrateelle. Kerrotaan, että Sokrateella olisi ollut mahdollisuus välttyä kuolemantuomiolta puolustautumalla asiaankuuluvasti, ja että hänelle tarjottiin paljon apua, jopa pakomahdollisuus, mutta hän kieltäytyi kaikista. Hänen periaatteisiinsa kuului, että on parempi kokea kuin tuottaa vääryyttä. Hänen kunnioituksensa lakia kohtaan oli myös huomattava. Ennen kuin Sokrates tyhjensi myrkkypikarinsa hän vakuutti ystävilleen, ettei hän pitänyt tilannetta onnettomuutena. Jopa kuoleman edessä Sokrates säilytti mielenrauhansa, josta kertoo hänen leikinlaskunsa. Sokrates tunsi olevansa vapaa, koska hän oli varma siitä, mitä hän oli vaarantanut koko elämänsä ajan, ja vielä kuolinhetkelläänsäkin. Sokrateksen kuolemallaan oli hyvin huomattava merkitys hänestä saatuun kuvaan ja hänen vaikutukseensa. Hänestä tuli filosofian marttyyri. Sokrateen kuoleman jälkeen kehittyi kirjallisuus, jonka huomattavin edustaja oli Platon. Sokrateksen kuoleman jälkeen syntyi useita koulukuntia, jotka kaikki olivat Sokrateesta lähtöisin.