©copyright Raimo Olavi Toivonen 1972−2019. All rights reserved. Last updated 19 Jun 2019.
Home    Signal displays 1985−   Multi-envelope displays 1998−  FFT displays 1985−  Cepstrum displays 1983−  Loudness displays 1995−  Loudness curves 1998−  Timbre spectrum 1983−  LPC displays 1992−  Auditory displays 1983−   LTAS displays 1982−  Harmonic FFT displays, S/N ratio 1989−  Waterfall displays 1983−  F0 displays 1983−  F0 histograms with semi scale 1989−  Jitter/shimmer 1990−  Computer Voice Fields with Hz scale 1983−   Computer Voice Fields with semi scale 2017−   Fonetograms with semi scale 2017− FFT spectrogram displays 1985−  LPC spectrogram displays 1998−  Auditory spectrogram displays 1985−  Bark, ERB, mel, st ja Hz scales formant charts 1988  Bark scale 1983−  ERB scale 1996−  Semi scale 1989−  Sone scale 1995−  SYNTE2-esittelyvideon 8.12.1977 puhe analysoituna 2018−  Maailman kielten Bark-asteikkoiset formanttikartat 2018−   Äänekkyysasteikko 1995−   Other links

2019  2018  2017  2016  2015  2014  2013  2012  2011  2010  2009  2008  2007  2006  2005  2004  2003  2002  2001  2000  1999  1998  1997  1996  1995  1994  1993  1992  1991  1990  1989  1988  1987  ISA 1986  OTANIEMI 1983  ICASSP 1980  DSP 1976−1978  SYNTE2 & SYNTE3 & SOVELLUKSET 1977−1981  TTKK 1972

4.12.2016 tuli 30 vuotta täyteen ensimmäisen Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmani ja sen ISA-puheanalyysimenetelmieni toimituksestani asiakkaalle.



ISA-ohjelmaversio 18.10.2016  ja kolmekymmentä samanaikaista analyysi-ikkunaa toisiinsa synkronoituna.




Works-sivu sisältää 583 mustalla pallolla merkittyä julkistusta.



SYNTE2 sanoi  41 vuotta sitten 8.12.1977 "Tämä on ohjelma, joka käsittelee tulevaisuutta". Nimettyjen segmenttien äänekkyysarvot soni-asteikolla ovat "tämä" 31, 48, 33, 46, "on" 53, 32, "ohjelma" 46, 28, 40, 55, 56, 34, 49, "joka" 34, 54, 20, 58, "käsittelee" 44, 62, 60, 55, 16, 56, 61, 57, "tulevaisuutta" 20, 44, 47, 52, 27, 57, 54, 60, 13, 62.

Googlaa "Intelligent Speech Analyser", monta tulosta.

Googlaa kuvahaulla "Intelligent Speech Analyser", monta tulosta.

Googlaa teoshalulla "Intelligent Speech Analyser", monta tulosta.

Googlaa Scholarilla "Intelligent Speech Analyser", 97 tulosta.

Googlaa Scholarilla "Intelligent Speech Analyser tai SYNTE 2", 128 tulosta.


Works-sivulla on lueteltuna akateemisten henkilöitten julkistuksia, joissa on käytetty kehittämääni Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaa ja siihen kehittämiäni aidosti DSP:llä ääntä sisäänottavia ISA-puheanalyysimenetelmiä (jatkossa niillä tarkoitan aidosti ääntä sisäänottavia ja analysoivia DSP-menetelmiä), kehittämiäni ihmisäänen puhesynteesiohjelmia, kehittämiäni teknisiä ihmiskorvan kuulonmalliohjelmia ja kehittämiäni DSP:tä käyttäviä muita signaalinkäsittelyohjelmia. Olen ylläpitänyt Works-sivua netin alusta saakka 22 vuoden ajan 1996−2019.

Kaikki kunnia kustakin tieteellisestä (siis nimenomaan tieteellisestä) julkistuksesta kuuluu ehdottomasti sen tekijälle/tekijöille, joita Works-sivulla on mainittu yli 200 henkilöä.

Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelma ja sen ISA-puheanalyysimenetelmät ovat kehittämiäni ja ne ovat olleet yhtäjaksoisesti akateemisessa käytössä jo 32 vuoden ajan 1986−2019. Kehitän edelleen akateemiseen käyttöön alkuperäistä Applen tietokoneissa käytettävää uniikkia Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaa ja siihen kehittämiäni ISA-puheanalyysimenetelmiä.

Works-sivu osoittaa
Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman alkuperäisen uniikin intonaatioanalyysin tason. Analyysien taajuusmittaukset tehdään kaikissa ISA:n puheanalyyseissä Hz:einä, Barkkeina, ERBeinä, meleinä ja sentteinä. ISA:n auditorinen kuulon malli, auditoriset spektrit ja auditoriset äänekkyysspektrit ovat ehdottoman uniikkeja. ISA:n alkuperäinen tuloskuva-ajattelu on uniikki ja perin laaja. ISA:n Hz-, Bark-, ERB-, mel- ja st-asteikkoiset ISA-formanttikarttakuvat ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia. ISA:n puheanalyysimenetelmät ovat alusta saakka toimineet  ilman käyttäjän ohjelmointitaitoa. Ensimmäisestä julkaisupäivästä saakka ISA:ssa on ollut älykkäitä olio-ohjelmoituja ominaisuuksia, joita ei ole muissa ohjelmissa.

Käsitteet "auditorinen" (auditory) ja "auditiivinen" (auditive) ovat eri käsitteitä. ISA:ssa käytetään nimenomaan käsitettä "auditorinen" (auditory).


Works-sivulla on listattuna julkistuksia 43 vuodelta 1975−2019. Mukana 27 väitöskirjaa, 10 lisensiaatintutkielmaa, 59 pro gradu-tutkielmaa, 3 diplomityötä, 1 ammattikorkeakoulun opinnäyte. Sisältää yhteensä 100 opinnäytettä ja 10 oppikirjaa.

Julkistukset erottuvat toisistaan kuvauksen alussa olevalla isolla pisteellä.

Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmalla on tehty julkistuksia ainakin 14 kielellä eli suomen (useita murteita), suomenruotsin, ruotsin, viron, islannin, unkarin, puolan, tsekin, saksan (eri Euroopan maat), venäjän, englannin (useita alueita), ranskan, espanjan (Etelä-Amerikka, Pohjois-Afrikka, Espanja) ja portugalin kielellä.

Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmalla on tutkittu ainakin 15 eri kieltä: suomea (monia murteita), suomenruotsia, ruotsia, viroa, islantia, unkaria, puolaa, tsekkiä, venäjää, saksaa (eri murteita) englantia (useita eri maita), ranskaa, espanjaa (Etelä-Amerikka, Pohjois-Afrikka, Espanja), portugalia ja kreikkaa.


Works-sivulta löytyy yli 220 julkistuksen kirjoittajaa (monesta maasta), joista 3 silloista akateemikkoa tai myöhemmin akateemikoksi ansioitunutta, 3 silloista akatemiaprofessoria tai myöhemmin akatemiaprofessoriksi ansioitunutta, 33 silloista professoria tai myöhemmin professoriksi pätevöitynyttä, 5 silloista dosenttia tai myöhemmin dosentiksi pätevöitynyttä, 5 silloista lehtoria, yliopistonlehtoria tai myöhemmin yliopistonlehtoriksi pätevöitynyttä.

TOP10 listaa kehittämääni ISA:a käyttävista eniten viitatuista julkaisuista:

Googlen Scholarin mukaan 1. eniten viittauksia 349 saanut julkaisu on Vilkman Erkki (2004) Occupational safety and health aspects of voice and speech professions. Folia Phoniatrica et Logopaedica 2004;56:220–253.

Googlen Scholarin mukaan 2. eniten viittauksia 161 saanut julkaisu on  Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Leppänen Kirsti, Vilkman Erkki (2008) Acoustic measures and self-reports of vocal fatigue by female teachers. Journal of Voice May 2008; 22:3:283−289.

Googlen Scholarin mukaan 3. eniten viittauksia 158 saanut julkaisu on Rantala Leena, Vilkman Erkki (1999) Relationship between subjective voice complaints and acoustic parameters in teachers' voice. Journal of Voice. 13:484−495.


Googlen Scholarin mukaan 4. eniten viittauksia 121 saanut julkaisu on Vilkman Erkki, Lauri Eija-Riitta, Alku Paavo, Sala Eeva, Sihvo Marketta (1999) Effects of Prolonged Oral Reading on F0, SPL, Subglottal Pressure and Amplitude Characteristics of Glottal Flow Waveforms. Journal of Voice. 13:2:303−315.

Googlen Scholarin mukaan 5. eniten viittauksia 102 saanut  julkaisu on akateemikko Riad Tomas (2014) The Phonology of Swedish. Oxford University Press. United Kingdom. 338 sivua.

Googlen Scholarin mukaan 6. eniten viittauksia 96 saanut julkaisu on Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Alku Paavo, Oksanen Hanna (1996) Physical variations related to stress and emotional state: a preliminary study, Journal of Phonetics, Vol. 24, no 3, July, 1996, s. 313−335.

Googlen Scholarin mukaan 7. eniten viittauksia 94 saanut julkaisu on Haztlett Diane, Duffy Orla, Moorhead Anne (2011) Review of the impact of voice training on the vocal quality of professional voice users: implications for vocal health and recommendations for further research. Journal of Voice 2011; 25:2:181−191.

Googlen Scholarin mukaan 8. eniten viittauksia 86 saanut julkaisu on Ilomäki Irma, Laukkanen Anne-Maria, Leppänen Kirsti, Vilkman Erkki (2008) Effects of voice training and voice hygiene education on acoustic and perceptual speech parameters and self-reported parameters and self-reported vocal wll-being in female teachers. Logopedics Phoniatrics Vocology 2008;33:83−92.

Googlen Scholarin mukaan 9. eniten viittauksia 80 saanut  julkaisu on Iivonen Antti (1998) Intonation in Finnish. Intonation Systems, A Survey of Twenty Languages. Edited by Daniel Hirst and Albert Di Cristo, CNRS Laboratoire Parole et Language Institut de Phonétique, University de Provence. Cambridge University Press 1998. s. 3114330.

Googlen Scholarin mukaan 10. eniten viittauksia 75 saanut julkaisu on Laukkanen Anne-Maria, Kankare Elina (2006) Vocal Loading-Related Chances in Male Teachers' Voices Investicated before and after a Working Day. Folia Phoniatrica et Logopaedica 58:4:2006, 229−239.


Kehittämilläni menetelmillä alla tarkoitetaan Intelligent Speech Analyser™ (ISA)-ohjelmaa ja sen ISA-puheanalyysimenetelmiä ja/tai SPL1™-tutkimuspuhesyntetisaattoria ja sen SPL1™-tutkimuspuhesynteesiohjelmaa ja/tai SPS2:en yhteyteen kehittämiäni F0/A0-menetelmiä ja/tai reaaliaikaisia ja ei-reaaliaikaisia Computer Voice Fields™ (CVF)-menetelmiä.

TOP40 listaa kehittämiäni menetelmiä julkistuksissaan eniten käyttäneistä henkilöistä:
Anne-Maria Laukkanen 82 julkistusta, 24 vuoden aikana 1989−2013 (puheoppi, vokologia),
Erkki Vilkman 56 julkistusta, 24 vuoden aikana 1985−2009, (foniatria)
Antti Iivonen 48 julkistusta, 25 vuoden aikana 1987−2002 (fonetiikka, saksan kieli),
Matti Karjalainen 36 julkistusta 1970-luvulta − 2000 (puheanalyysi, puhesynteesi, psykoakustiikka, fonetiikka),
Reijo Aulanko 24 julkistusta 1988−1995 (fonetiikka, puhesynteesi, aivotutkimus, psykologia),
Unto Laine 22 julkistusta (puhesynteesi, foniatria),
Matti Lehtihalmes 18 julkistusta (logopedia),
Anna-Liisa Lehessaari (ent. Nieminen) 20 julkistusta 18 vuoden aikana 1983−2001 (fonetiikka, suomen kieli),
Paavo Alku 20 julkistusta (akustiikka),
Mikko Kuronen 19 julkistusta (fonetiikka, ruotsin kieli),
Teija Waaramaa-Mäki-Kulmala 15 julkistusta (vokologia),
Pertti Hurme 15 julkistusta (foniatria),
Irma Ilomäki 13 julkistusta (vokologia),
Timo Leino 12 julkistusta (puheoppi, hyvä puheääni, lauluääni ja radioääni),
Tuija Niemi (ent. Niemi-Laitinen) 12 julkistusta (fonetiikka),
Aatto Sonninen 10 julkistusta (foniatria),
Kari Leinonen 10 julkistusta (fonetiikka, ruotsin kieli),
Elina Kankare 10 julkistusta (vokologia),
Veijo Vihanta 10 julkistusta (fonetiikka, ranskan kieli),
Marketta Sihvo 10 julkistusta (logopedia),
Eeva Yli-Luukko 9 julkistusta (murretutkimus, suomen kieli),
Juhani Toivanen 9 julkistusta (fonetiikka, englannin kieli),
Ilkka Raimo 8 julkistusta (fonetiikka, foniatria),
Olli Aaltonen 8 julkistusta (fonetiikka, foniatria),
Eeva Sala 8 julkistusta (työterveys),
Risto Näätänen 6 julkistusta (aivotutkimus, psykologia),
Mikko Sams 6 julkistusta (aivotutkimus, psykologia),
Eija-Riitta Lauri 6  julkistusta (työterveys),
Antti Sovijärvi 3 julkistusta (fonetiikka, unkarin kielen synteesi),
Rauno Nieminen 4 julkistusta (soitinrakennus),
Kati Järvinen 3 julkistusta (vokologia),
Olli Lounasmaa, akateemikko, 2 julkistusta (aivotutkimus),
Riitta Hari, akateemikko, 2 julkistusta (aivotutkimus),
Kari Suomi 1 julkistus (fonetiikka),
Einar Meister 1 julkistus (kieliteknologia),
Tomas Riad, akateemikko, 1 julkistus (ruotsin kielen fonologia),
Ingvar Pekka Magnus Löfstedt, 1 julkistus (fonetiikka, yleinen kielitiede),
Kie Ross Zuraw, 1 julkistus (fonetiikka, yleinen kielitiede),
Joppe Anna Pelzer & Paul Boersma, 1 julkistus (fonetiikka, yleinen kielitiede).

16 henkilöä, jotka tekivät julkaisuja kehittämiäni menetelmiä käyttäen ennenkuin olivat professoreita:

Maarit Valo (viestintätiede),
Heikki Löppönen (audiologia),
Erkki Vilkman (foniatria),
Unto Laine (puhesynteesi),
Matti Lehtihalmes (logopedia),
Anne-Maria Laukkanen (vokologia),
Terttu Nevalainen (englantilainen filologia),
Kari Kurkela (säveltaide),
Paavo Alku (signaalinkäsittely),
Pertti Hurme (viestintätiede),
Olli Aaltonen (fonetiikka),
Mikko Sams (aivotutkimus),
Anna-Maija Korpijaakko (logopedia),
Kimmo Granqvist (romanikielen tutkimus),
Liisa Duncan (yleinen kielitiede),
Einar Meister (kieliteknologia).

4 henkilöä, jotka tekivät julkaisuja kehittämiäni menetelmiä käyttäen ennenkuin olivat dosentteja:
Juhani Toivanen (Oulun yliopiston soveltavan puheentutkimuksen ja puheteknologian dosentti 2007–),
Mikko Kuronen (ruotsin kielen dosentti Jyväskylän yliopistossa 2009–),
Anne-Maria Laukkanen (dosentti Tampereen yliopistossa 1998– ja Oulun yliopistossa 1999–),
Heikki Rihkanen (audiologian dosentti xxxx–).

17 henkilöä, jotka olivat jo professoreina tehdessään julkaisuja kehittämiäni menetelmiä käyttäen:
Aatto Sonninen (foniatria),
Olli Lounasmaa, akateemikko (aivotutkimus),
Riitta Hari, akateemikko (aivotutkimus),
Risto Näätänen (aivotutkimus, psykologia),
Antti Sovijärvi (fonetiikka),
Matti Karjalainen (signaalinkäsittely, psykoakustiikka),
Antti Iivonen (fonetiikka),
Antti Pitkänen (ruotsin kieli),
Kari Suomi (fonetiikka),
Pekka Karma (audiologia),
Martti Sorri (audiologia),
Antoni Pruszewicz (foniatria),
Konrad Lukaszewicz (akustiikka),
Tomas Riad, akateemikko (ruotsin kielen fonologia),
Suely Master (vokologia),
Kie Ross Zuraw, (fonetiikka, yleinen kielitiede),
Paul Boersma, (fonetiikka, yleinen kielitiede).

Kehittämiäni menetelmiä väitöskirjatyössään käyttäneet 27 henkilöä:
--- 1980-luvulla (nämä kolme paljon ennen muita)
Erkki Vilkman 1987 (foniatria),
Elisabet Service 1989 (psykologia),
Unto Laine 1989 (puhesynteesi),
--- 1990-luvulla
Heikki Löppönen 1991 (audiologia),
Anne-Maria Laukkanen 1995 (puheoppi),
Anna-Liisa Lehessaari 1996 (fonetiikka),
Pertti Hurme 1996 (fonetiikka),
Kimmo Granqvist 1997 (fonetiikka),
Juhani Toivanen 1999 (englannin kieli),
--- 2000-luvulla
Leena Rantala 2000 (logopedia),
Mikko Kuronen 2000 (ruotsin kieli),
Arja Kastinen 2000 (musiikkitiede),
Juha Vintturi 2001 (foniatria),
Valdís Jónsdóttir 2003 (vokologia),
Kari Leinonen 2004 (ruotsin kieli),
Suely Master 2005 (vokologia),
Tiina Syrjä 2007 (vokologia),
Irma Ilomäki 2008 (vokologia),
Rauno Nieminen 2008 (soitinrakennus),
Teija Waaramaa-Mäki-Kulmala 2009 (vokologia),
Anick M-J Lamarche 2009 (musiikkitiede, foniatria),
--- 2010-luvulla
Ingvar Pekka Magnus Löfstedt 2010 (fonetiikka, yleinen kielitiede),
Riikka Ullakonoja 2011 (venäjän kieli),
Kirsti Leppänen 2012 (vokologia),
Elina Kankare 2014 (vokologia),
Patricia Moraes Pereira 2015 (vokologia),
Jiménez Agustín Jiménez 2015 (espanjan kieli).

Kehittämiäni menetelmiä lisensiaattityössään käyttäneet 8 henkilöä:
--- 1980-luvulla
Anna-Liisa Lehessaari 1985 (fonetiikka),
Maarit Valo 1988 (kielitiede),
Reijo Aulanko 1989 (fonetiikka, puhesynteesi),
--- 1990-luvulla
Anne-Maria Laukkanen 1992 (puheoppi),
Juhani Toivanen 1995 (englannin kieli),
Mikko Kuronen 1997 (ruotsin kieli),
Dennis Estill 1997 (suomalais-ugrilainen kielitiede),
--- 2000-luvulla
Riikka Ullakonoja 2009 (venäjän kieli).

Kehittämiäni menetelmiä pro gradussaan käyttäneet 59 henkilöä:
--- 1980-luvulla
Anna-Liisa Lehessaari 1983 (fonetiikka, suomen kieli),
H Krohn-Järvinen 1987 (fonetiikka),
Tiina Syrjä 1988 (puheoppi),
Hanna-Maria Pietiläinen 1988 (fonetiikka),
Anne-Maria Laukkanen 1989 (puheoppi),
--- 1990
Jyrki Tuomainen 1990 (logopedia),
Marketta Sihvo 1990 (logopedia),
Taina Jääskeläinen 1990 (fonetiikka),
--- 1991
Tapio Seppänen 1991,
K Riiheläinen 1991 (fonetiikka),
Suvi Rantanen 1991 (fonetiikka),
Tiina Orell 1991 (fonetiikka),
Anne Leinonen 1991 (fonetiikka),
A Kahma 1991 (fonetiikka),
--- 1992
Satu Tuohimaa 1992 (fonetiikka),
Juhani Toivanen 1992 (englannin kieli),
Tarja Reijonen 1992 (fonetiikka),
A Ollila 1992 (fonetiikka),
M Meller 1992 (fonetiikka),
M Lääkkölä 1992 (fonetiikka),
M Konttijärvi 1992 (fonetiikka),
--- 1993
S Pirilä 1993 (fonetiikka),
T Naumanen 1993 (fonetiikka),
Mari Mäkipää 1993 (fonetiikka),
P Mielo 1993 (fonetiikka),
Katri Luhtalampi 1993 (fonetiikka),
Mikko Kuronen 1993 (ruotsin kieli),
Arja Kastinen 1993,
R Kalliosalmi 1993 (fonetiikka),
--- 1994
Satu Tuohimaa 1994 (fonetiikka),
Pekka Tarkki 1994 (espanjan kieli),
Tuija Niemi 1994 (fonetiikka),
M  Konttijärvi 1994 (fonetiikka),
Juha Karvonen 1994 (fonetiikka),
--- 1995
Minna Viljanen 1995 (fonetiikka),
O Paakkari 1995 (fonetiikka),
Katri Latvala 1995 (fonetiikka),
--- 1996
Heli Tumanoff 1996 (fonetiikka),
Mirka Tiirinen 1996 (fonetiikka),
Kaarina Ruusuvirta 1996 (fonetiikka),
Leila Paavola 1996 (logopedia),
Hanna Metsävainio 1996 (fonetiikka),
Marja-Liisa Hietala 1996 (fonetiikka),
--- 1997
Jaana Sellman 1997 (fonetiikka),
Maria Pitkänen 1997 (fonetiikka),
Jan Paakkanen 1997 (fonetiikka),
Kirsi Lipasti 1997 (fonetiikka),
--- 1998
Anu Pynnönen 1998 (fonetiikka),
Eija Aho 1998 (fonetiikka),
--- 2000-luvulla
Minnaleena Toivola 2000 (fonetiikka),
Elina Kankare 2005 (vokologia),
Kirsi Leppänen 2006 (vokologia),
Jaana Tyrni 2007 (vokologia),
Tiina Järvinen 2007 (vokologia),
--- 2010-luvulla
Hanna Tahvonen 2010 (vokologia),
Elina Lehtinen 2010 (vokologia),
Johanna Leskelä 2011 (vokologia),
Janne Rissanen 2014 (englantilainen filologia),
Joppe Anna Pelzer 2017 (BA-työ, fonetiikka, yleinen kielitiede).

SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattoritoimituksiani SPS2-ympäristössä:
3.1.1983 Helsingin yliopiston fonetiikan laitos,
5.10.1983 Tampereen yliopiston puheopin laitos.
F0/A0-analyysitoimituksiani ennen ISA-ohjelmaa:
20.12.1984 Kinkomaan sairaalan foniatrian poliklinikka (F0/A0-analyysi SPS2-ympäristössä),
15.4.1985 Kinkomaan sairaalan foniatrian poliklinikka (reaaliaikainen puheäänikenttä),
7.10.1985 Helsingin yliopiston fonetiikan laitos (F0/A0-analyysi SPS2-ympäristössä).

ISA-ohjelman toimituksiani erilaisiin tutkimuspaikkoihin:
1986:
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) foniatrian polikinikka,
Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYKS) foniatrian poliklinikka,
Helsingin yliopiston (HY) fonetiikan laitos,
1987:
Tampereen yliopiston puheopin laitos,
Ikaalisten taideteollinen oppilaitos,
1988:
Oulun yliopiston fonetiikan laitos,
Turun aluetyöterveyslaitos,
Sibelius-Akatemia,
1991:
Tampereen yliopiston pohjoismainen filologia,
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos,
Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYKS) foniatrian poliklinikka.

ISA-ohjelman toimituksiani yksityishenkilöille:
1995:
Tohtori Mikko Kuronen,
2017:
Soitinrakennusmestari musiikkitieteen tohtori Rauno Nieminen (ISA:n 30v-juhlaversio hänellä lainassa).

Minua eniten 1975 lähtien akateemisesti ja tieteellisesti tukenut henkilö on silloinen tekniikan lisensiaatti, yliassistentti, myöh. tekniikan tohtori, yrityspartneri, myöh. dosentti, myöh. apulaisprofessori ja laboratorion johtaja, myöh. professori, myöh. nimeään kantavan juhlarahaston perustaja, IEEE fellow 2009−, luova nero Matti Karjalainen (2.4.1946−30.5.2010).

Olen Suomen Akustisen seuran, Vokologit ry:n, The Voice Foundation järjestön, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa:n ja Wikimedia Suomi ry:n  jäsen.

All Intelligent Speech Analyser™ (ISA) ownerships and copyrights belong to Raimo Olavi Toivonen, MSc, who has 33 years 1985−2019 developed unique Intelligent Speech Analyser™ (ISA) software and unique speech, sound and signal analysis Intelligent Speech Analyser™ (ISA) methods. My company name is Pitchsystems Oy.

Vakiinnuttamani tavaramerkit suomen kielisissä teksteissä:
1980−2019:
SANA1™-puheentunnistin,
SPS1™-puheanalysaattori,
SPS2™-puheanalysaattori,
1975−2019:
SYNTE2™-puhesyntetisaattori,
SYNTE3™-puhesyntetisaattori,
1979−2019:
SPL1 korkean tason ohjelmointikieli puhesyntetisaattoria varten™,
SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattori™,
Sokeain ohjelmoijain audiovisuaalinen tietokonepääte™,
1982−2019:
F0/A0-analyysi™,
ISA F0-jakauma™,
F0/A0-puheäänikenttäanalyysi™,
Computer Voice Fields™ (CVF),
ISA fonetogrammi™,
Jitter/Shimmer-analyysi™,
ISA F1/F2-formanttikartta™,
Auditorinen spektri™,
Auditorinen spektrogrammi™,
Auditorinen spektrisarja™,
Auditorinen äänekkyysasteikko™,
Auditorinen äänekkyysspektri™,
Auditorinen äänekkyyskäyrä™,
Auditorinen äänekkyysmuutoskäyrä™,
Auditorinen sointispektri™,
1985−2019:
Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelma,
Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -menetelmät.

Vakiinnuttamani tavaramerkit englannin kielisissä teksteissä:
1980−2019:
SANA1™ Speech Recognizer,
SPS1™ Speech Analyser™,
SPS2™ Speech Analyser™,
1975−2019:
SYNTE2™ Speech Synthesizer,
SYNTE3™ Speech Synthesizer,
1979−2019:
SPL1 High Level Computer Language for Speech Synthesizer™,
SPL1 Research Speech Synthesizer™,
Audiovisual Terminal For Blind Programmers™,
1982−2019:
F0/A0 Analysis™,
ISA F0 Histogram™,
Computer Voice Fields™ (CVF),
ISA Fonetogram™,
Jitter/Shimmer Speech Analysis™,
ISA F1/F2 Formant Chart™,
Auditory Spectrum™,
Auditory Spectrogram™,
Auditory Spectrum Waterfall™,
Auditory Loudness Scale™,
Auditory Loudness Spectrum™,
Auditory Loudness Curve™,
Auditory Chance in Loudness Curve™,
Auditory Timbre Spectrum™,
1985−2019:
Intelligent Speech Analyser™ (ISA) program,
Intelligent Speech Analyser™ (ISA) methods.

Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaan liittyviä tavaramerkkejä on käytetty (ja siten vakiinnutettu) ainakin 14 eri kielellä kirjoitetuissa julkistuksissa: suomen (monia murteita), suomenruotsin, ruotsin, viron, islannin, unkarin, puolan, tsekin, venäjän, saksan (eri alueet Euroopassa) englannin (useita eri maita), ranskan ja espanjan (Etelä-Amerikka, Pohjois-Afrikka, Espanja) ja portugalin kielellä kirjoitetuissa julkistuksissa.
2019

FONETIIKAN PÄIVÄT 2019 22.-23.3.2019 Helsinki

2018



Tarton Fonetiikan päivät 2018.

2017

  • Aulanko Reijo (2017)  Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka 2016–2017.
    https://docplayer.fi/49189947-5-akustiikan-peruskasitteita.html.  Sivu 19. Joulukuuhun 2017 saakka HY:n palveluksessa.
  • Pelzer Joppe Anna (2017) Swedish Diphthongs, A study on the occurrence of diphthongisation in three varieties of Swedish. Thesis BA General Linguistics, University of Amsterdam, 7.7.2017. Advisor: Professor Paul Boersma.

    BA opinnäytteessä mukana ISA:n Bark-asteikkoinen formanttikarttaesitys tavaramerkin kera ilman ilmoitusta kenen omistama tavaramerkki on kyseessä. Omistusoikeuksien ilmoittaminen on tärkeää koska professori PhD Paul Boersma on Praatin kehittelyillään minun kanssa kilpaileva taho.



    −PhD Paul Boersma aloitti Praat-ohjelman kehitystyön 1993 seitsemän vuotta ISA-ohjelmani ja sen ainutlaatuisten ISA-menetelmieni 1986 julkistamisen jälkeen.

    −PhD Paul Boersma laati Praat-ohjelman ensimmäisen ohjekirjan 1996 kymmenen vuotta ISA-ohjelmani ja sen ainutlaatuisten ISA-menetelmieni 1986 julkistamisen  jälkeen.


    Googlen kuvahaulla "Paul Boersma" Bark. Googlen kuvahaulla "Paul Boersma" ERB.

    −Bark-asteikkoiset monet...monet formanttikarttaesitykset ovat olleet ISA:ssa 15.12.1988 lähtien "Intelligent Speech Analyser™" tavaramerkillä varustettuna ja suojattuna.


    −ERB-asteikkoiset monet...monet formanttikarttaesitykset ovat olleet ISA:ssa 30.10.1996 lähtien "Intelligent Speech Analyser™" tavaramerkillä varustettuna ja suojattuna.

    −Bark-asteikkoiset monet...monet puheanalyysit ovat olleet ISA:ssa 4.12.1986 lähtien "Intelligent Speech Analyser™" tavaramerkillä varustettuna ja suojattuna.

    −Aloitin Bark-asteikon soveltamisen jo 36 vuotta sitten 1983 Otaniemessa Suomen Akatemian perustutkimushankkeessa "Modelling of Auditory and Speech Communication" 1983−1987.


  • Raimo Toivonen (2017) Fonetograms with semi-scale. Etsii automaattisesti kaikkien puolisävelten suurinta ja pienintä ääntä vastaavat dB-arvot.



  • Raimo Toivonen (2017) Computer Voice Fields™ (CVF) with semi-scale. Äänikentässä näkyy erikseen jokainen tunnistettu perusjakso.



  • Raimo Toivonen (2017) Wav-äänitiedostoja käyttäessään Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelman näytteenottotaajuus on vapaasti määrättävissä.

    Jyväskylän 2017 fonetiikan päivien abstraktit.




    2016

  • Aulanko Reijo (2016)  Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka 2016–2017.
    https://docplayer.fi/49189947-5-akustiikan-peruskasitteita.html.  Sivu 19. Joulukuuhun 2017 saakka HY:n palveluksessa.
  • Raimo Toivonen (2016) Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelman uusin versio 18.10.2016. Se sisältää kaikki 1980-luvulta tähän päivään mennessä kehitetyt ISA-puheanalyysimenetelmät.

    2016 Oulun fonetiikan päivien abstraktivihko    ja  julkaisukirja.



    2015

  • Heikkilä Johannes, Nieminen Rauno (2015) 30 vuotta ammatillista soitinrakennuskoulutusta Suomessa. IKATA 1984−2014. ISBN 978-952-68365-0-8 (nid), ISBN 978-952-68365-1-5 (pdf).
  • Jiménez Agustín Jiménez (2015) El español en los campamentos de refugiados saharauis de Tinduf: práctica docente. UNIVERSIDAD DE GRANADA, DEPARTAMENTO DE DIDÁCTICA DE LA LENGUA Y LA LITERATURA. Akateeminen väitöskirja espanjan kielellä. 11.9.2015. 597 pages. ISBN: 978-84-9125-336-5.
  • Pereira Patricia Moraes (2015) Análise comparativa da voz em jovens mulheres antes e depois da prova de fala contínua. University of São Paulo. Akateeminen väitöskirja 17.12.2015 portugalin kielellä.

    2014

  • Riad Tomas (2014) The Phonology of Swedish. Oxford University Press. United Kingdom. 368 sivua. Akateemikko professori Tomas Riad on yksi Ruotsin Akatemian kahdeksastatoista jäsenestä. Teosta mainostetaan Ruotsin Akatemian sivulla. Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman Bark-asteikkoisia toinen Bark-asteikko venytettynä formanttikartta-kuvia The Phonology of Swedish -kirjassa  2  3  4  5  6

    Tomas Riad (s. 1959) on Ruotsin Akatemian elinikäinen Akateemikko nro 6 (29.9.2011−) ja ruotsin kielen professori Tukholman yliopistosta Ruotsin kielen laitokselta. Ote hänen uusimmasta ruotsin kielen fonologiaa käsittelevästä perusteoksestaan The Phonology of Swedish tammikuulta 2014. Teoksen julkaisi englantilainen korkeatasoisen tieteen kustantaja Oxford University Press. Se on perusteellinen ruotsin kielen fonologian teos.  Tomas Riad, Mikko Kuronen ja Camilla Wide Helsingin kirjamessuilla 25.10.2013 mainostamassa tätä kirjaa. Camilla Widen kotisivu.

    Kirjan arvostelu: ojs.novus.no/index.php/NLT/article/download/149/147

    The Oxford University Press series “Phonology of the World’s Languages” has become an indispensable source for detailed, high-quality analyses of sound systems of individual languages. Tomas Riad’s volume on Swedish is a most welcome addition to the series. In this review, I will first sketch the book’s contents, chapter by chapter, and then offer a few more general remarks with some overall evaluation.

    2. Chapter: The second chapter treats vowels, first with a detailed treatment of allophony and then the phonemic system. The vowel system is presented in many tables and graphs, showing featural characterizations, positions in the acoustic space (using Bark rather than just F1xF2), and images of articulation (for lip rounding). Given the detail on both phonetics and phonology, the presentation is remarkably clear in ways that would be ideal pedagogically, e.g. in the complex patterns of /e/ and /ɛ/ before rhotics (24ff.). The featural analysis of vowels would allow an easy and interesting comparison to the approach in Dresher (2009), a work that was gaining traction only when this manuscript must have been nearing completion.

    Tämä on ensimmäinen kerta, kun kehittämäni uniikki Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelma ja siihen kehittämäni uniikit Bark-asteikkoiset formanttikartat ovat käytössä näin arvovaltaisessa vertaisarvioidussa Oxford University Pressin teoksessa, joka julkaistaan vielä arvovaltaisessa kansainvälisessä The Phonology of World's Languages sarjassa. Arvoa nostaa sekin, että kukaan Suomesta ei ole kirjoittanut teosta tähän sarjaan. Riad prof. 19xx− ja akateemikoksi 2011−.

    Oxford University Press on tullut filosofi Pekka Himasen myötä tutuksi suomalaisessa mediassa tiedekustantajana, koska jo pelkkä julkaiseminen Oxford University Pressin kirjasarjassa on suuri ansio kuten tiedämme filosofi Pekka Himasen julkisten lausuntojen ansiosta.

    Teoksessa sovelletaan Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman ainutlaatuista Bark-asteikkoista formanttikarttaa. Se on käytössä Bark-asteikkojen perusasetuksella toinen asteikko venyttäen. Lähes kaikki Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman Bark-asteikkoisissa formanttikartoissa on mahdollista, koska olen tehnyt ne alun pitäen ns. älykkäiksi Neon olio-ohjelmointikielellä. Niissä on paljon erilaisia asetuksia ja valintoja. Valmiita kuvapohjia on satoja. Bark-asteikkoisia formanttikarttoja ei ole ohjelmoitu millään FutureBasic-kielellä vaan Neon olio-ohjelmointikielellä. Erityisesti dosentti, vt. professori, tohtori Mikko Kuronen on Tampereen yliopiston laudaturtutkimuksestaan 1995, lisensiaattityöstään 1997 ja väitöskirjastaan 2000 lähtien käyttänyt Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman Bark-asteikkoisia formanttikarttoja erityisen ansiokkaasti ja monipuolisesti. Monet kiitokset hänelle siitä. Googlaten "Kuronen 2000".

     



    Mikko Kurosen (silloinen lisensiaatti, nykyinen tohtori, professori, dosentti) 26.1.1998 lausunto kehittämästäni Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmasta yli kaksi vuotta ennen 20.5.2000 väitöskirjansa valmistumista.

    Mikko Kuronen Youtube:ssa.  Googlaten "Kuronen 2000".


  • Kankare Elina (2014) Elektroglottografia (EGG) äänen laadun tutkimuksessa funktionaalisesti terveäänisillä puhujilla. Vertaileva tutkimus EGGn sekä akustisen, perkeptuaalisen ja laryngoskopiatutkimuksen välillä lastentarhanopettajilla. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto, 7.6.2014.
  • Rissanen Janne (2014) A perceptual study of difficulties met by native speakers of English in the production of the durational patterns of Finnish disyllabic word structures. English Philology, Faculty of Humanities, University of Oulu, Spring 2014. Akateeminen pro gradu tutkielma.

    2013

  • Grupo de Sistemas Inteligentes, GSI, Compreensao da fala − Exemplos de aplicacoes (2013).
  • Kankare Elina, Dong Liu, Laukkanen Anne-Maria, Ahmed Geneid (2013) EGG and Acoustic Analyses of Different Voice Samples: Comparison between Perceptual Evaluation and Voice Activity and Participation Profile. Folia Phoniatrica et Logopaedica 2013;65:2: 98−104.
  • Kastinen Arja, Nieminen Rauno, Tenhunen Anna-Liisa (2013) KIZAVIRZI: karjalaisesta kansanperinteestä 1900-luvun alussa. Temps Oy, Pöytyä 6.3.2013. ISBN 952932165-1.
  • Waaramaa Teija, Kankare Elina (2013) Acoustic and EGG analysis of emotional utterances. Logopedics Phoniatrics Vocology April 2013;38:1:1−18.

    2012

  • Järvinen Kati, Laukkanen Anne-Maria (2012) Native Finnish and English Speakers? Fundamental Frequency, Equivalent Sound Level, and Long-Time Average Spectrum Characteristics in Text-reading in Finnish and English. Fonetiikan päivät 2012 XXVII Phonetics Symposium 2012 17−18 February 2012, Tallinn, Estonia, Proceedings, Edited by Einar Meister.



    Fonetiikan päivien 2012 abstraktit



    Fonetiikan päivien 2012 julkaisu

  • Kankare Elina, Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Miettinen Anne, Pylkkänen Tiina (2012) Electroglottographic contact quotient in different phonation types using different amplitude threshold levels. Logopedics Phoniatrics Vocology October 2012;37:3:127−132.
  • Kankare Elina, Laukkanen Anne-Maria (2012) Quasi-output-cost-ratio, perceived voice quality, and subjective evaluation in female kindergarten teachers. Logopedics Phoniatrics Vocology July 2012;37:2:62−68.
  • Laukkanen Anne-Maria, Horáček Jaromir, Havlík Radan (2012) Case-study magnetic resonance imaging and acoustic investigation of the effects of vocal warm-up on two voice professionals.  Logopedics Phoniatrics Vocology July 2012;37:2:75−82.
  • Laukkanen Anne-Maria, Horáček Jaromir, Krupa Petr, Švec Jan G (2012) The effect of phonation into a straw on the vocal tract adjustments and formant frequencies. A preliminary MRI study on a single subject completed with acoustic results. Biomedical Signal Prosessing and Control January 2012;7:1:50−57.
  • Leppänen Kirsti (2012)  Naisen ääni manuaalisen käsittelyn ja äänenkäyttöön liittyvän luennon vaikutukset opettajien äänihyvinvointiin. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto 2.3.2012.
  • Väyrynen Suvi (2012) Mitä on alttous? : Tutkielma laulajanformantin voimakkuuden ja taajuuden vaikutuksista lauluäänestä tehtyihin arvioihin. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. Joulukuu 2012.
  • Zuraw Kie Ross, professor (2012) Phonetics in phonology. University of California (UCLA), Los Angeles. Sisältää ISA:n BARK-asteikkoisen formanttikartan.

  • Museokeskus Vapriikin "Tamperelaiset Innovaatiot" -näyttely Tampereella 20.6.2012− (2012). Olen ollut 1970- ja 1980-luvuilla kehittämässä ensin VTT:n sairaalatekniikan laboratoriossa, sitten TTKK:n elektroniikan laitoksella, myöhemmin Euroka Oy:ssä ja vielä omassa yrityksessäni kaikkia kolmea tamperelaista puhesyntetisaattoria SYNTE2, SYNTE3 ja SPL1 ja kaikkia SYNTE2:n sovelluksia.



    Hotapulveri ja SYNTE2 vai SYNTE2 ja hotapulveri. No, prossukeksintonä SYNTE2 oli ensimmäinen.



    Hotapulveri ja SYNTE2 vai SYNTE2 ja hotapulveri. No, prossukeksintonä SYNTE2 oli ensimmäinen.



    Myin tämän Vapriikissa esillä 2012 olleen koivusta tehdyn puukuorisen täysin ainutlaatuisen kannettavan  SYNTE2 prototyypin vammaisyhdistykselle, jotta Matille saatiin Vocom ky:lle antamastansa abborttiomaisuudesta markkoja yhteisen yrityksemme Vocom ky:n käyttöön.



    Kannettava SYNTE2 kuvattuna VTT/SAI:n tiloissa.

    2011

    Hazlett D. E., Duffy O. M., Moorhead S. A. (2011) Review of the Impact of Voice Training on the Vocal Quality of Professional Voice Users: Implications for Vocal Health and Recommendations for Further Research. Journal of Voice March 2011;25:2:181−191.
  • Kuronen Mikko, Leinonen Kari (2011) Historiska och nya perspektiv på svenskan i Finland kursbok avsedd för universitetsstudier inom nordistik. Juvenes Print, 149 sivua. Hyvä oppikirja.
  • Leino Timo, Laukkanen Anne-Maria, Radolf Vojtěch (2011) Formation of the Actor's/Speaker's Formant: A Study Applying Spectrum Analysis and Computer Modeling. Journal of Voice March 2011;25:2:150−158. Todella massiivinen Timo Leinon kansainvälinen tutkimus ja sen julkistaminen.
  • Leskelä Johanna (2011) Formanttien, perustaajuuden ja spektrin kaltevuuden muutokset imitoinnissa. Puhetekniikan ja vokologian Akateeminen pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Heinäkuu 2011.
  • Waaramaa Teija, Kankare Elina, Peltokoski Joanna (2011) Emotional Expressions in [a:], [i:] and [u:], Acoustic and Electroglottogram Analyses. PEVOC 9, October 31 − September 3, 2011, Marseille France.

    2010

  • Auer Peter, Schmidt Jürgen Erich editors (2010) Language and Space: An International Handbook of Linguistic Variation, Theories and Methods.
  • Bele Irene Velsvik, Laukkanen Anne-Maria, Sipilä Laura (2010) Effects of a three-week vocal exercise program using the Finnish Kuukka exercises on the speaking voice of Norwegian broadcast journalism students. Logopedics Phoniatrics Vocology July 2010;35:4:150−165.
  • Kuronen Mikko, Leinonen Kari (2010) Prosodin i frågeordsfrågor i finlandssvenskan. Svenskans beskrivning 30, Institutionen för nordiska språk. Stockholms universitet (red. av Falk, Nord, Palm). 166−177.
  • Kuronen Mikko, Leinonen Kari (2010) Svenskt uttal för finskspråkiga. Teori och övningar i finlandssvenskt och rikssvenskt uttal. Lärobok. Juvenes Print, 235 sivua. Hyvä oppikirja.
  • Kuronen Mikko (2010) Mikon Jyväskylän yliopiston sivut: tiivistelmä prosodiasta ja vokaalien diftongoituminen Bark-asteikkoisella formanttikartalla.
  • Lehtinen Elina (2010) Huutoäänen akustiset ja perkeptuaaliset piirteet. 68 sivua 3 liitesivua, Puheopin, puhetekniikan ja vokologian linjan Akateeminen pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Syksy 2010.
  • Löfstedt Ingvar Pekka Magnus (2010) Phonetic Effects in Swedish Phonology: Allomorphy and Paradigms. University of California (UCLA), Los Angeles. Akateeminen väitöskirja. Sisältää ISA:n BARK-asteikkoisen formanttikartan.
  • Tahvonen Hanna (2010) Hyvä radioääni ja -puhe. Uutisluennan akustinen ja perseptuaalinen analyysi. Puheopin, puhetekniikan ja vokologian linjan Akateeminen pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Syksy 2010.
  • Waaramaa Teija, Laukkanen Anne-Maria, Airas Matti, Alku Paavo (2008) Perception of Emotional Valences and Activity Levels from Vowel Segments of Continuous Speech. Journal of Voice 2010;24:1:30−38.

    2009

  • Jónsdóttir Valdís (2009) Benefits of using amplification in ordinary classrooms. Changes in male teachers? speech during a working day with and without electric sound amplification. EuroNoise 2009, 26−28.10.2009 Edinburgh.
  • Laukkanen Anne-Maria, Mäki Elinita, Leppänen Kirsti (2009) Electroglottogram-Based Estimation of Vocal Economy: Quasi-Output-Cost Ratio. Folia Foniatrica et Logopaedica December 2009;61:6:316−322.
  • Lamarche Anick M-J (2009) Putting the Singing Voice on the Map. Towards Improving the Quantitative Evaluation of Voice Status in Professional Female Singers. Doctoral Thesis Stockholm, Sweden 2009. Akateeminen väitöskirja.
  • Leino Timo (2009) Long-Term Average Spectrum in Screening of Voice Quality in Speech: Untrained Male University Students. Journal of Voice November 2009;23:6:671−676. Todella massiivinen Timo Leinon kansainvälinen tutkimus ja sen julkistaminen.
  • Leppänen Kirsti, Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Vilkman Erkki (2009) A Comparison of the Effects of Voice Massage and Voice Hygiene Lecture on Self-Reported Vocal Well-Being and Acoustic and Perceptual Speech Parameters in Female Teachers. Logopedics Phoniatrics Vocology September 2009;61:4:22−238.
  • Pérez, Carcés (2009) Contribuciones al proyecto de estudios interdisciplinarios del español en la región central de Cuba. ISLAS, 51(162):41−57; octubre-diciembre, 2009.
  • Siebenhaar Beat (2009) Phonetik und Phonologie des Deutschen, University Leipzig.
  • Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija (2009) Emotions in voice. Acoustic and perceptual analysis of voice quality in the vocal expression of emotions. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto 8.3.2009. Myöhemmin Tampereen yliopiston dosentti.
  • Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija (2009) Emootiot äänessä. Tunneilmaisun akustiset ominaisuudet ja vastaanotto. Lectio praecursoria. Tampereen yliopisto 8.5.2009.

    2008

  • Duncan Liisa (2008) Vowel Quality in Finnish Loanwords of Swedish Origin: An Acoustic Study. General Paper 1, Toronto Working Papers in Linguistics, December 10, 2008. Tohtoriksi 2015 Toronton yliopistosta.
  • Ilomäki Irma, Laukkanen Anne-Maria, Leppänen Kirsti, Vilkman Erkki (2008) Effects of voice training and voice hygiene education on acoustic and perceptual speech parameters and self-reported parameters and self-reported vocal wll-being in female teachers. Logopedics Phoniatrics Vocology 2008;33:83−92.
  • Ilomäki Irma (2008) Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2008. Todella merkittävä ja paljon viitattu väitöskirja. Myöhemmin Tampereen yliopiston yliopistonlehtori.
  • Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Leppänen Kirsti, Vilkman Erkki (2008) Acoustic measures and self-reports of vocal fatigue by female teachers. Journal of Voice May 2008; 22:3: 283−289.
  • Leino Timo, Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Mäki Elinita (2008) Assessment of Vocal Capacity of Finnish University Students. Folia Phoniatrica et Logopaedica August 2008; 60:199−209.  Todella massiivinen Timo Leinon kansainvälinen tutkimus ja sen julkistaminen.
  • Master Suely, Noemi De Biase, Brasília Maria Chiari, Laukkanen Anne-Maria (2008) Acoustics and Perceptual Analyses of Brazilian Male Actors' and Non actors' Voices Long-term Average Spectrum and the "Actor's Formant". Journal of Voice March 2008: 22:2:146−154.
  • Siebenhaar Beat (2008) Vorlesung Sprachliche Variation, University Leipzig.
  • Raimo Toivonen (2008) wav-äänitiedostojen lukeminen ja kirjoittaminen.
  • Raimo Toivonen (2008) YIN perustaajuus- ja soinnillisuusanalyysi.
  • Raimo Toivonen (2008) Hetkellinen f0, askeltava f0, f0 käyränä, f0-jakauma-analyysit ja aika- ja taajuussynkronoinnit muitten analyysien kanssa.
  • Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija, Laukkanen Anne-Maria, Alku Paavo (2008) Gender and expression of emotions. Michael O'Dell, Tommi Nieminen (eds.), Fonetiikan päivät 2008. Tampere Studies in Language, Translation ja Culture, Series B 3, Tampere: Tampere University Press, 65−72.



  • Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija, Laukkanen Anne-Maria, Alku Paavo, Väyrynen Eero (2008) Monopitched expression of emotions in different vowels. Folia Phoniatrica et Logopaedica October 2008;60:5:249−255.

    2007

  • Angelini, Norina (2007) La voce del cantante: saggi di foniatria artistica, La voce del cantante: saggi di foniatria artistica, Nide 4. ISBN 978-8872415184.
  • Horáček Jaromir, Laukkanen Anne-Maria, Šidlof P. (2007) Estimation of output-cost-ratio using an aeroelastic model of voice production. Models and analysis of vocal emissions for biomedical applications, 5th International Workshop, December 13−15, 2007, Firenze, Italy.
  • Ilomäki Irma, Laukkanen Anne-Maria, Leppänen Kirsti, Vilkman Erkki (2007) Effects of voice training and voice hygiene education on acoustic and perceptual speech parameters and self-reported vocal well-being in female teachers. PEVOC7, August 29 − September 1, 2007, Groningen, The Netherlands.
  • Järvinen Tiina (2007) Äänenhuoltokurssin vaikutus liikunnanopettajaksi opiskelevien äänenkäyttöön. Liikuntapedagogiikan Akateeminen pro gradu tutkielma, Kevät 2007, Liikuntalääketieteen laitos, Jyväskylän yliopisto.
  • Jónsdóttir Valdís (2007) Changes in male teachers' speech during a working day with and without electric sound amplification. Occupational Voice Conference. University of Texas at San Antonio. USA.
  • Kankare Elina, Tyrni Jaana, Laukkanen Anne-Maria (2007) Effects of a short-term voice training cource for teacher students of physical education. PEVOC7, August 29th − September 1st, 2007, Groningen, The Netherlands.
  • Laukkanen Anne-Maria, Alku Paavo, Airas Matti, Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija (2007) The Role of Voice in the Expression and Perception of Emotions. Emotions in the Human Voice, Volume I, Foundations. Chapter 12. Plural Publishing Inc.
  • Laukkanen Anne-Maria (2007) How could teachers' vocal well-being be improved? Occupational Voice Conference. University of Texas at San Antonio. USA.
  • Leppänen Kirsti, Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Vilkman Erkki (2007) Comparison of the effects of Voice Massage and voice hygiene lecture on self-reported vocal well-being and acoustic and perceptual speech parameters in female teachers. PEVOC7, August 29 − September 1, 2007, Groningen, The Netherlands.
  • Syrjä Tiina (2007) Vieras kieli suussa. Vieraalla kielellä näyttelemisen ulottuvuuksia näyttelijäopiskelijan äänessä, puheessa ja kehossa. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2007.
  • Tyrni Jaana, Laukkanen Anne-Maria, Vintturi Juha (2007) Immediate effects of 'voice massage' on hyperfunctional dysphonia. 27th World Congress of the International Association of Logopedics and Phonoatrics, 5−9 August 2007, Technical University of Denmark.
  • Tyrni Jaana (2007) Voice Massage -käsittelyn vaikutukset hyperfunktionaalisen dysfonian hoidossa. Puheopin, puhetekniikan ja vokologian linjan Akateeminen pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.

    2006

  • Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Leppänen Kirsti, Vilkman Erkki (2006) Acoustic Measures and Self-reports of Vocal Fatigue by Female Teachers. Journal of Voice 2006 Nov 27.
  • Laukkanen Anne-Maria, Kankare Elina (2006) Vocal Loading-Related Chances in Male Teachers' Voices Investicated before and after a Working Day. Folia Phoniatrica et Logopaedica 58:4:2006, 229−239.
  • Leppänen Kirsti (2006) Naisopettajien äänen kartoitustutkimus. Akateeminen pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto.
  • Master Suely, Noemi De Biase, Brasília Maria Chiari, Laukkanen Anne-Maria (2006) Analise acustica e perceptivo-auditiva da voz de atores e nao atores masculinos: long term average spectrum e o "formante do ator". In XIV Cogresso Brasileiro de Fonoaudiologia 2006, Sao Paulo, 2006.
  • Toivanen Juhani, Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija, Alku Paavo, Laukkanen Anne-Maria, Seppänen Tapio, Väyrynen Eero, Airas Matti (2006) Emotions in [a]: a perceptual and acoustic study. Logopedics Phoniatrics Vocology, 2006;31:1:43−48.
  • Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija, Alku Paavo, Laukkanen Anne-Maria (2006) The role of F3 in the vocal expression of emotions. Logopedics Phoniatrics Vocology, 2006;31:4:153−156.

    2005

  • Kankare Elina (2005) Miesopettajat äänessä akustiset muuttujat ja subjektiiviset tuntemukset ennen ja jälkeen työpäivän. Akateeminen pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto.
  • Laukkanen Anne-Maria, Leppänen Kirsti, Tyrmi Jaana, Vilkman Erkki (2005) Immediate Effects of 'Voice Massage' Treatment on the Speaking Voice of Healthy Subjects. Folia Phoniatrica et Logopaedica 57:3:2005, 163−172.
  • Master Suely (2005) Analise acustica e perceptivo-auditiva da voz de atores e nao atores masculinos: long term average spectrum e o "formante do ator". Sao Paulo, 2005. Portugalin kielinen akateeminen väitöskirja. The thesis was awarded the prize of the best doctoral thesis of the year in its field in Brazil. Professori 1997−2008.
  • Toivanen Juhani, Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija, Alku Paavo, Laukkanen Anne-Maria, Seppänen Tapio, Väyrynen Eero (2005) Emotions in [a]: a perceptual and acoustic study. Poster in PEVOC6, London, GB 2005.
  • Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija, Alku Paavo, Laukkanen Anne-Maria (2005) The role of F3 in the vocal expression of emotions. Poster in PEVOC6, London, GB 2005.

    2004

  • Laukkanen Anne-Maria, Syrjä Tiina, Laitala Marja, Leino Timo (2004) Effects of two-month vocal exercising with and without spectral biofeedback on student actors' speaking voice. Logopedics Phoniatrics Vocology 2004;29:2:66−76.
  • Laukkanen Anne-Maria, Järvinen Kati, Artkoski Marjatta, Waaramaa-Mäki-Kulmala Teija, Kankare Elina, Sippola Saija, Syrjä Tiina, Salo Arla (2004) Changes in Voice and Subjective Sensations during a 45-min Vocal Loading Test in Female Subjects with Vocal Training. Folia Phoniatrica et Logopaedica 56:6:2004, 335−346.
  • Laukkanen Anne-Maria, Michelson Nils Peter, Laitala Marja, Syrjä Tiina, Salo Arla, Sihvo Marketta (2004) Effects of 'HearFones' on speaking and singing voice quality Journal of Voice 2004, December 18, 475−48.
  • Leinonen Kari (2004) Finlandssvenskt sje-, tje- och s-ljud i kontrastiv belysning. Jyväskylä Studies In Humanitas 17, Jyväskylän yliopisto, Akateeminen väitöskirja. Kari Leinonen Tampereen yliopiston yliopistonlehtori.

    Julkaisussa SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöä.

    Myin Insinööritoimisto Raimo Toivosen nimissä 3.1.1983 HY:n fonetiikan laitokselle ja 5.10.1983 Tampereen yliopiston puheopin laitokselle sekä kehittämäni tutkimuspuhesyntetisaattorihardwaren että siihen kehittämäni SPL1-parametrisynteesiohjelman ja niitä käytettiin EXORset30-kehitystietokoneessa SPS2-laitteiston yhteydessä.

  • Tarvainen Anne (2004) Sairauden äänellinen esittäminen, Patologiset äänet kurssi, Lopputyö, Puheopin laitos, Tampereen yliopisto.
  • Vilkman Erkki (2004) Occupational Safety and Health Aspects of Voice and Speech Professions. Folia Phoniatrica et Logopaedica 56:4:2004, 220−253.
  • Effects of HearFones, 2004.

    2003

  • Jónsdóttir Valdís (2003) The Voice An Occupational Tool. Study of Theacher's Classroom Speech and the Effects of Amplification. Acta Universitatis Tamperensis 969, University of Tampere, Tampere 2003. Akateeminen väitöskirja.
  • Jónsdóttir Valdís, Laukkanen Anne-Maria, Siikki Ilona (2003) Changes in Teachers' Voice Quality during a Working Day with and without Electric Sound Amplification. Folia Phoniatrica et Logopaedica 2003;55:5:267−280.
  • Kuronen Mikko (2003) Finns det supradentala konsonanter även i finlandssvenskan? Publicerad i Svenskans beskrivning 26., Uppsala universitet. Hallgren, Fallgren. 2003. s. 172−177.
  • Laukkanen Anne-Maria, Järvinen Kati, Artkoski Marjatta, Waaramaa Teija, Kankare Elina, Sippola S. (2003) Changes in voice during a 45 minute vocally loading test and sensation after it in female subjects. PEVOC5, Graz 28−31 August 2003, Austria.
  • Mäki Elinita, Laukkanen Anne-Maria (2003) Price of the decibel and vocal endurance. PEVOC5, Graz 28−31 August 2003, Austria.
  • Waaramaa Teija, Laukkanen Anne-Maria, Leino Timo (2003) Student actors' expression of emotions on prolonged vowels. PEVOC5, Graz 28−31 August 2003, Austria.

    2002

  • Artkoski Marjanna, Tommila Johanna, Laukkanen Anne-Maria (2002) Chances in voice during a day in normal voices without vocal loading. Logopedics Phoniatrics Vocology  2002;27:3:118−123.
  • Iivonen Antti, Liisanantti Hanna, Meister Einar, Perälä Leena, Vilhunen Liisa (2002) Sukupuolen ilmeneminen puheen foneettisissa ominaisuuksissa, Kielitieteen päivät Helsingissä 3.4.5.2002, Suomen kielen laitos, HY.
  • Jónsdóttir Valdís, Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Rantala Leena (2002) Changes in F0 and SPL in Teachers' Speech During a Working Day With and Without Electric Sound Amplification,The Voice Foundation's 31st Annual Symposium: Care of the Professional Voice, June 5−9, 2002 Philadelphia, Pennsylvania.
  • Laukkanen Anne-Maria, (2002) On the Goals and Bases of Vocal Exercises. Voice and Speech Review, 3:1,255−262.
  • Laukkanen Anne-Maria, Michelson Nils Peter, Laitala Marja, Syrjä Tiina, Salo Arla (2002) Effects of 'HearFones' on Speaking and Singing Voice Quality, The Voice Foundation's 31st Annual Symposium: Care of the Professional Voice, June 5−9, 2002 Philadelphia, Pennsylvania.
  • Karjalainen Matti (2002) Hieman akustiikkaa. TKK 28.1.2002. Todella hyvä oppikirja. Hertsit muunnetaan muunnetaan Barkeiksi Schröderin 1979 kaavalla 7asinh(f/650)=7ln(f/650+√(1+(f/650)2)). Barkit muunnetaan hertseiksi käänteiskaavalla 650sinh(f/7). ISA:lla tehty kuva 39.



  • Munro Marth (2002) Lessac's tonal action in women's voices and the "actor's formant" : a comparative study. Akateeminen väitöskirja. 246 sivua. Tämä työ pohjautuu paljon Puheopin laitoksen johtaja Timo Leinon ISA-työhin Tampereen laitoksellaan.

    2001

  • Jónsdóttir Valdís, Laukkanen Anne-Maria, Ilomäki Irma, Roininen Heidi, Alastalo-Borenius Merja, Vilkman Erkki (2001) Effects of Amplified Auditory Feedback on Vocal Characteristics. Logopedics Phoniatrics Vocology 2001;26:2:76−81.
  • Kellermann Anja (2001) A New New English Language, Politics and Identity in Gibraltar, Heiderberg 2001.
  • Kuronen Mikko (2001) Acoustic character of vowel pronunciation in Sweden-Swedish and Finland-Swedish. Lund University, Dept. of Linguistics Working Papers 49 (2001), 94−97.
  • Laukkanen Anne-Maria (2001) Voice Load: Effects On Vocal Behaviour And Vocal Fold Structure-Experimental Studies, Clinical Experience And Theoretical Models. XXV IALP World Congress. Montreal August 2001.
  • Laukkanen Anne-Maria (2001) Kolme vuosikymmentä puhetekniikkaa ja vokologiaa Tampereen yliopistossa. VOKOLOGIAA, PUHEVIESTINTÄÄ JA MUUTA PUHEENTUTKIMUSTA Juhlakirja Timo Leinolle. Toim. Laukkanen Anne-Maria ja Välikoski Tuula-Riitta. Tampereen yliopisto. Puheopin laitos. Raportteja 2/2001. Sivut 11−37. Kirjan sivulta 6 poimittua "... kuin DI Raimo Toivonen edustavat ... signaalinkäsittelytekniikkaa, joita ilman puhetekniikka ja vokologia ei voisi olla sitä, mitä se on."
  • Laukkanen Anne-Maria, Siikki Ilona, Lukkarila P, Vintturi Juha, Vilkman Erkki, Sala Eeva (2001) Perceptual, Acoustic And Self-Reported Correlates of Vocal Loading. Poster in XXV IALP World Congress. Montreal August 2001.
  • Laukkanen Anne-Maria, Syrjä Tiina, Leino Timo (2001) Effects of a two-month vocal exercising with and without spectral biofeedback on student actors' speaking voice. PEVOC 4, Stockholm 23−26 August 2001, Sweden.
  • Leino Timo (2001) Voice quality of Finnish female actors. Poster presented at PEVOC. PEVOC 4, Stockholm 23−26 August 2001, Sweden. Todella massiivinen Timo Leinon kansainvälinen tutkimus ja sen julkistaminen.
  • Lehessaari Anna-Liisa, Toivonen Raimo (2001) Kuulonmalli: uuden vuosituhannen puheentutkimusta. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 17.−19.5.2001, Esitelmäabstraktit, Jyväskylän yliopisto 2001.
  • Lehessaari Anna-Liisa, Toivonen Raimo (2001) Kuulonmalli: uuden vuosituhannen puheentutkimusta. VOKOLOGIAA, PUHEVIESTINTÄÄ JA MUUTA PUHEENTUTKIMUSTA Juhlakirja Timo Leinolle. Toim. Laukkanen Anne-Maria ja Välikoski Tuula-Riitta. Tampereen yliopisto. Puheopin laitos. Raportteja 2/2001. Sivut 77−83.
  • Mäki Elinita (2001) Äänen kuormittumisen havaitut piirteet. VOKOLOGIAA, PUHEVIESTINTÄÄ JA MUUTA PUHEENTUTKIMUSTA Juhlakirja Timo Leinolle. Toim. Laukkanen Anne-Maria ja Välikoski Tuula-Riitta. Tampereen yliopisto. Puheopin laitos. Raportteja 2/2001. Sivut 38−49.
  • Mäki Elinita, Niemi H-M, Lunden S, Laukkanen Anne-Maria (2001) F0, SPL and vocal fatigue in a vocally loading test. Poster in XXV IALP World Congress. Montreal August 2001.
  • Rantala Leena (2001) Naisopettajien äänen kuormittuminen työssä, Puhe ja Kieli, 21:2, 73−84 (2001).

  • Raimo Toivonen (2001) 1.3.2001: Jitter-jakauma. Kun raakajitterkäyrä ja muutetaan jakaumaksi syntyy aivan uudenlaiset analyysikuvat ja tilastolliset mitat jitterille. Jitter-jakaumassa on arvoja nollasta lähtien 0.1 Hzn välein 25 Hzn saakka yhteensä 251 kpl. Jakauman keskeinen tunnusluku on jakauman leveys, joka saadaan laskemalla jakauman se leveys, johon sisältyy 90% jaksoista. Tämä prosenttiluku on valittavissa (esim. 80%). Hz-leveys on normalisoitavissa myös prosenteiksi, jolloin 90% leveys jaetaan keskimääräisellä perustaajuudella. Saatua normalisoitua prosenttiarvoa voidaan vertailla miesten, naisten ja lasten kesken. Puheterapian onnistuminen näkyy jitter-jakauman leveyden pienenemisenä eli jakauman leveyden Hz-arvon ja prosenttiarvon pienenemisenä. Jitter-jakauma voidaan menestyksellisesti tuottaa myös suorasanaisesta tekstistä, koska sanarajojen ja tavurajojen jälkeiset suuret jitter-muutokset jäävät jakauman häntään ja poistuvat 90% leveyden yhteydessä.

  • Raimo Toivonen (2001) 1.3.2001: Shimmer-jakauma. Kun raakashimmerkäyrä muutetaan jakaumaksi syntyy aivan uudenlaiset analyysikuvat ja tilastolliset mitat shimmerille. Shimmer-jakaumassa on arvoja nollasta lähtien 0.1 dBn välein 25 dB:hen saakka yhteensä 251 kpl. Jakauman resoluutio 0.1 dB:tä voi olla pienempikin vaikkapa 0.05 dB:tä. Shimmer-jakauman tunnusluku on jakauman 90% leveys. Arvo on dB:leinä ja verrattavissa suoraan miesten, naisten ja lasten kesken. Puheterapian onnistuminen näkyy shimmer-jakauman leveyden pienenemisenä eli jakauman leveyden dB-arvon ja prosentti-arvon pienenemisenä. Shimmer-jakauma voidaan menestyksellisesti tuottaa myös suorasanaisesta tekstistä, koska sanarajojen ja tavurajojen jälkeiset suuret shimmer-muutokset jäävät jakauman häntään ja poistuvat 90% leveyden yhteydessä.

  • Raimo Toivonen (2001) 6.3.2001: F0-jakauma puolisävelen kymmenesosa-asteikolla.
  • Vintturi Juha (2001) Studies on voice production with special emphasis on vocal loading gender, some exposure factors and intensity regulation. University of Helsinki. Akateeminen väitöskirja. 1.6.2001.
  • Vintturi Juha, Alku Paavo, Lauri Eija-Riitta, Sala Eeva, Sihvo Marketta, Vilkman Erkki (2001) The Effects of Post-Loading Rest on Acoustic Parameters with Special Reference to Gender and Ergonomic Factors. Folia Phoniatr Logop 2001;53:338−350.
  • Vintturi Juha, Alku Paavo, Lauri Eija-Riitta, Sala Eeva, Sihvo Marketta, Vilkman Erkki (2001) Objective Analysis of Vocal Warm-Up with Special Reference to Ergonomic Factors. Journal of Voice 2001; 15:1:36−53.
  • Vuori Vuokko (2001), Koska HAL ymmärtää mitä puhumme? Puheen automaattinen tunnistus ja ymmärtäminen. TKK, Informaatiotekniikan laboratorio. Sisältää ISA:lla tehdyn kuvan sivulla 4.
  • Yli-Luukko Eeva (2001) Hämäläistä taukoilua. Fonetiikan päivät Turku 4.−5.1.2001. Toim. Stina Ojala, Jyrki Tuomainen. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 67. 21.5.2001. Sivut 19−28.



    2000

  • Karjalainen Matti (2000) Hieman akustiikkaa. TKK. 16.10.2000. Hieman akustiikkaa. TKK. 16.10.2000. Kuvasarja 39 sivulla 47. Todella hyvä oppikirja. Hertsit muunnetaan muunnetaan Barkeiksi Schröderin 1979 kaavalla 7asinh(f/650)=7ln(f/650+√(1+(f/650)2)). Barkit muunnetaan hertseiksi käänteiskaavalla 650sinh(f/7). ISA:lla tehty kuva 39.
  • Kastinen Arja (2000) Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta. Sibelius-Akatemia. Akateeminen väitöskirja. 16.12.2000.
  • Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija (2000) Aivohalvauspotilaiden puhe, kieli ja kommunikointi, HY:n TUHTI-tietokanta, 20.1 20.1.2000.
  • Kuronen Mikko (2000) Vokaluttalets akustik i sverigesvenska, finlandssvenska och finska. University of Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto 2000. Akateeminen väitöskirja, 234 pages, 20.5.2000.  Googlaten "Kuronen 2000".



    Mikko Kurosen 2000 väitöskirja.
  • Kuronen Mikko (2000) Uttalet av partikelverb i finlandssvenska och sverigesvenska. Svenskan i Finland 5. (red. av K. Keski-Raasakka, P. Söderholm). Joensuu: Joensuun yliopistopaino. 94−102.
  • Kuronen Mikko, Leinonen Kari (2000) Fonetiska skillnader mellan finlandssvenska och Fonetiska skillnader mellan finlandssvenska och rikssvenska. Svenskans beskrivning 24. Linköpings universitet.
  • Kuronen Mikko, Leinonen Kari (2000) Problem med markering av prosodi i lexikalt uttal i finlandssvenskan. Svenskan i Finland 5. (red. av K. Keski-Raasakka, P. Söderholm). Joensuu: Joensuun yliopistopaino. 103−125.
  • Rantala Leena (2000) Naisopettajien äänenkäyttö ja äänen kuormittuminen. Acta Universitatis Ouluensis, B Humaniora 37, Oulun yliopisto, Oulu 2000. Akateeminen väitöskirja. 1.7.2000.
  • Toivola Minnaleena (2000) Suomen monoftongien ja diftongien havaitseminen ja tuottaminen vieraskielisillä kielenoppijoilla. Lokakuu 2000. HY:n fonetiikan laitos. Akateeminen pro gradu tutkielma.
  • Raimo Toivonen (2000) 1.12.2000: Normalisoidut FFT-keskiarvospektrit. Normalisointi muuttaa erivoimakkuuksisten ja eripituisten äänten keskiarvospektrit vertailukelpoisiksi keskenään. Oleellista on keskiarvospektrin muoto. Jokaisen keskiarvoon laskettavan yksittäisen spektrin kohdalla käyttäjä voi myös valita poistetaanko laskennasta (1) ässän kaltainen spektri, (2) heikko spektri, (3) voimakas spektri, (4) tauon spektri, (5) soinnillinen spektri ja/tai (6) soinniton spektri. Normalisoitujen keskiarvospektrien laskenta toimii myös segmenttiohjatusti + ja - merkeillä. Normalisoitujen FFT-keskiarvospektrien automaattinen laskenta äänitietokannasta. Laskenta muodostaa spektritietokannan. Normalisoitujen FFT-keskiarvospektrien ja F0/SPL-käyrien laskenta segmenttiohjatusti. Voi määrätä esim. laskemaan keskiarvospektrin tai F0/SPL-käyrän vokaalisegmenteistä.

    Nämä puheanalyysimenetelmät ovat hyvin ansiokkaasti käytössä Tampereen yliopiston Puheopin laitoksen johtaja lehtori Timo Leinon kansainvälisesti hyvin merkittävissä ja ansioituneissa 2009 ja 2011 julkaisuissa (kts.  listasta vuodet 2009 ja 2011).

  • Raimo Toivonen (2000) 12.12.2000: Äännerajat näyttävä aikakäyrä. Tämän raakakäyrän äännerajojen voimakkuudelle muodostettavissa asteikko. Asteikon yläpäässä on esim. p-äänne. Analyysi perustuu riittävällä aikavälillä (vaikkapa 25 ms) laskettujen äänekkyysspektrien erospektrin kokonaisäänekkyyteen.

    1999

  • Karjalainen Matti (1999) Kommunikaatioakustiikka. TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, Espoo 1999, Raportti 51. Hyvä oppikirja. Sisältää sekä SPS2:lla että ISA:lla tehtyjä kuvia. Hertsit muunnetaan muunnetaan Barkeiksi Schröderin 1979 kaavalla 7asinh(f/650)=7ln(f/650+√(1+(f/650)2)). Barkit muunnetaan hertseiksi käänteiskaavalla 650sinh(f/7). ISA:lla tehty kuva alla.
  • Knuuttila Hanna, Pukander Juhani, Määttä Taisto, Pakarinen Leenamaija, Vilkman Erkki (1999) Speech Articulation after Subtotal Glossectomy and Reconstruction with a Myocutaneous Flap. Acta Oto-Laryngologica 119(5):621−626.
  • Kuronen Mikko, Leinonen Kari (1999) Fonetiska skillnader mellan finlandssvenska och rikssvenska. Svenskans Beskrivning 24. Linköping 22−23 Oktober 1999.
  • Kuronen Mikko (1999) Gotländsk, sydsvensk och mellansvensk diftongering. Nordiska vindar. Nordistica Tamperensia A2. (red. Antti J. Pitkänen). Tampereen yliopistopaino Oy. s. 239−262.
  • Kuronen Mikko (1999) Uttalet av partikelverb i finlandssvenskan och i sverigessvenskan. Esitelmä Svenskan i Finland 5 -kokouksessa Joensuussa 7.−8.5.1999.
  • Kuronen Mikko (1999) Prosodiska särdrag i göteborgska. Lars-Gunnar Andersson et al. Svenskans beskivning 23. Lund University Press, 188−196.
  • Laukkanen Anne-Maria, Leino Timo (1999) Ihmeellinen ihmisääni. Gaudeamus Helsinki 1999. 237 sivua. Hyvä oppikirja.



  • Laukkanen Anne-Maria, Mäki Elinita, Pukander Juhani, Anttila Ismo (1999) Vertical laryngeal size and the lowest tone in the evaluation of the average fundamental frequency (F0) of Finnish speakers. Logopedics Phoniatrics Vocology 24(4):170−177.
  • Lehessaari Anna-Liisa, Raimo Toivonen (1999) Suomen kielen lause- ja tekstiprosodiikkaa. Kielitieteen päivät Turussa 14.−15. toukukuuta 1999, Esitelmien tiivistelmät, Turun yliopisto 1999.
  • Lehessaari Anna-Liisa, Yli-Luukko Eeva (1999) Lausepainotutkimuksen foneettisia perusteita ja validiteettikysymyksiä, HY:n fonetiikan laitoksen monisteita 20, HY 1999.



  • Lehtihalmes Matti, Latvala Kati, Lipasti Kirsi (1999) Prosodic features after stroke. Communication and its disorders: A science in progress (Dejonckere P., Peters HF., eds.). Proceedings 24th Congress International Association of Logopedics and Phoniatrics. Vol II. Nijmegen University Press, 1999:648−651.
  • Leino Timo (1999) Puhekorkeuden mittaaminen ja muutostarpeen arviointi. Äänen tutkiminen ja äänihäiriöiden ennaltaehkäisy (toim. Sellman Jaana, Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija ja Siirilä, T.) Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys ryn julkaisuja 31, 1999: 41−49.
  • Leinonen Kari (1999) Vokalerna e och ä i finlandssvenskt riksspråk. Nordiska vindar. Nordistica Tamperensia A2. (red. Antti J. Pitkänen). Tampereen yliopistopaino Oy. s. 263−292.
  • Rantala Leena, Vilkman Erkki (1999) Relationship between subjective voice complaints and acoustic parameters in teachers' voice. Journal of Voice. 13:484−495.
  • Tarkki Pekka (1999) La lengua española hablada por los sahurauis. Jornadas sobre la lengua y la literatura española en África.
  • Toivanen Juhani H. (1999) Perspectives on Intonation: English, Finnish and English Spoken by Finns. Volumes 1 and 2. Oulu University Press. Akateeminen väitöskirja. Massiivinen työ.



  • Vilkman Erkki, Lauri Eija-Riitta, Alku Paavo, Sala Eeva, Sihvo Marketta (1999) Effects of Prolonged Oral Reading on F0, SPL, Subglottal Pressure and Amplitude Characteristics of Glottal Flow Waveforms. Journal of Voice. 13:2:303−315.

    1998

  • Aho Eija (1998) Tutkimus puheen nopeudesta 1970- ja 1990-luvun Helsingin puhekielessä. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Hirvelä S, Juvala L, Pynnönen A (1998) Entakaponi-lääkityksen vaikutus Parkinson-potilaiden ääneen, nielemiseen ja oraalimotoriikkaan sekä kielellisiin kykyihin, Puheterapeutti-lehti 3/1998, s. 24−25.
  • Iivonen Antti (1998) Intonation in Finnish. Intonation Systems, A Survey of Twenty Languages. Edited by Daniel Hirst and Albert Di Cristo, CNRS Laboratoire Parole et Language Institut de Phonétique, University de Provence. Cambridge University Press 1998. s. 3114330.
  • Iivonen Antti (1998) Puheen tuottaminen, kurssimoniste, työkirja, HY, Fonetiikan laitos, Helsinki 1998.
  • Iivonen Antti (1998) Der idiolektale zeitliche Variationsbereich des Grundtons, Theorie, Empirie in der Sprechwissenschaft, Festschrift zum 65. Geburtstag von professori Dr. habil. Eberhard Stock am 17. Juni 1998, Angela Biege, Ines Bose (Hrsg.), Institut für Sprechwissenschaft und Phonetik, Martin-Luther Universität, Halle-Wittenberg, Verlag Werner Dausien Hanau und Halle/s, s. 95−103.
  • Iivonen Antti (1998) Suomen ja saksan vokaalien laadun ja keston vertailu. Kirjassa Vieraan kielen fonetiikan opetuksen näkökohtia, HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 41 (toim. Antti Iivonen ja Terttu Nevalainen), Helsinki 1998.
  • Körkkö Pentti, Rantala Leena, Paavola Leila, Vilkman Erkki (1998) Working-day effects in teacher's voices: LTAS characteristics and subjective reports. 24th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, IALP August 23−27 1998, Amsterdam, The Netherlands.
  • Laukkanen Anne-Maria, Mäki Elinita, Pukander Juhani, Anttila Ismo (1998) In search of "optimal pitch". Estimation of fundamental frequency in speech on the basis of laryngeal size: Preliminary study for female subjects. Proceedings of the 24th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, IALP August 23−27 1998, Amsterdam, The Netherlands.
  • Lehessaari Anna-Liisa, Raimo Toivonen (1998) Panorama − Prospect − Profile: On the Computer-Aided Description of Prosodic Quality of Speech, Proceedings of the Finnic Phonetics Symposium, August 11−14 1998. Pärnu. Estonia. s. 325−328, Linguistica Uralica XXXIV 1998 3. Edited by Einar Meister.



  • Lehessaari Anna-Liisa, Raimo Toivonen (1998) Puhenopeus ja puhujan identiteetti tietokoneavusteisen puheentutkimuksen mahdollisuuksia. Kielitieteen päivät Tampereella 15.−16. toukukuuta 1998, Esitelmien tiivistelmät, Tampereen yliopisto 1998.



  • Lehtihalmes Matti, Latvala Kati, Lipasti Kirsi (1998) Prosodic features after stroke, 24th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, IALP August 23−27 1998, Amsterdam, The Netherlands, Poster.
  • Lehtihalmes Matti, Latvala Kati, Lipasti Kirsi (1998) Prosodic features after stroke. Programme and abstract book (Schutte HK., Dejonckere P., Leezenberg H., Mondelaers B., Peters HF., eds.). XXIVth World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics. Amsterdam, August 23−27, 1998. Nijmegen University Press, 1998:135−136.
  • Leino Timo (1998) In search of "optimal pitch". The lowest possible tone as the reference in the evaluation of speaking pitch in Finnish speakers. Proceedings of the 24th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, IALP August 23−27 1998, Amsterdam, The Netherlands.
  • Leino Timo, Laukkanen Anne-Maria, Kättö Riitta, Ilomäki Irma (1998) Average fundamental frequency of Finnish female students in the 1970's and in the 1990's. Proceedings of the 24th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, IALP August 23−27 1998, Amsterdam, The Netherlands.
  • Pynnönen Anu (1998) Entakaponi-lääkityksen vaikutus Parkinson-potilaan ääneen. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian laitos. Unpublished.
  • Rantala Leena, Vilkman Erkki (1998) Voice changes during a working week in teachers with many and few voice complaints. 24th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, IALP August 23−27 1998, Amsterdam, The Netherlands.
  • Rantala Leena, Paavola Leila, Körkkö Pentti, Vilkman Erkki Working-Day Effects on the Spectral Characteristics of Teaching Voice, Folia Phoniatrica et Logopaedica 50:4:1998, 205−211.
  • Sellman Jaana (1998) Äänen korkeuden ja voimakkuuden vaikutus normaalin ja patologisen naisäänen jitteriin ja shimmeriin. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 30. "Kielihäiriöisen lapsen tutkiminen-testaamistako?", toimittaneet Kaisu Heinänen, Matti Lehtihalmes, Helsinki 1998.
  • Toivanen Juhani (1998) Suomalaisten puhuman englannin sävelkulkuilmiöistä: Millaista on välikielen prosodiikka? Sivut 127−141 kirjassa Vieraan kielen fonetiikan opetuksen näkökohtia, HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 41 (toim. Antti Iivonen ja Terttu Nevalainen), Helsinki 1998.
  • Toivala Minna (1998) Suomen vokaalien harjoittelua monitoroivan formanttikartan avulla. Fonetiikan kandidaattitutkielma. HY. 27.4.1998.
  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998: Multi-display (20 max) amplitude envelope.
  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998: Multi-display (20 max) loudness envelope.
  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998: LPC spectrogram.
  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998:  New segment controlled F0 analysis. Esimerkkikuvassa on signaaliin merkitty plus-merkillä a-äänteisiin segmenttiohjaus, jolla F0-analyysi (segmenttien nimet ja segmenttiohjaukset näkyvät analyysikuvassa) ottaa laskennassa mukaan vain a-äänteet.

  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998: New segment controlled FFT average spectrum. New way of thinking. Ensimmäisessä esimerkkikuvassa on signaaliin merkitty miinus-merkillä segmenttiohjaus, jolla keskiarvospektri jättää s-äänteen pois laskennasta. Toisessa esimerkkikuvassa on taustakuvassa (paksumpi viiva) keskiarvospektri kaikista segmenteistä ja etukuvassa (ohuempi viiva) on keskiarvospektri kun s-äänne on jätetty pois laskennasta. Kolmannessa esimerkkikuvassa on signaaliin merkitty plus-merkeillä segmenttiohjaukset, joilla laskenta ottaa mukaan vain a-äänteet. Neljännessä kuvassa on keskiarvospektri kaikista lauseen "ai ai kun on kaunis päivä" a-ääneistä ja vain niistä. Viidennessä esimerkkikuvassa on signaaliin merkitty plus-merkeillä segmenttiohjaukset, joilla laskenta ottaa mukaan vain i-äänteet. Kuudennessa kuvassa on keskiarvospektri kaikista lauseen ai ai kun on kaunis päivä i-ääneistä ja vain niistä.

  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998: Cepstral based F0 analysis.
  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998: Speech listening in frequency bands. Monipuoliset puheen ja äänen taajuuskaistojen kuuntelumahdollisuudet. Kuuntelualue voidaan määrätä spektrikuvasta suoraan kursorilla.
  • Raimo Toivonen (1998) 26.4.1998: Spektrianalyysien uudistukset. Sekä näytteenottotaajuus, spektrikoko että asteluku ovat vapaasti valittavissa äänen alkuperäisestä näytteenottotaajuudesta riippumatta. Alkuperäinen ääni ei muutu vaikka analyysin aikaista näytteenottotaajuutta muutetaan.
  • Vilkman Erkki, Lauri Eija-Riitta, Alku Paavo, Sala Eeva, Sihvo Marketta (1998) Ergonomic conditions and voice. Logopedics Phoniatrics Vocology 1998;23:1:11−19.

    1997

  • Granqvist Kimmo (1997) Notes on Eastern Cretan Phonology a Corpus-based Study. Acta Universitatis Stockholmiensis, Studia Graeca Stockholmiensia VIII. Akateeminen väitöskirja.
  • Iivonen Antti (1997) Zum Begriff des Diphthongs und zur Qualität der Diphthonge des Deutschen. Von Sprechkunst und Normphonetik. Festschrift zum 65. Geburtstag von Eva-Maria Krech am 6. November 1997. Martina Haase und Dirk Meyer (Hrsg.).
  • Iivonen Antti (1997) Die Monophthonge im Deutschen und im Finnischen, Paradigmatische Ähnlichkeit, syntagmatische und phonetische Differenz. Kontrastiv 66−83. Der Ginkgo-Baum Germanistisches Jahrbuch fur Nordeuropa. Funfzehnte Folge. Finn Lectura Helsinki 1997. Jarmo Korhonen − Georg Gimpl (Hrsg.). November 1997.
  • Iivonen Antti  (1997) Phonetic Research in Helsinki. Meeting of the Finnish and Russian Phoneticians, October 17−18 1997, University of Helsinki.
  • Estill Dennis (1997) The effect of sentence stress on word-stress in Erzy-Mordvin, Suomalais-ugrilainen laitos, HY, Akateeminen lisensiaattityö, joulukuu 1997.
  • Kuronen Mikko (1997) Vokaluttalets akustik i sverigesvenska, finlanssvenska och finska. Akateeminen lisensiaattityö. Tampereen yliopiston filologian laitos II, 162 pages, March 1997.
  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Alku Paavo, Oksanen Hanna (1997) On the perception of emotions in speech: the role of voice quality. Logopedics Phoniatrics Vocology 22:157−168.
  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Alku Paavo, Oksanen Hanna (1997) On the perception of emotions in speech: the role of voice quality. Paper presented at PEVOC2 conference, August 29−31, 1997, in Regensburg, Germany.
  • Lehessaari Anna-Liisa (1997) The Effect of Alcohol in Speech Prosody, Meeting of the Finnish and Russian Phoneticians, October 17−18 1997, University of Helsinki, Poster.
  • Lehtihalmes Matti, Latvala Kati, Lipasti Kirsi (1997) Prosodic features after brain damage. Orbis Special Speech Analysis, 26.5.1997, Snellmania HU207, Oulun yliopisto.
  • Lehtihalmes Matti, Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija, Körkkö Pentti (1997) Maksillaproteesin vaikutus suusyöpäpotilaan vokaalien laatuun. Logopedis-foniatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 7.−8.2.1997.
  • Lipasti Kirsi (1997) Oikean hemisfäärin vaurioon liittyvät prosodiikan häiriöt. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Paakkanen Jan (1997) Tundranenetsin vokaali- ja painojärjestelmä. Akateeminen pro gradu tutkielma. Suomalais-ugrilainen laitos. HY. Unpublished. Marraskuu 1997.
  • Pitkänen Maria (1997) Parkinson-potilaan ääni. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian laitos. Unpublished.
  • Rantala Leena, Määttä Taisto, Vilkman Erkki (1997) Measuring Voice under Teachers' Working Circumstances: F0 and Perturbation Features in Maximally Sustained Phonation, Folia Phoniatrica et Logopaedica 49:6:1997, 281−291.
  • Sellman Jaana (1997) Äänen korkeuden ja voimakkuuden vaikutus normaalin ja patologisen naisäänen jitteriin ja shimmeriin. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos.
  • Toivanen Juhani (1997) Prosodic features of English Spoken by Finns: Evidence from an Experimental Study. Prosody and Grammar in interaction -seminaari, Helsinki 1997.
  • Toivanen Juhani (1997) Suomalaisten puhuman englannin informaatiosta: kokeellisen tutkimuksen tuloksia. − Kielen tutkimuksen kevät-koulu. Jyväskylän yliopisto, 1997.

    1996

  • Iivonen Antti (1996) Phonetic research in progress. Studies in Logopedics and Phonetics 5 (Iivonen Antti, Klippi Anu, eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 6, s. 11−26, February 1996.



  • Iivonen Antti (1996) A psychoacoustical explanation for the number of major IPA vowels. Journal of the International Phonetic Association, 1994;24:2.
  • Iivonen Antti (1996) Reductions in Finnish related to lexicon, grammer, stress and speech rate. Sound Patterns of Connected Speech Description, Models and Explanation (Simpson, A., P., Pätzold, M., eds.). Proceedings of the symposium held at Kiel University on 14−15 June 1996, Arbeitsberichte / Universität Kiel, Institut für Phonetik und digitale Sprachverarbeitung, s. 105−111.
  • Iivonen Antti (1996) Unterschiede des Vokalismus und der Intonation in der ostmittel-deutschen und wienerdeutschen Standardaussprache. 35 Jahre Orthoepieforschung in Halle. (Krech, E.-M., Eberhard Stock, E. Hrsg.): Beiträge zur deutschen Standardaussprache. Hallesche Schriften zur Spechwissenschaft und Phonetik, Band 1, s. 225−40.
  • Iivonen Antti, Niemi Tuija, Paananen Minna (1996) Do the fundamental frequency peaks accor on the syllables with lexical stresses? Nordic Prosody VII. Joensuu 31.8.1996.



  • Iivonen Antti, Niemi Tuija, Paananen Minna, Tiirinen Mirka (1996) Prosodic characteristics in english, finnish and german radio and tv newscasts. Studies in Logopedics and Phonetics 5 (Iivonen Antti, Klippi Anu, eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 6, s. 47−68.
  • Iivonen Antti, Niemi Tuija, Paananen Minna, Tiirinen Mirka (1996) Uutisointityylin kontrastiivisia näkäkohtia. Fonetiikan päivät Tampereella 2.−3.9.1994, (O'Dell, M., toim.). s. 117−152. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 18.
  • Hietala Marja-Liisa (1996) Signaali-kohina-suhde äänihäiriöiden vaikeusasteen mittarina. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian laitos. Unpublished.
  • Kuronen Mikko (1996) Abstract: The Prosody of Morphologically Complex Words in Sweden-Swedish and Finland-Swedish, Papers from the 18th Meeting of Finnish Phoneticians, (O'Dell, M., eds.), s. 229, Sept 2−3 1994, Publications of the Department of Finnish Language and General Linguistics 18, University of Tampere.
  • Laitakari Kyösti (1996) Speech Recognition in Noice: Development of a Computerized Test and Preparation of Test Material. Scand Audiol 1996;25:29−34.
  • Laukkanen Anne-Maria, Lindholm Päivi, Vilkman Erkki, Alku Paavo, Haataja Kari (1996) Pysiological and acoustics study on voiced bilabial fricative /ß:/ as a vocal exercise. Journal of Voice, Vol. 10, no 1, s. 67−77.
  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Alku Paavo, Oksanen Hanna (1996) Physical variations related to stress and emotional state: a preliminary study, Journal of Phonetics, Vol. 24, no 3, July, 1996, s. 313−335.
  • Lehessaari Anna-Liisa (1996) Alkoholin vaikutus puheen prosodiikkaan. The Effects of Alcohol in Speech Prosody. Publications of the Department of Phonetics University of Helsinki. HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 40. Akateeminen väitöskirja. ISBN 9789514575174, ISSN 0357-5217.

    Seuraava kuvaus on HY:n yliopistolehdestä vuodelta 1996. Olen siirtänyt koko kuvauksen sivulleni, jotta arvokas kuvaus säilyy jälkipolville. Kaikki kunnia kuvauksen laadinnasta kuuluu ehdottomasti sen tekijälle.

    Alkoholin vaikutus puheen prosodiikkaan


    Humanistisessa tiedekunnassa esitettiin 27.11.1996 tarkastettavaksi FL Anna-Liisa Lehessaaren väitöskirja Alkoholin vaikutus puheen prosodiikkaan. Tutkimus kuuluu fonetiikan alaan. Vastaväittäjänä oli apulaisprofessori Kari Suomi (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Antti Iivonen. HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja.

    Joskin humaltuneen puheen ominaisuuksia on kuvattu useissa esityksissä, on niiden järjestelmällinen käsittely ja erityisesti akustinen analysointi jäänyt vähiin. Tutkimuksessani selvitän auditiivis-akustista ja auditiivista analyysia käyttäen alkoholihumalaan liittyviä puheprosodiikan muutoksia. Tarkastelen puhetuotoksen määrään, puheilmauksiin, taukoihin, puhetahteihin, puheen nopeuteen, sävelkulkuun ja perussäveleen liittyviä muuttujia lukupuhunta- ja keskustelupuheen näytteissä. Näkökulma työssäni on perustutkimuksellinen, mutta aihe on myös kytköksissä forensiseen fonetiikkaan ja poikkeavan puheen tutkimukseen yleensä.

    Neljän puhujan lukupuhunta-aineistoissa yhteisiä humaltumisenmyötäisiä muutoksia ovat puhe- ja artikulaationopeuden hidastuminen, taukojen pidentyminen, perussävelen vaihtelun taajuusalueen muuttuminen ja perussävelen deklinaation heikentyminen. Artikulaationopeuden muuttuminen toteutuu painollisten tavujen kohdalla eri lailla kuin painottomilla tavuilla.

    Humaltuminen voi myös vaikuttaa esiintyviin sävelkulkutyyppeihin ja soinnittomien tavujen määrään. Alkoholia edustava puhenäyte eroaa prosodisilta ominaisuuksiltaan tarkastellulla yhdellä puhujalla sekä normaalin puheen näytteestä että kolmen sedatiivisen lääkeaineen (fenobarbitaali, oksatsepaami, pitsotifeeni) nauttimisen jälkeen tuotetuista näytteistä. Eri lääkeaineiden puheeseen tuottamat muutokset ovat myös kaikki keskenään erilaisia.

    Humaltumisen liittyviä muutoksia 10 nelimiehisen koeryhmän keskustelunäytteissä ovat puhetuotoksen väheneminen, puheenvuorojen määrän lisääntyminen ja pituuden lyheneminen, lyhyiden puhetahtien osuuden kasvaminen pitkien osuuden kustannuksella, laskevan sävelkulun puheilmausten osuuden kasvaminen, puhenopeuden hidastusten lisääntyminen suhteessa nopeutuksiin ja tähdennyksen lisääntyminen suhteessa keskeneräisyyden osoituksiin.

    Tarkastelluissa aineistoissa todetuissa puhemuutoksissa heijastuvat odotuksenmukaisesti alkoholihumalan ominaispiirteet: että humalatila koostuu useanlaisista psyykkisistä ja fyysisistä muutoksista, etenee vaiheittaisesti ja on ilmiasultaan eri henkilöillä erilainen. Toisaalta humaltumiseen liittyvien muutosten määräytymiseen vaikuttavat myös puhujienväliset erot normaalin puheen ominaisuuksissa, ja keskustelupuheessa lisäksi ryhmän vuorovaikutuksen yleinen luonne ja puhujien väliset suhteet. Puheen prosodista ilmiasua muovaavien erilaisten tekijöiden hallitseminen on kuitenkin mahdollista sovellettaessa moniparametristä, tarkasteltavat ilmiöt puhetuotoksen kokonaisuuteen ja muuhun esiintymisympäristöön suhteuttavaa lähestymistapaa. Akustisten tutkimusmenetelmien käyttö on myös useiden keskeisten puhemuutosten käsittelyssä välttämätöntä.



    Antti, Kari ja Anna-Liisa 27.11.1996.





  • Lehessaari Anna-Liisa (1996) Shaken, not stirred. Puhe roolihahmon rakentajana. Esitelmä. 19. fonetiikan päivät Joensuussa 28.−29.8.1996. Esitelmä löytyy em. päivien julkaisukirjasta "Out Loud" vuodelta 1999 sivuilta 41−51. ISBN 951-708-763-2.



  • Lehessaari Anna-Liisa, Lehessaari Jari (1996) Hammasproteettisten rakenteiden vaikutus puheeseen. Esitelmä. 19. fonetiikan päivät Joensuussa 28.−29.8.1996.

    Esitelmä löytyy em. päivien julkaisukirjasta "Out Loud" vuodelta 1999 sivuilta 52−59. Sivulla 52 lukee "Esityksemme on supistettu versio Fonetiikan päivillä 28.8.1996 pitämästämme esitelmästä. Jätämme tässä pois eräitä esitellyistä havainnoistamme Helsingin yliopiston Fonetiikan laitoksen käyttöoikeuksia erääseen puheentutkimusohjelmaan koskevien epäselvyyksien vuoksi." ISBN 951-708-763-2.
  • Lehtihalmes Matti, Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija, Körkkö Pentti, Söderholm A.-L. (1996) Effect of maxillary prosthesis on speech after oral cancer surgery. ICPLA 96, International Clinical Phonetics and Linguistics Association, Sept 16−18 1996, München, Germany. Poster.
  • Lepistö Mika (1996) Fyysisen rasituksen vaikutus äänen laatuun ja perussäveltaajuuteen. Fonetiikan päivät Tampereella 2.−3.9.1994, (O'Dell, M., toim.), s. 67−84. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 18.
  • Metsävainio Hanna (1996) Fysioakustisen tuolihoidon vaikutus hyperfunktionaaliseen dysfoniaan. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian laitos. Unpublished.
  • Moore Kate, Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija (1996) The clinical assessment of Finnish fluency. Advances in clinical phonetics. − Amsterdam : John Benjamins, Studies in speech pathology and clinical linguistics 0927-1813, Vol. 6, s. 172−196.
  • Niemi Tuija (1996) Puhujantunnistus foneettisena ongelmana. Fonetiikan päivät Tampereella 2.−3.9.1994, s. 101−116. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 18.
  • Niemi Tuija (1996) Segmental durations − A speaker-related charasteristic? Studies in Logopedics and Phonetics 5. Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 6, s. 107−124. Helmikuu 1996.
  • Niemi Tuija (1996) esitelmä "Äänitutkimusta Keskusrikospoliisissa ja Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksella" Joensuun Fonetiikan päivillä 28.8.1996.
  • Niemi Tuija (1996) Suomen Akatemian Puhujantunnistus-projektiseinätaulu HY:n fonetiikan laitoksen avoimien ovien päivää 22.11.1996 varten.
  • Niemi Tuija (1996) Forensinen fonetiikka-seinätaulu HY:n fonetiikan laitoksen avoimien ovien päivää 22.11.1996 varten.
  • Paananen Minna (1996) Pausing in non-native spontaneous speech. Nordic Prosody VII. Joensuu 30.−31.8.1996.



  • Paavola Leila (1996) Keskiarvospektri äänentuoton rasittumisen arviointimenetelmänä. Kirjassa lasten kielihäiriöt ja autismi. Haasteita kuntoutukselle ja opetukselle (Ponsila, M.-L., Siirilä, T., eds.). Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys ryn julkaisuja 29, 1996:83.
  • Paavola Leila (1996) Keskiarvospektri äänentuoton rasittumisen arviointimenetelmänä. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Rantala Leena, Vilkman Erkki (1996) Perturpaation ja perustaajuuden mittaaminen pitkästä fonaatiosta. Kirjassa lasten kielihäiriöt ja autismi. Haasteita kuntoutukselle ja opetukselle (Ponsila, M.-L., Siirilä, T., eds.). Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys ryn julkaisuja 29, 1996:84−85.
  • Reijonen Tarja (1996) The vocal warm-up effects on the voice quality of choirs and choir singers, acoustical study. Fonetiikan päivät Tampereella 2.−3.9.1994, (O'Dell, M., toim.), s. 55−65. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 18.
  • Ruusuvirta Kaarina (1996) Koulutettujen naispoplaulajien äänenkäyttötavat ja ääniongelmat puheessa ja laulussa. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Tarkki Pekka (1996) El español en los campamentos de refugiados de la República Arabe Saharaui Democrática. Romania Arabica, Festschrift fur Reinhold Kontzi zum 70. Geburtstag, Tübingen, Gunter Narr Verlag, s. 83−91.
  • Tiirinen Mirka (1996) Suomalaisen uutispuheen vertailu vuosina 1943−1958 ja 1995. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Raimo Toivonen (1996) 28.8.1996: Software for the portable PowerMac computer.
  • Raimo Toivonen (1996) 30.10.1996: Many kinds of ERB-scale and mel-scale formant charts
  • Raimo Toivonen (1996) 30.10.1996: Hz-scales, Bark scales, ERB-scales and mel-scales in spectra.
  • Raimo Toivonen (1996) 30.10.1996: Many kinds of short time SPL measurements.
  • Raimo Toivonen (1996) 30.10.1996: Auditory chance spectrum.
  • Tumanoff Heli (1996) Periodisuus opettajien äänen rasittumisen indikaattorina. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian laitos. Unpublished.
  • Vihanta Veijo (1996) Radiouutisten foneettisesta strukturoinnista suomessa ja ranskassa. Fonetiikan päivät Tampereella 2.−3.9.1994, (O'Dell, M., toim.), s. 273−298. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 18.
  • Yli-Luukko Eeva (1996) Heinolan murretta. Suomen kielen näytteitä 45. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

    1995

  • Iivonen Antti (1995) Zwei ähnliche Vokalsysteme, verschiedene Realisierungen: Evidenz aus dem Finnischen und Deutschen. Kiel 9.6.1995, Kutsuttu esitelmä.
  • Iivonen Antti (1995) Number of possible basic vowel qualities and their psychoacoustical distance measure. ICPhS 95 Stockholm, Vol. 1 (Elenius, K., Branderud, P. eds.), s. 404−407.
  • Iivonen Antti (1995) Explaining the Dispersion of the Single-Vowel Occurrances in an F1/F2 Space. Phonetica 1995;52:221-227.
  • Iivonen Antti, Niemi Tuija, Paananen Minna (1995) Comparison of Prosodic Characteristic in English, Finnish and German Radio and TV Newscasts. ICPhS 95 Stockholm, Vol. 2 (Elenius, K., Branderud, P. eds.), s. 382−385.
  • Klages-Kubitzki Monika (1995) Article usage in English: a computer-based self-teaching programme on the basis of a functional theory of reference. Peter Lang, 158 sivua.
  • Korpijaakko Anna-Maija, Lehtihalmes Matti, Söderholm, A.-L., Juvas, A., Jääskeläinen, T., Lindvist, C. (1995) Speech Defects after oral cancer surgery: Functional and Acoustic Analyses of retrospective data. ICPhS 95 Stockholm, Vol. 4 (Elenius, K., Branderud, P. eds.), s. 508−511. Korpijaakko prof. 2006−.
  • Kouznetsov, V., Iivonen Antti (1995) Perception of synthetic vowel stimuli with changing onset F2-transition by russian and finnish subjects. ICPhS 95 Stockholm, Vol. 3 (Elenius, K., Branderud, P. eds.), s. 628−631.
  • Kuronen Mikko (1995) Vokaluttalet i sverigesvenska och finlanssvenska. minor subject. HY:n fonetiikan laitos, 37 pages, 12.12.1995. Opublicerad.
  • Laitakari Kyösti, Löppönen Heikki (1995) Assessment of bone conduction prosthesis in situ. Rev. Laryngol. Otol. Rhinol. 1995:116,4;305−307.
  • Laitakari Kyösti, Löppönen Heikki, Salmivalli, A., Sorri Martti (1995) Objective Real Ear Measurement of Bone-conduction Hearing Aid Performance. Scand Audiol 1995;24:53−56.
  • Latvala Katri (1995) Vasemman hemisfäärin aivovaurioon liittyvät prosodiikan häiriöt. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Laukkanen Anne-Maria (1995) Effects of Speaking Voice Exercises Applying Manipulation of the Acoustic-Aerodynamic State of the Supraglottic Space and Artificially Modified Auditory Feedback.  Acta Universitatis Tamperensis ser A vol. 445. Akateeminen väitöskirja.



  • Laukkanen Anne-Maria (1995) Havaintoja ääniharjoitusten vaikutuksesta. Laulupedagogi 1994−1995. Laulupedagogit ryn vuosijulkaisu. Helsinki: Yliopistopaino. s. 47−53.
  • Laukkanen Anne-Maria, Mäki Elinita, Ilomäki Irma, Lepistö, M. (1995) Differences in the voice and phonatory quality of university students with normal voices. Care of Professional Voice Congress, Philadelphia.
  • Laukkanen Anne-Maria, Mäki Elinita, Ilomäki Irma (1995) On the effects of a vocally loading task on the voice quality of university students with normal voices. Proceedings of the XXIII World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics: 1995 August 6−10; Cairo. 62−65.
  • Laukkanen Anne-Maria, Lindholm Päivi, Vilkman Erkki (1995) Phonation into a Tube as a Voice Training Method. Acoustic and Physiological Observations. Folia Phoniatrica et Logopedica 47, s. 331−338.
  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki (1995) Tremor in the Light of Sound Production With Excited Human Larynges. Vibrato, (Dejonckere, P., Hirano, M., Sundberg, J., eds.), s. 93−110.



  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Alku Paavo, Oksanen Hanna (1995) On the perception of emotional content in speech. ICPhS 95 Stockholm, Vol. 1 (Elenius, K., Branderud, P. eds.), s. 246−249.
  • Nevalainen Terttu, Aulanko Reijo (1995) Stressed vowels in East Somerset: an acousttic Phonetic case study. Speech Past and Present (Klemola, J., Kytö, M., Rissanen, M., eds.), s. 236−264. Bamberger Beiträge zur Englicshen Sprachwissenschaft 38. ISBN 978-0820429625
  • Nevalainen Terttu, Aulanko Reijo (1995) Acoustic phonetics in sociolinguistics and dialectology: The variation of English vowels in spontaneous speech. ICPhS 95 Stockholm, Vol. 3 (Elenius, K., Branderud, P. eds.), s. 464−467.
  • Paakkari, O. (1995) Kuulovammaisten äänen ja puhetyylin piirteet. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Pallonen, J., Yli-Luukko Eeva (1995) Hietamäen murretta. Suomen kielen näytteitä 42. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Tarkki Pekka (1995) El español en los campamentos de refugiados de la República Arabe Saharaui Democrática. Opuscula Instituti ibero-americani Universitatis Helsingiensis. Centro iberoamericano de la Universidad de Helsinki, 1995.
  • Toivanen Juhani (1995) Perspectives of Intonation and Paralanguage: English, Finnish and Finnish-English Interlanguage. Akateeminen lisensiaattityö, Oulun yliopiston englannin kielen laitos. Unpublished.
  • Toivanen Juhani (1995) Suomalaisten puhuman englannin sävelkulkuilmiöistä: millaista on välikielen prosodiikka? Vieraan kielen foneettisten taitojen omaksuminen. Symposium 15.−16.9.1995. Helsinki.
  • Raimo Toivonen (1995) 10.10.1995: Software for the Macintosh AV and PowerMac computers. There is need to use signal computer any more.
  • Raimo Toivonen (1995) 10.10.1995: Segment controlled F0 analyses, jitter analyses and shimmer analyses.
  • Raimo Toivonen (1995) 10.10.1995: Includes new moving SPL-counting in A0-curve.
  • Raimo Toivonen (1995) 10.10.1995: Also update to the compact manual.
  • Raimo Toivonen (1995) 10.10.1995: More precise auditory spectrum with 48 channels (precision 0.5 Barks), 120 channels (precision 0.2 Barks), 240 channels (precision 0.1 Barks) and 480 channels (precision 0.05 Barks).
  • Raimo Toivonen (1995) 10.10.1995: Loudness spectrum.
  • Viljanen Minna (1995) Akustisten menetelmien käyttö dysartriapotilaan puheterapian tuloksellisuuden arvioinnissa. Tapaustutkimus. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Vilkman Erkki, Alku Paavo, Laukkanen Anne-Maria (1995) Vocal-Fold Collision Mass as a Differentiator Between Registers in the Low-Pitch Range. Journal of Voice, Vol. 9, No. 1, s. 66−73.
  • Vilkman Erkki, Laurikainen Erkki, Marttila Reijo (1995) Spasmodisen dysfonian hoito botulinumtoksiinilla. Duodecim 111, s. 1546−1551.
  • Yli-Luukko Eeva (1995) Juupajoen murretta. Suomen kielen näytteitä 41. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

    1994

  • Iivonen Antti (1994) Zur gehobenen regionalen phoneticshen Realisierung des Deutchen. Zeitschrift fur Dialektologi.e und Linguistik-Beiheft 76: Verhandlungen der Internationalen Dialektologenkongresses Bamberg 1990. Bd 3. Wolfgang Vierreck (Hrsg.) Stuttgart: Franz Steiner Verlag. s. 311−330.
  • Iivonen Antti  (1994) Implications and applications of a psychoacoustical F1/F2 vowel chart. Proceedings of the Third congress of the International Clinical Phonetics and Linguistics Association, August 9−11 1993, Helsinki, (Aulanko Reijo, Korpijaakko-Huuhka, Anna-Maija, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, 39, s. 83−90.
  • Iivonen Antti (1994) HY:n fonetiikan laitoksen kirjallinen todistus kolmesta tärkeimmästä akateemiseen tutkimuskäyttöön kehittämästäni asiasta (1) SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorista, (2) F0/A0-perustaajuusanalyysistä ja (3) Intelligent Speech Analyser™ista. Tämä ei tarkoita, että ne olisi kehitetty Helsingin yliopistossa tai Helsingin yliopistoa varten vaan, että Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen vastuullinen esimies kirjallisesti todisti 3.1.1994 kenen kehittämiä ne olivat.



    Helsingin yliopiston julkinen kirjallinen 3.1.1994 todistus kolmen keskeisen aikaansaannokseni tekijänoikeudestani. HY:n fonetiikan laitoksen vastuullinen esimies (1977−31.7.1999, 1.8.2004−31.7.2005) ylistää työtäni "Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheenanalyysiohjelmisto on kansainvälisesti katsoen huippuluokkaa. Siinä on piirteitä, joita ei ole vastaavissa ulkomaisissa menetelmissä".
  • Karvonen Juha  (1994) Sur l'assimilation de sonoritâ de /l/ et de /R/ rfancais en position finale. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos 1994. Unpublished.
  • Konttajärvi, M. (1994) Fragile-X-syndroomapotilaan eräistä puheen prosodisista piirteistä. Akateeminen pro gradu-tutkielmia, artikkelikokoelma 1, (Rauhala R., toim.), Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 7.
  • Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija, Aulanko Reijo (1994) Auditory and acoustic analyses of prosody in clinical evaluation of narrative speech. Proceedings of the Third congress of the International Clinical Phonetics and Linguistics Association, 9−11 August 1993, Helsinki, (Aulanko Reijo, Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, 39, s. 91−98.
  • Kuronen Mikko (1994) Morfologiskt komplexa ords prosodi i rikssvenska och finlands-svenska. Fonetiikan päivät Tampereella 2.−3.9.1994, (O'Dell, M., toim.), s. 229−244, Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 18.



  • Laukkanen Anne-Maria (1994) Artificial Pitch Chancing in Auditory Feedback as a Possible Method in Voice Training and Therapy. Folia Foniatrica et Logopedica 46, s. 86−96.
  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Laine Unto (1994) On the effects of supralaryngeal acoustics on vocal function. A study with special reference to voice training with "resonance tubes", SMAC 93, Proceedings of the Stockholm Music Acoustics Conference July 28 − August 1 1993, Stockholm 1994.
  • Mielo, P. (1994) Keskoslasten varhaisten mielihyvä-ääntelyn piirteitä. Akateeminen pro gradututkielmia, artikkelikokoelma 1, (Rauhala R., toim.), Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 7.
  • Niemi Tuija (1994) Puhujantunnistus foneettisena ongelmana (Speaker Recognition as a Phonetic Problem). Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos.
  • Niemi Tuija (1994) Puhujantunnistus foneettisena ongelmana (Speaker recognition as a phonetic problem). Publications of the 18th Meeting of Finnish Phoneticians − Tampere 1994. (Michael L. O'Dell, ed.), Folia Fennistica, Linguistica, Department of Finnish language and General Linguistics, University of Tampere, 18, 101–116, 1995.
  • Sovijärvi Antti  (82v, 22.4.1912−9.4.1995), Aulanko Reijo (1994) Synthesis of Certain Speech Sounds and Sentence Intonation of Hungarian, Finnish, and Finland-Svedish. Societes Scientiarum Fennica, The finnish Society of Sciences and Letters, Commentations humanarum Litterarum, Vol. 101.



  • Tarkki Pekka (1994) El español en los campamentos de refugiados de la República Arabe Saharaui Democrática. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n romaanisten kielten laitos.
  • Raimo Toivonen (1994)  Narrow band FFT spectrogam.
  • Raimo Toivonen (1994) Short time FFT spectrograms 2 3.
  • Raimo Toivonen (1994) Segment lines in result pictures.
  • Raimo Toivonen (1994) Measurements in cent-scale (0.001 oktave).
  • Tuohimaa Satu (1994) Täysiaikaisena syntyneiden lasten varhaisen mielihyvä-ääntelyn piirteitä. Akateeminen pro gradu-tutkielmia, artikkelikokoelma 1, (Rauhala, R., toim.), Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 7.
  • Vilkman Erkki, Alku Paavo (1994) Register shift in the lower pitch range. SMAC 93, Proceedings of the Stockholm Music Acoustics Conference, July 28 − August 1 1993, Stockholm. s. 271−276.

    1993

  • Yli-Luukko Eeva (1994) Yläsatakunnan murteen intonaatiosta. Esitelmä XVIII Fonetiikan päivillä Tampereella 2.−3.9.1994.
  • Aulanko Reijo (1993) Opposition of dental and alveolar consonants in Malayalam. Fonetiikan päivät − Helsinki 1992, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, eds.), HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 36, s. 7−32.
  • Aulanko Reijo, Hari Riitta, Lounasmaa Olli, Näätänen Risto, Sams Mikko (1993) Phonetic invariance in the human auditory cortex. Cognitive Neuroscience and Neuropsychology. Neuroreport 4, s. 1356−1358.
  • Iivonen Antti (1993) Tremulanttien fonetiikkaa ja typologiaa. Fonetiikan päivät − Helsinki 1992, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, toim.), HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 36, s. 41−78.
  • Iivonen Antti (1993) Hochspracliche Vokalrealisierung auf alemannischem Hintergrund. (Maria Bonner, Edith Braun, Hans Fix, eds.) Nachbarschaften. Thematicshe und systematicshe Festscrift zum 70. Geburtstag von Max Mangold, s. 168183. Saarbrucken: Saarbrucker Druckerei und Verlag.
  • Iivonen Antti (1993) Acoustical features of accentuation as a basic of prosodic style. Nordic prosody VI. Papers from a symposium (Granströn, B., Nord, L., eds.). s. 99−108, Stockholm: Almqvist, Wiksell International.
  • Iivonen Antti, Laukkanen Anne-Maria (1993) Explanations for the qualitative variation of finnish vowels. University of Helsinki, Studies in Logopedics and Phonetics 5 (Antti Iivonen, A., Lehtihalmes Matti, eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 4, s. 29−54.
  • Kalliosalmi, R. (1993) Normaalisti ikääntyneiden vanhusten ... Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos 1993. Unpublished.
  • Kastinen, Arja. (1993) Vanja Talluksen maanitus. Kansanmusiikin Akateeminen pro gradu tutkielma. Sibelius-Akatemia. Unpublished.
  • Kuronen Mikko (1993) Om morfologiskt komplexa ords prosodi i rikssvenska och finlands-svenska, en kontrastiv studie. Akateeminen pro gradu − avhandling i nordisk filologi vid Tammerfors universitet Oktober 1993, 100 pages. Opublicerad. Mikko Kuronen myöhemmin dosentti, yliopistonlehtori tohtori.
  • Leino Timo, Laukkanen Anne-Maria (1993) Äänitysetäisyyden vaikutus puheäänen keskiarvospektriin. Fonetiikan päivät − Helsinki 1992, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, toim.), HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 36.
  • Laukkanen Anne-Maria (1993) Electroglottographic observations on vocal vibrato and tremor in the light of sound production with excised human larynges, CoMet-kongressi Utrechtissa, 1993.
  • Leinonen Anne (1993) Ruokatorvipuheen yksilölliset erot. Aivot − kieli − ääni (Mujunen Riitta, Takkinen R., toim.). Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 27, s. 100−100.
  • Luhtalampi Katri (1993) Phonetographic changes during menstrual cycle in young female singers. University of Helsinki, Studies in Logopedics and Phonetics 5 (Antti Iivonen, A., Lehtihalmes Matti, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 4, s. 73−84.



  • Luhtalampi Katri (1993) Phonetographic changes during menstrual cycle in young female singers. Akateeminen pro gradu tutkielma, HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Löppönen Heikki, Laitakari Kyösti, Sorri Martti (1993) High-frequency audiometry. Accelometric Findings with Electric Bone-conduction Audiometry. Orbis Sensorius Oulu. s. 105−113.
  • Mielo, P. (1993) Keskoslasten varhaisen mielihyvä-ääntelyn piirteitä. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Moore Kate (1993) Developmental disfluencies in pre-school children. Nordic prosody VI. Papers from a symposium (Granströn, B., Nord, L., eds.). s. 173−181, Stockholm: Almqvist, Wiksell International.
  • Mäkipää Mari (1993) Spasmodisen dysfonian aiheuttama kommunikaatiohaitta. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Naumanen, T. (1993) Huuli- ja/tai suulakihalkioisten ja normaalien lasten puheen eräiden piirteiden kuvailua ja vertailua. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Nieminen Anna-Liisa (1993) Hyvän ja pahan tiedon puun juudella − 100 vuotta Basil Rathbonen syntymästä. Fonetiikan päivät − Helsinki 1992, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, toim.), HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 36, s. 155−164.
  • Ollila Auli (1993) Oraalisen paineen mittaamisesta änkyttäjien puheilmausten tutkimisessa. Aivot − kieli − ääni (Mujunen Riitta, Takkinen R., toim.). Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 27, s. 99−99.
  • Pages 110−112 in publication Studies in Logopedics and Phonetics 5 (Iivonen Antti, Lehtihalmes Matti, eds.) (1993). Publications of the Department of Phonetics, University of of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 4.
  • Pekkarinen Eeva, Alku Paavo, Lauri Eija-Riitta, Nykyri, E., Sihvo Marketta, Toivonen, P., Vilkman Erkki (1993) Puhe- ja ääniammattien työympäristön kuormitustekijöiden yksittäis- ja yhteisvaikutukset äänentuottoon. Loppuraportti. Julkaistu Työsuojelurahaston tuella (Hanke nro 91010), Helsinki. Alku prof. 1999−, akatemiaprofessoriksi 2015−.
  • Pekkarinen Eeva, Vilkman Erkki, Sihvo Marketta, Lauri Eija-Riitta (1993) Acoustic voice perturbation changes due to loading of voice during working-day. Noise, Man ´93, Proceedings of the 6th International Congress on Noise as a Public Health Problem. Nice, France, July 5−9 1993. s. 177−180.
  • Pirilä, S. (1993) Uniapneapotilaiden ääni ennen uvulopala ....
    Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos 1993. Unpublished.
  • Rauhio, S., Nieminen Anna-Liisa, Välikangas, Jarmo. (1993) Glossalalian fonetiikkaa II. Fonetiikan päivät − Helsinki 1992, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, toim.), HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 36, s. 165−176.
  • Raimo Toivonen (1993) 6.4.1993: Monitoring LPC spectrum with Bark scale formant chart.
  • Raimo Toivonen (1993) 6.4.1993: Monitoring spectral analysis: FFT spectrum, auditory spectrum, FFT average spectrum and harmonic spectrum.

  • Raimo Toivonen (1993) toukokuussa 1993: HY:n Fonetiikan laitokselta Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman kehittäjälle osoitettu em. ohjelmalla tehty syntymäpäiväonnittelu. Ihan kiva huomionosoitus. Kertoo keksimäni ja kehittämäni Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman ja siihen kehittämieni ainutlaatuisten ISA-puheanalyysimenetelmien suuresta merkityksestä HY:n tieteelliselle tutkimukselle.





    HY:n fonetiikan laitoksen vastuullinen esimies (1977−31.7.1999, 1.8.2004−31.7.2005) valisti alaisiaan ALL:n kertoman mukaan seuraavasti "Meidän täytyy ymmärtää, että ilman ISA:aa tämä laitos ei olisi yhtään mitään". 1993 hollantilaiset alkoivat kehittää kilpailevaa puheanalyysiohjelmaa. Tällöin ISA oli jo valmiiksi kehitetty 1986−1993.

  • Vihanta Veijo (1993) Prominensseja ranskalaisessa radiodiskurssissa. Fonetiikan päivät − Helsinki 1992, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, toim.), HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 36, s. 187−206.



  • Vihanta Veijo (1993) Focalisations et autres proeminences en francais lu et spontane. Turun yliopiston julkaisuja sarja B osa 202, s. 258−289.
  • Vilkman Erkki, Aaltonen Olli, Raimo, Ilkka, Arajärvi, P., Oksanen Hanna (1993) Articulatory hyoid-laryngeal chances vs. cricothyroid muscle activity in the control of intrinsic F0 of vowels. Orbis Sensorius Oulu, s. 162−172.
  • Vilkman Erkki (1993) Speech Communication. Orbis Sensorius Oulu, s. 159−161.
  • Yli-Luukko Eeva (1993) Perussäveljakauma suomen murteissa. Fonetiikan päivät Helsinki 1992, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, toim.), HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja 36. s. 209−219.
  • Yli-Luukko Eeva (1993) Abstract: Fundamental frequency distribution in Finnish dialects, Papers from the 17th Meeting of Finnish Phoneticians, (Iivonen Antti, Aulanko Reijo, eds.), Publications of the Department of Phonetics University of Helsinki 36, s. 209.

    1992

  • Haapanen Marja-Leena, Iivonen Antti (1992) Sound Spectra in Cleft Palate Patients with a Sanvenero-Rosselli and Modified Honig Secondary Velopharyngeal Flap. Folia Phoniatrica 44, s. 291−296.
  • Iivonen Antti (1992) Articulatory vowel gesture presented in a psychoacoustical F1/F2-space. University of Helsinki, Studies in Logopedics and Phonetics 3 (Aulanko Reijo, Lehtihalmes Matti eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 4, s. 19−44.
  • Iivonen Antti  (1992) Äänteiden kuuloavaruus. (Aaltonen Olli, Korpilahti Pirjo, Lang, H., Salmivalli, A., Tuomainen, J., toim.) Kielen vastaanotto ja käsittely aivoissa, Kuulon, kognition ja kielen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto. s. 135−253, seminaari 3.−5.6.1991.
  • Konttajärvi, M. (1992) Fragile-X-syndroomapotilaan eräistä puheen prosodisista piirteistä. Akateeminen pro gradu tutkielma, Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Laukkanen Anne-Maria (1992) Emotionaaliseen painotukseen liittyvistä akustisista ja aerodynaamisista muuttujista, käänteissuodatusmenetelmää soveltava tutkimus. Akateeminen lisensiaattityö. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Laine Unto (1992) Aspect of the physiological sources of vocal vibrato, A study of fundamental-period-synchonous chances in electroglottographic signals obtained from one singer and two excited human larynges. Scand J Log Phon 16:87−93, 1992.
  • Laukkanen Anne-Maria (1992) An electroglottographic and acoustic investication on the effects of "resonance tubes" on voice quality. University of Helsinki, Studies in Logopedic and Phonetics 4 (Aulanko Reijo, Lehtihalmes Matti, eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 91−114.



  • Laukkanen Anne-Maria (1992) About the so called "resonance tubes" used in Finnish of this voice trainig practice, An electroglottographic and acoustic investication on the effects method on the voice quality of subjects with normal voice. Scand J Log Phon 17:151−161, 1992.
  • Laukkanen Anne-Maria (1992) Voiced bilabial fricative /ß:/ as a vocal exercise, An electroglottographic and acoustic investigation. Scand J Log Phon 17:181−189, 1992.
  • Leinonen Anne (1992) Intonational patterns and voice quality in esophageal speech. University of Helsinki, Studies in Logopedics and Phonetics 4 (Aulanko Reijo, Lehtihalmes Matti, eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 91−15.
  • Lääkkölä, M. (1992) Eräiden X-kromosomin merkkiominaisuuspotilaiden (fragile-X-syndrooma) puheen prosodisista piirteistä. Akateeminen pro gradu tutkielma, Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Meller, M. (1992) Kitarisaleikkauksen jälkeisen äänen arviointia. Akateeminen pro gradu tutkielma, Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Orell Tiina (1992) Identification of contrastive stress patterns and speakers mood by adults with normal hearing and with a post-lingual hearing impairment. University of Helsinki, Studies in Logopedics and Phonetics 4, (Aulanko Reijo, Lehtihalmes Matti, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 205−215.
  • Ollila, A. (1992) Änkyttäjien puheen instrumentaalisesta tutkimusesta: oraalisen paineen mittaukset ja akustista analyysiä. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Pekkarinen Eeva, Viljanen, V. (1992) Fundamental frequency and spectral slope of speech in different reverberation time conditions. Proceedings of 14th ICA, Bejing G2-5.
  • Reijonen Tarja (1992) Äänenavauksen vaikutus kuoron ja kuorolaulajan äänen ominaisuuksiin äänentutkimuksen menetelmin mitattuna. Akateeminen pro gradu tutkielma, Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos. Unpublished.
  • Toivanen Juhani (1992) On the Validity of the Intonation Theory by O'Connor and Arnold: A Theoretical Description and an Empirical Analysis. Akateeminen pro gradu tutkielma, Oulun yliopiston Englannin kielen laitos.
  • Raimo Toivonen (1992) 18.5.1992: LPC analysis.
  • Raimo Toivonen (1992) 18.5.1992: LPC and FFT spectra in the same picture.
  • Raimo Toivonen (1992) 18.5.1992: Background pictures.
  • Raimo Toivonen (1992) 18.5.1992: LPC waterfall.
  • Raimo Toivonen (1992) 21.12.1992: Stepping LPC analysis.
  • Tuohimaa Satu (1992) Täysiaikaisena syntyneiden lasten varhaisen mielihyvä-ääntelyn piirteitä. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.

    1991

  • Aulanko Reijo (1991) The first 100 years of acoustics vowel studies at the University of Helsinki. Studies in Logopedics and Phonetics 2 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 9−32., December 1991.



  • Aulanko Reijo, Leinonen Lea, Linnankoski Ilkka, Laakso, M. (1991) Comprehension of vocalizations across species. Proceedings of the 12th International Congress of Phonetic sciences, August 19−24 1991, Aix-en-Provence, Vol. 2, s. 202−205.
  • Aulanko Reijo, Leinonen Lea, Linnankoski Ilkka, Laakso, M. (1991) Ääntelyn ymmärtäminen yli rajojen: ihminen ja karhumakaki. Fonetiikan päivät− Oulu 1990, Papers from the 16th Meeting of Finnish Phoneticians, (Suomi Kari, toim.), Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 5, s. 75−81.
  • Iivonen Antti (1991) Acoustical data base as a tool for the research of vowel systems. Proceedings of the 12th International Congress of Phonetic Sciences, Aix-en-Provence, August 19−24 1991, s. 470−473.
  • Iivonen Antti (1991) Comparison of fundamental frequency height and variation range in Viennese and East Middle German. Studia in honorem O. Vertes oblata a collegis et discipulis. Hungarian Papers in Phonetics 23. Linguistics Institute of the Hungarian Academy of Sciences, Budapest, s. 77−86.
  • Iivonen Antti (1991) Acoustical data base as a tool for the research of vowel systems. Maailman kielten vokaalijärjestelmien selitysyritys, 11.3.1991. Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja 1990−1991. (Nyyssönen, A., toim.), s. 201−211.
  • Iivonen Antti (1991) Acoustical data base as a tool for the research of vowel systems. Die Unterschiede der Vokalsysteme als Hindernis des Spracher-Speech veranschaulicht durch Computertechnik. M. Löschmann (Hsg.) Lehrund Lernmittel fur Deutsch als Fremdsprache: Teorie und Praxis, Leipzig 30.10.−1.11.1990, Leipzig: Herder-Institut. s. 189−190.
  • Iivonen Antti, Yli-Luukko Eeva (1991) Sentence accentuation in Finnish dialects, A pilot study based on two dialect samples. Studies in Logopedics and Phonetics 2 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.) Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 33−56, December 1991.
  • Järvelä Eija (1991) Conveyed intention, A study of some acoustic aspects as related to production and perception of certain sung vowels. Musiikin tutkimuslaitoksen julkaisusarja 7, Sibelius Academy, Music Research Institute.
  • Järvelä Eija (1991) "Laulajanäyttelijästä" tohtori. Laulupedagogi 1991. Laulupedagogit ryn vuosijulkaisu. s. 36−41. Helsinki: Yliopistopaino.
  • Järvelä Eija (1991) Lauluäänen akustiikasta, esitelmä Akustisessa seurassa 14.3.1991.
  • Kahma, A. (1991) Rentouksen vaikutuksesta kolmen hyperfunktionaalisen äänenkäyttäjän äännön eräisiin osatekijöihin. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Kurkela Kari (1991) Ajan herkkä kosketus, Tapaustutkimus mikroajankäytöstä esittävässä säveltaiteessa. Musiikintutkimuslaitoksen julkaisusarja 5, Sibelius-Akatemia, Musiikintutkimuslaitos. Kurkela prof. 1989−.
  • Laukkanen Anne-Maria (1991) Voiced bilabial fricative /ß:/ as a vocal exercise. An electroglottographic and acoustic investication. University of Helsinki, Studies in Logopedics and Phonetics 2 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 71−88.
  • Laukkanen Anne-Maria, Vilkman Erkki, Laine Unto (1991) Considerations on the physiological sources of vocal vibrato, A study on fundamental-period-synchronous chances in electroglottographic signals obtained from one singer and two excited human larynges. Fonetiikan päivät − Oulu 1990, Papers from the 16th Meeting of Finnish Phoneticians, (Suomi K.,ed.), Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 5, s. 53−67.



  • Leino Timo (1991) Keskimääräinen puhekorkeus. Fonetiikan päivät − Oulu 1990, Papers from the 16th Meeting of Finnish Phoneticians, (Suomi K., toim.), Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 5, s. 33−51. Leino lehtori 1967−2001.
  • Leinonen Anne (1991) Glottiksen toiminnan korvaaminen kurkunpään poiston jälkeen. Ruokatorvipuheen ja vibraattoripuheen intonaatio ja äänenlaatu. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Leinonen Lea, Linnankoski Ilkka, Laakso Maija, Aulanko Reijo (1991) Vocal communication between species: Man and macaque. Language and Communication 11, s. 241−262.
  • Löppönen Heikki (1991) High-frequency electric bone-conduction audiometry, Psychoacoustic and accelometric studies. Acta universitatis Ouluensis series D Medica 228. Akateeminen väitöskirja.



  • Löppönen Heikki, Laitakari Kyösti, Sorri Martti (1991) High-frequency Audiometry: Accelometric Findings with Electric Bone-conduction Audiometry. Scand Audiol 1991; 20:61−67. Löppönen prof. 2006−. Sorri prof. 1994−2010.
  • Moore Kate (1991) Speech rate, phonation rate, and pauses in cartoon and sport narrations. Studies in Logopedics and Phonetics 2 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 135−143.
  • Orell Tiina (1991) Kontrastiivisen lausepainotuksen ja puhujan mielialan tunnistaminen normaalikuuloisilla sekä keskiasteisesti kuulovammaisilla aikuisilla. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Pages 189−192 in publication Studies in Logopedics and Phonetics 2 (Iivonen Antti, Lehtihalmes Matti eds.) (1991). Publications of the Department of Phonetics, University of  Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3.
  • Rantanen Suvi (1991) Äänihuulivärähtelyn häiriöaste normaaleissa ja häiriöisissä naisäänissä. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Riiheläinen, K. (1991) Normaalin ja häiriintyneen äänen akustisten piirteiden vertailua. Akateeminen pro gradu tutkielma, Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Seppänen, Tapio (1991) Afaatikon puheen prosodisista piirteistä. Akateeminen pro gradu tutkielma. Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Sihvo Marketta, Vilkman Erkki (1991) Towards objective measurement of normal and disturbed voices. Studies in Logopedics and Phonetics 2 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 3, s. 157−171.
  • Sihvo Marketta, Vilkman Erkki (1991) Kohti objektiivista äänihäiriön kuvausta. Fonetiikan päivät − Oulu 1990, Papers from the 16th Meeting of Finnish Phoneticians, (Suomi K. toim.), Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 5, s. 7−12.
  • Raimo Toivonen (1991) 30.5.1991: Gray scale FFT spectrograms.
  • Raimo Toivonen (1991) 23.9.1991: Fonetogram. Update "Fonetogram" to the ISA compact manual.
  • Tuomainen Jyrki, Laine Matti (1991) Multiple oral rereading technique in rehabilitation of pure alexia. Aphasiology, Volume 5, Issue 4, 5 July 1991, s. 401−409.
  • Vihanta Veijo (1991) Signalisation prosodique de la striucture informationelle dans le discours radiophonique en finnois et en francais. Proceedings of the 12th International Congress of Phonetic Sciences, Aix-en-Provence, Aug. 19−24, Vol. 2.
  • Vilkman Erkki, Aaltonen Olli, Laine Unto, Raimo Ilkka (1991) Intrinsic Pitch of Vowels a complicated Problem with an obvious Solution? Sixth Vocal Fold Physiology Conference, Stockholm July 30 to August 3, Vocal Fold Fysiology, Acoustic, Perceptual, and Physiological Aspects of Voice Mechanisms, (Gauffin J., Hammarberg B., eds.), s. 159−166.
  • Vilkman Erkki, Laine Unto, Koljonen Jouni (1991) Supraglottal acoustics and vowel intrinsic fundamental frequency; An experimental study. Speech Communication, Vol 10, s. 325−334.
  • Wacklin Hanna, Väkeväinen Mari, Nieminen Anna-Liisa (1991) Kolme Holmesia. Ruumiinkulttuuri 4, 11−14.

    1990

  • Aulanko Reijo (1990) On the role of acoustic and phonetic cues in the different phases of the speech perception process: testing a method. Studies in Logopedics and Phonetics 1, s. 23−42.
  • Iivonen Antti  (1990) An outline of the history of phonetics and logopedics at the University of Helsinki. Studies in Logopedics and Phonetics 1 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 2, s. 7−15.
  • Iivonen Antti (1990) An outline of an acoustical vowel data base. Studies in of Phonetics, Logopedics and Phonetics 1 Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.), Publications of the Department University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 2, s. 43−51.
  • Iivonen Antti (1990) Style and grammer in the control of text prosody. Nordic prosody V. (Wiik Kalevi, Raimo Ilkka eds.), University of Turku (Phonetics), s. 174−182.
  • Jääskeläinen Taina (1990) Ratsastusopettajien äänenkäytöstä ja ammatin aiheuttamista ääniongelmista. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Kukkonen Pirkko (1990) Patterns of phonological disturbances in adult aphasia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 230 sivua.
  • Laukkanen Anne-Maria (1990) Manipulation of auditory feedback as a possible method in speech training and therapy. A preliminary report, Studies in Logopedics and Phonetics 1 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.), Pubications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 2, s. 79.
  • Leinonen Kari, Vihanta Veijo, Pitkänen Antti (1990) Om rytmen i finlandssvenska och sveriges-svenska, − ett bidrag till forskningen om finlandssvenskt uttal. (Nikula, K., Pitkänen Antti red.) Svenskan i finland. SiF rapport 1. seminariet i Tammerfors 12−13 okt. 1989. Skrifter utgivna avinstitutionen för filologi II vid Tammerfors universitet, Nordisk filologi 14. Pitkänen prof. 1985−1999.
  • Moore Kate (1990) On Prosodic Elements in Television and Radio Sport Narrations, Nordic prosody V. (Wiik Kalevi, Raimo Ilkka eds.), August 23−25 1989 University of Turku (Phonetics). s. 219−235.
  • Nevalainen Terttu (1990) Some Aspects of Convergence in Finnish and English Prosody, Nordic prosody V. (Wiik Kalevi, Raimo Ilkka eds.), August 23−25 1989 University of Turku (Phonetics). s. 236−255. Nevalainen prof. 1993−, akatemiaprofessoriksi 2010−.
  • Pietiläinen Hanna-Maria (1990) Ruokatorvipuheen prosodiikka: Konstrastiivinen lausepaino sekä neoglottiksen toimintaominaisuuksia. Suomen logopedis-foniatrinen aikakauskirja 1−2, s. 19−25.
  • Pietiläinen Hanna-Maria (1990) Suprasegmental features in esophageal speech. Contrastive stress at sentence level and acoustic charasteristics of esophageal voice. Studies in Logopedics and Phonetics 1 (Aulanko Reijo, Leiwo Matti, eds.), Publications of the Department of Phonetics, University of Helsinki, Series B: Phonetics, Logopedics and Speech Communication 2, s. 79−97.
  • Sams Mikko, Aulanko Reijo, Aaltonen Olli, Näätänen Risto (1990) Event-related potentials to infrequent changes in synthesized phonetic stimuli. Journal of Cognitive Neuroscience, Vol 2, number 4, s. 344−357.

    Julkaisussa SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöä.

    Myin Insinööritoimisto Raimo Toivosen nimissä 3.1.1983 HY:n fonetiikan laitokselle ja 5.10.1983 Tampereen yliopiston puheopin laitokselle sekä kehittämäni tutkimuspuhesyntetisaattorihardwaren että siihen kehittämäni SPL1-parametrisynteesiohjelman ja niitä käytettiin EXORset30-kehitystietokoneessa SPS2-laitteiston yhteydessä.

  • Sihvo Marketta (1990) Kuormituksen vaikutus puheammattilaisen äänialueen ääriviivoihin. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Ström Ulla (1990) Änkytys: häiriö puhemotoriikassa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 24, s. 127−127.
  • Suomi Kari (1990) Johdatusta puheen akustiikkaan. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4. Hyvä oppikirja. Suomi prof. 1985−2013.

      

  • Raimo Toivonen (1990) 1.4.1990: Signal/noise (S/N) analysis.
  • Raimo Toivonen (1990) 4.5.1990: Jitter analysis and shimmer analysis.
  • Raimo Toivonen (1990) 13.6.1990: Compact manual. Tampere, Unpublished manual in Finnish.
  • Raimo Toivonen (1990) 17.10.1990: Multi-window and big screen (21") software.
  • Raimo Toivonen (1990) HY:n 350-vuotisjuhlamitali. Sitä jaettiin HY:n henkilökunnalle. En ole koskaan kuulunut yliopiston henkilökuntaan enkä ole koskaan saanut palkkaa HY:lta. Keksimäni ja kehittämäni Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelma ja siihen kehittämäni ainutlaatuiset ISA-puheanalyysimenetelmät olivat professori Iivoselle ja HY:n fonetiikan laitokselle niin tärkeitä, että he halusivat nähdä minut HY:n henkilökuntaan kuuluvana ja palkitsivat minut 350-vuotisjuhlamitalilla. Omasta mielestäni edistin menestyksellisesti yli vuosikymmenen HY:n tieteellistä tutkimusta. Kun professori Antti Iivonen kutsuttiin Suomalaiseen tiedeakatemiaan minulle annettiin em. 350-mitali.

    1990 tuli 350 vuotta kuluneeksi Kuninkaallisen Turun Akatemian (1640−1828) perustamisesta 1640.

    Kuninkaallisen Turun Akatemian perusti Turun piispa (1627−1652) Isak (vanha nimi Isaacus) Rothovius (1572−1652).

    Hän toimi kuolemaansa saakka sen vararehtorina 1640–1652. Isak oli esi-isäni veli.

    Kuninkaallista Turun Akatemiaa perustamassa oli myös Ruotsin kuningatar (1632−1652) Kristiina (1626−1689), kenraalikuvernööri (1637−1640, 1648−1654) Pietari (vanha nimi Per) Brahe (1602−1680), Turun hovioikeuden presidentti (1631−1652) Jöns Kurki (1590−1652), Jönsin vaimo Märta oli Kristiina kuningattaren holhoojan valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan sisko.

     
       

    T1 Laurentius "Lars" Roth kapteeni (1520 Saksassa − x Hedenstorp Angelstad)

    T2 Birger "Börje" Larsinpoika Roth talollinen (1540 Hedenstorp Angelstad − x)



    https://sv.wikipedia.org/wiki/Angelstads_socken



    Jaaman linnoitus ruotsalaisten hallussa 1612−1703.

    T3 Johannes "Hans" Birgerinpoika Rothovius ("Roth") kapteenimajuri, Jaaman linnoituksen komendantti Inkerinmaalla (1580 Hedenstorp Angelstad-elokuu 1628 Jaama), aviopuoliso Elin Bengtsdotter Rothovius os. Arvidsson (1570−toukokuu 1655 Käkisalmi), Bengt Arvidsson lääninvouti Käkisalmessa
        −Hedenstorp Angelstad 1572−1652)
                 Isak perusti Turun tuomiokirkkokoulun eli Turun katetraalikoulun tilalle Turun kymnaasin 1630
                 Isak perusti Suomeen ensimmäisen akateemisen opinahjon Kuninkaallisen Turun Akatemian 1640
                  ensimmäinen suomenkielinen raamattu valmistui 1642
                 http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135

    T4 Arvid Johanneksenpoika Rothovius Pälkäneen kirkkoherra (Käkisalmi 1615−Pälkäne 1670)
        http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2131

    T5 Arvid Arvidinpoika Rothovius Hämeenkyrön kirkkoherra, lääninrovasti (x 1656−Hämeenkyrö 24.9.1732)
        http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2130

    T6 Johan Arvidinpoika Rothovius Ikaalisten kirkkoherra, lääninrovasti (Hämeenlinna 13.6.1693−Ikaalinen 22.10.1772)

    T7 Gabriel Johaninpoika Rothof ent. Rothovius ylioppilas, korpraali (Ikaalinen 7.3.1740−Ikaalinen 21.1.1794)

    T8 Johan Gabrielinpoika Rothof ent. Rothovius, kaatui Suomen sodassa (20.2.1770−1808)

    T9 Kaisa Johanintytär Hietikko os. Rothof (Jämijärvi 15.3.1800−16.9.1873)
        aviopuoliso Elias Heikinpoika Hietikko, asui Kankaanpään kirkon mailla (12.4.1797−5.5.1867), vihitty 17.12.1826
           Eliaan esi-vanhemmat ovat Kankaanpään ja Jämijärven seudulta
           Eliaan esivanhempia sukunimellä Kapari löytyy isäntinä 1600-luvulle saakka

    T10 Isak Efraim Kaisanpoika Hietikko (14.1.1828−8.2.1912)

    T11 Aleksandra Pauliina "Sandra" Isakintytär Toivonen (30.4.1857–2.2.1944) os. Hietikko tilallinen 21.6.1920

    T12 Aliina Maria Aleksandrantytär Toivonen (6.8.1892–18.8.1965) tilallinen 1940–

    T13 Vilho Armas Aliinanpoika Toivonen ylivääpeli, sotaveteraani (16.5.1916−13.7.2008)

    T14 Raimo Olavi Vilhonpoika Toivonen

    Kaisa Rothof on siis isäni isoäidin isän äiti.
  • Tuomainen Jyrki (1990) Foneettinen vai fonologinen? Akustisia havaintoja puheen aprasiasta Akateeminen pro gradu tutkielma, Turun yliopiston fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Tuomainen Jyrki (1990) Foneettinen vai fonologinen? Akustisia havaintoja puheen apraksiasta. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 24, s. 133−133.
  • Vihanta Veijo (1990) Suomi vieraana kielenä foneettiselta kannalta. AFinLAn Symposium Turku, 17.−18.11.1989, Vieraan kielen ymmärtäminen ja tuottaminen, Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen (AFinLA) julkaisuja 48, AFinLAn vuosikirja 1990, (Tommila, J. toim.)
  • Vihanta Veijo (1990) L'organisation du message dans les informations radiophoniques finnoises et francaises. Paris, s. 181−212.
  • Vihanta Veijo, Leinonen Kari, Pitkänen Antti (1990) On rhythmic features in Finland-Swedish and Sweden-Swedish. Nordic prosody V. (Wiik Kalevi, Raimo Ilkka eds.). University of Turku (Phonetics). s. 325−350. Kalevi Wiik prof. 1968−1997.
  • Vihanta Veijo, (1990) Radiouutisten foneettisesta strukturoinnista suomessa ja ranskassa. Prologos ryn Puhe 90 kevätpäivät Tampereella 17.−18.3.1990.

    1989

  • Aulanko Reijo (1989) Puheen havaitsemisen psykofysiologisista perusteista: formanttitransitioiden havaitseminen. Akateeminen lisensiaattityö. HY:n fonetiikan laitos.

    Julkaisussa SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöä.

    Myin Insinööritoimisto Raimo Toivosen nimissä 3.1.1983 HY:n fonetiikan laitokselle ja 5.10.1983 Tampereen yliopiston puheopin laitokselle sekä kehittämäni tutkimuspuhesyntetisaattorihardwaren että siihen kehittämäni SPL1-parametrisynteesiohjelman ja niitä käytettiin EXORset30-kehitystietokoneessa SPS2-laitteiston yhteydessä.

  • Hurme Pertti (1989) Äänen kvantitatiivisen tutkimuksen nykynäkymiä. In: Äänen tutkimus ja terapia (toim. Anu Klippi, Heikki Rihkanen, Matti Lehtihalmes), s. 68−79. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja, 22. Helsinki.
  • Iivonen Antti (1989) Regional German Vowel Studies. HY:n fonetiikan laitoksen monisteita 15., April 1989.



  • Iivonen Antti, Raimo Toivonen (1989) Computer in der psychoakustischen analyse und representation der vokale und vokalsysteme. Computergestützte Sprachverarbeitung für Phonetik und Diagnostik, June 12−14 1989. (Gall, V., Hollmach, U. Hrsg.), Martin-Luther Universität Halle-Wittenberg, Wissenschaftliche Beiträge 1990/36 (F98), s. 34−37.
  • Iivonen Antti, Raimo Toivonen (1989) Simulation of the psycho-acoustical vowel space for linguistic applications. Eurospeech 89, European Conference on Speech Communication and Technology, September 26−28 1989, Paris, Vol. 2, s. 289−292.
  • Iivonen Antti (1989) Erklärung der Anzahl der möglichen Vokale. Eröffnungsvortrag des Vierten internationalen Symposions Uralische Phonologie September 4−8 1989 in Hamburg. Thesen zu der den Vorträgen und Referate von Wolgang Veenker. Mitteilungen der Societas Uralo-Altaica, Heft 8, Hamburg, s. 80−84.

  • Iivonen Antti (1989) Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen 6.4.1989 kehut minulle kehittämääni Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaan kehittämästäni Bark-asteikkoisesta formanttikarttatuloskuva-ajattelusta ja kehittämistäni hyvin monenlaisista uniikeista Bark-asteikkoisista formanttikarttakuvapohjista.
  • Laine Unto (1989) Studies on Modelling of Vocal Tract Acoustics with Applications to Speech Synthesis. Helsinki University of Technology, Faculty of Electrical Engineering, Acoustics Laboratory. TKK, Otaniemi, 1989. Akateeminen väitöskirja 3.3.1989.



  • Laukkanen Anne-Maria (1989) Vibrato in Singing Voice: An electroglottographic study on fundamental frequency-synchronous waveform variation as a possible indicator of the background of F0 change. A study with material from singers and excised human larynges. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished. Laukkanen prof. 1998−.
  • Rihkanen Heikki (1989) Apuvälineet ihmisäänen kiinisessä tutkimisessa. In: Äänen tutkimus ja terapia (toim. Anu Klippi, Heikki Rihkanen, Matti Lehtihalmes), s. 7−19. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja, 22. Helsinki. Rihkanen dosentti 19xx−.
  • Service Elisabeth (1989) Phonological Coding in Working Memory and Foreign-Language Learning. General Psychology Monographs No. B 9, 1989. General Psychology, University of Helsinki. Yliopistopaino. Akateeminen väitöskirja. 2.12.1989.
  • Raimo Toivonen (1989) 3.4.1989: F0 histogram in semitone scale, measurements in semitone scale.
  • Raimo Toivonen (1989) 23.7.1989: More counting precision in FFT spectrum (100 dB).
  • Raimo Toivonen (1989) 23.7.1989:  Blackmann-Harris time windows.
  • Raimo Toivonen (1989) 26.7.1989: Sound colour prosessing.
  • Raimo Toivonen (1989) 17.8.1989: Harmonic spectrum.
  • Raimo Toivonen (1989) 15.9.1989: SPL measurements in frequency bands.
  • Raimo Toivonen (1989) 15.9.1989: More signal memory for the signal computer.
  • Vilkman Erkki, Karma Pekka (1989) Vertical Hyoid Bone Displacement and Fundamental Frequency of Phonation, Acta Oto-laryngologica (Stockholm) 108, s. 142−151.
  • Vilkman Erkki, Aaltonen Olli, Raimo Ilkka, Arajärvi, P., Oksanen Hanna (1989) Articulatory hyoid-laryngeal chances vs. cricothyroid muscle activity in the control of intrinsic F0 of vowels. Journal of Phonetics 17, s. 193−203.
  • Vilkman Erkki, Karma Pekka, Jaakkola, M., Pakkanen, T. (1989) Vertical displacement of the Hyoid Bone and preliminary observations on its significance for phonation in excited human larynges, Publications of the Finnish Association of Logopedics and Phoniatrics 23, s. 33−48. Karma prof. 1979−.
  • Academic Lectures from Oulu. Acta universitatis Ouluensis, Series F, Scripta academica, 3. 87 sivua. 1989.

    1988

  • Aaltonen Olli, Vilkman Erkki, Raimo Ilkka, Laine Unto, Oksanen Hanna (1988) Vokaalien ominaistaajuuden fysiologiaa. Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 203−211. Aaltonen prof. 2007−2012.
  • Aulanko Reijo, Sams Mikko, Reinikainen Kalevi, Näätänen Risto (1988) Kakkosformantin transition vaikutus syntetisoitujen CV-tavujen synnyttämiin herätepotentiaaleihin. Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 167−18. Sams prof. 1994−. Näätänen prof. 1975−.
  • Iivonen Antti (1988) Regionally determined realization of the Standard German vowel system. Sixth International Phonology Meeting, July 1−4 1988, Krems, Austria. Discussion Papers, Vol 1: Phonology (ed. W. U. Dressler, H.Ch. Luschützky, O.E. Pfeiffer, J.R. Rennison). s. 23−25.
  • Iivonen Antti (1988) Puheen tutkimusta tietokoneella, Kieliposti 3, s. 20−25, Kotimaisten kielten tutkimuslaitos.
  • Iivonen Antti (1988) Kuulijan vokaaliavaruuden simulointi tietokoneella. STeP-88, Finnish Artificial Intelligence Symposium, Suomen Tekoälytutkimuksen Päivät, University of Helsinki, August 15−18 1988, (Mäkelä, M., Linnainmaa, S., Ukkonen, E.,eds.) s. 81−91.
  • Iivonen Antti (1988) Yleinen fonetiikka, peruskurssin opintomoniste. HY:n fonetiikan laitoksen monisteita 13. Toukokuu 1988.
  • Iivonen Antti (1988) vokaaliposition määräytyminen formanttikartassa. Factors Controlling Vowel Positioning of the F1/F2-plot. Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 39−63. 26.−27.9.1988.
  • Järvelä Eija (1988) Measurement in Interpretation Analysis, A study of the possibilities of using a speech Analyser™ system in lied analysis. Sibelius Academy.



  • Lehtihalmes Matti, Aulanko Reijo, Haapanen Marja-Leena (1988) Äänen laadun muutokset nielun allergeeniprovokaatiokoneessa. Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.), TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 67−80.
  • Lehtihalmes Matti, Aulanko Reijo, Haapanen Marja-Leena (1988) Abstract: Chances in voice quality after pharyngeal allergen provocation, Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, eds.). Helsinki University of Technology, Acoustics Laboratory, Espoo, Publication 31, s. 81.
  • Pietiläinen Hanna-Maria (1988) Ruokatorvipuheen prosodiikasta, konstrastiivisen lausepainon havaitsemisesta, tauon kestosta juktuurin merkitsemisessä normaali- ja ruokatorvipuhujilla sekä ruokatorvipuhujien äänilähteen toiminnasta. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Pruszewicz, A., Sonninen Aatto, Raimo Toivonen, Hurme Pertti (1988) Computer-assisted examination of the vocal field during speech in physiological and various pathological conditions. Otolaryngologia polska. The Polish otolaryngology 1988;42(3):193−200. Komputerowe pole g\losowe dla mowy w warunkach fizjologicznych i w niektorych stanach patologicznych.
  • Sonninen Aatto, Hurme Pertti, Raimo Toivonen (1988) Computer Voice Fields in the Study of Normal Phonation. Acta phoniatrica latina 10, s. 345−356.
  • Sonninen Aatto, Vilkman Erkki, Hurme Pertti, Raimo Toivonen (1988) Computer Voice Fields in Basic Phonation Research: Rotation vs. Gliding in Cricothyroid Articulation. Die Sprachheilarbeit, 3/1988 s. 154. ISSN 0584-9470.
  • Sovijärvi Antti, Aulanko Reijo (1988) Suomen lauseintonaation eräistä piirteistä. Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen M., Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 247−259.
  • Sovijärvi Antti  & Aulanko Reijo (1988) Abstract: Some Aspects of Finnish Sentence Intonation, Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, eds.). Helsinki University of Technology, Acoustics Laboratory, Espoo, Publication 31, s. 261. Sovijärvi prof. 1940−1977.
  • Syrjä Tiina (1988) Suomalaisten rocklaulajien äänenkäyttötavat ja ääniongelmat. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Raimo Toivonen (1988) 6.1.1998: listening of analysis displays.
  • Raimo Toivonen (1988) 6.5.1988: Manual speech and sound segmentation and labelling. Segment lines and segment names in signal display, in amplitude envelope display an in analysis displays.
  • Raimo Toivonen (1988) 6.5.1988: Segment based analyses, listenings, measurements and editings.
  • Raimo Toivonen (1988) 6.5.1988: Speech and sound filtering.
  • Raimo Toivonen (1988) 22.6.1988: Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -system manual, Tampere. Unpublished manual in Finnish.
  • Raimo Toivonen (1988) 15.12.1988: Result pictures. New and revolutionary way of thinking:
    tuloskuvat ovat ominaisuuksiltaan analyysinäyttöjen kaltaisia,
    käytettävissä hyvin suuri määrä muutettavissa olevia parametreja,
    koko ja suhteet on vapaasti joka hetki graafisesti hiirellä määrättävissä,
    todella suuri määrä valmiiksi määriteltyjä kuvapohjia käytettävissä,
    background pictures,
    tuloskuvien kuvapohjien levytalletus ja levyltä luku,
    hiirellä ja näppäimillä liikuteltavat kursorit,
    aika- ja taajuusparametrien suhteen synkronoitu analyysinäyttöihin ja mittaustauluihin,
    mitattavissa kuten analyysikuvat,
    tuloskuvat kuunneltavissa kuten analyysikuvat,
    own black areas,
    asteikkomuunnokset,
    pääasteikot,
    apuasteikot,
    mielivaltaisen monta tuloskuvaa samanaikaisesti näytöllä,
    mittaustaulut muistavat siihen määritellyt tuloskuvat,
    tuloskuvat päivittyvät automaattisesti mittaustaulun arvoja muutettaessa,
    integroitu täydellisesti muihin toimintoihin,
    ensi kertaa tuloskuvilla ja mittausarvoilla voidaan ohjata muita analyysejä.

  • Raimo Toivonen (1988) 15.12.1988: many kinds of Bark scale formant chart representations. Nämä formanttikartta-esitykset ovat Bark-mitta-asteikolla esitettynä aivan uusi ja loppuun asti hiottu ajattelutapa. Hertsit muunnetaan muunnetaan Barkeiksi Schröderin 1979 kaavalla 7asinh(f/650)=7ln(f/650+√(1+(f/650)2)). Barkit muunnetaan hertseiksi käänteiskaavalla 650sinh(f/7).
  • Fonetiikan päivät − Espoo 1988 kirja (1988) sisälsi samaan aikaan kaikkien töitteni käyttöä:
    (1) SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattori HY:ssa,
    (2) ihmiskuulon auditoriset Bark-asteikkoiset suodinpankit TKK:n Akustiikan laboratoriossa,
    (3) foneettinen F0/A0-analyysi,
    (4) Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelma ja sen ISA-puheanalyysimenetelmät.
    Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, 261 sivua, 26.−27.9.1988.



  • Valo Maarit (1988) Radiopuhe. Kuuntelijoiden arviointia radiopuhujista ja heidän äänestään. Akateeminen lisensiaattityö, Jyväskylän yliopisto. Unpublished. Valo prof. 19xx−.
  • Vihanta Veijo (1988) F0:n osuudesta Suomen kvantiteettioppositiossa. Fonetiikan päivät Helsinki 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 13−37. Veijo Vihanta Tampereen yliopiston yliopistonlehtori.

    1987

  • Aulanko Reijo, Holm, P., Summala, H. (1987) Puhesynteesin "laaduntarkkailua": kolme suomenkielistä sääntösynteesijärjestelmää vertailussa. Fonetiikan päivät − Jyväskylän yliopisto 1987, Papers from the 14th Meeting of Finnish Phoneticians, (Hurme Pertti, Dufva Hannele, toim.). Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja 4, s. 123−137.
  • Fonetiikan päivät − Jyväskylän yliopisto 1987, Papers from the 14th Meeting of Finnish Phoneticians, (Hurme Pertti, Dufva Hannele, toim.) (1987). Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja 4, s. 17−33.
  • Iivonen Antti (1987) Kuulon kriittinen kaista mahdollisten vokaalien lukumäärän ja vokaalien psykoakustisten etäisyyksien selittäjänä. HY:n fonetiikan laitoksen monisteita 12. Tammikuu 1987. Iivonen prof. 1980−2005.
  • Karjalainen Matti, Lukaszewicz Konrad (1987) Puheen sääntösynteesi mikrofoneemisella menetelmällä. High Quality Speech Synthesis by Microphonemic method. Fonetiikan päivät − Jyväskylän yliopisto 1987, Papers from the 14th Meeting of Finnish Phoneticians 16.−17.1.1987, (Hurme Pertti, Dufva Hannele, toim.). Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja 4, s. 139–150.
  • Krohn-Järvinen, H. (1987) Suomen kielen sibilantin auditiivinen tulkinta. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. Unpublished.
  • Laine Unto, Vilkman Erkki (1987) Acoustic-mechanical feedback in vocal source-tract interaction, Proceedings of the XIth International Congress of Phonetic Sciences, August 1−7, Tallinn, Estonia, Vol 5. s. 19−22. Laine prof. 2002−2015.
  • Lehtihalmes Matti (1987) Nonverpaali oraalinen motoriikka, puhemotoriikka ja alkoholi. Lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt. (Lehtihalmes Matti, toim.), Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 20, s. 102−102. Lehtihalmes prof. 1994−.
  • Lukaszewicz Konrad, Karjalainen Matti (1987) Microphonemic Method of Speech Synthesis Proceedings of ICASSP-87, Dallas, 1987.
  • Lukaszewicz Konrad, Karjalainen Matti (1987) Microphonemics − High Quality Speech Synthesis by Waveform Concatenation. Proceedings of International Congres of Phonetics Sciences, August 1−7, Tallinn 1987. s. 48−51. Lukaszewicz prof. 19xx−.
  • Sonninen Aatto, Hurme Pertti, Pruszewicz, A., Raimo Toivonen (1987) Computer Voice Field Descriptions of Speech Audiometry Word Lists. In: Liber Amicorum: professori Dr. P. H. Damsté. On the Occasion of his Retirement by his Friends and Colleagues (L. van Gelder. C. Waar, H. van Wijngaarden, eds. ), Utcecht s. 45−48. 65-sivuisessa kirjasessa kirjoittajina/onnittelijoina foniatrian isähahmot kaikkialta maailmasta. Pruszewicz prof. 19xx−.



  • Sonninen Aatto, Vilkman Erkki, Hurme Pertti, Raimo Toivonen (1987) Computer Voice Fields in Basic Phonation Research: Rotation vs. Gliding in Cricothyroid Articulation. Nordisk Tidskrift i Foniatri och Logopedi 12, s. 20−28. Sonninen prof. 1983−. Vilkman prof. 2007−. Hurme prof. 2007−.
  • Raimo Toivonen (1987) Measuring tables.
  • Raimo Toivonen (1987) Cepstral analysis, short time cepstrum and cepstral waterfall display.
  • Raimo Toivonen (1987) FFT waterfall display, FFT average spectrum.
  • Raimo Toivonen (1987) Background pictures in spectra FFT ceps aud ave.
  • Raimo Toivonen (1987) 20.10.1987: Spectral comparing.
  • Raimo Toivonen (1987) Intelligent Speech Analyser™ (ISA) system. New Brochure. Tampere, 21.11.1987.

    Raimo Toivonen (1987) The presentation of the Intelligent Speech Analyser™ (ISA) system in the Meeting of Finnish Phoneticians in Jyväskylän yliopisto 16.−17.1.1987. Pidin päivillä kutsuttuna tunnin esitelmän.

     


    1986

    Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman ensimmäinen esitteeni 4.12.1986

  • Raimo Toivonen (1986) 4.12.1986: Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -system, Brochure, 22 pages, Tampere, in Finnish, December 4 1986. This paper contains the basic concepts of the Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -system and the first twelve analysis pictures.

    Järjestyksessä toisen Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman toimitus 1986

  • Raimo Toivonen (1986) 5.12.1986: The second Intelligent Speech Analyser™ (ISA) software delivery was for the ENT Clinic of Kuopio University Central Hospital, 1986.

    Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman ensimmäinen sisältökuvaukseni 4.12.1986

  • Raimo Toivonen (1986) 4.12.1986: The first publication of the Intelligent Speech Analyser™ (ISA) software developed by Raimo Toivonen happened in December 4 1986.

    It includes in 1986 for example:
    signal curve and amplitude envelope displays,
    black areas,
    FFT,
    auditory spectrum,
    auditory waterfall display,
    auditory spectrograms,
    2,
    time windows for the spectral analysis,
    Bark scale in spectra and in measurements,
    Hertsit muunnetaan Barkeiksi Schröderin 1979 kaavalla 7asinh(f/650)=7ln(f/650+√(1+(f/6502)),
    Barkit muunnetaan hertseiksi käänteiskaavalla 650sinh(f/7),
    F0/A0 analysis with the time,
    F0/A0 analysis without the time,
    real time F0/A0 analysis with time and without time,
    voice field analysis,
    time and frequency syncronisation between analysis displays,
    sound editor,
    save and load sound files and analysis curve files,
    many kinds of measurements,
    2-channel speech and sound record function with many trigger modes,
    many kinds of sound listening modes,
    many signal buffers,
    mouse,
    cursor and display based way of thinking,
    thousands of parameters in parameter tables,
    suitable default values for all parameters,
    signal computer based power (5 mips) and a lot of other things.


  • Raimo Toivonen (1986) 4.12.1986: The first Intelligent Speech Analyser™ (ISA) software delivery was for the ENT Clinic of Tampere University Central Hospital, December 4 1986.

    Vasta kolmas toimitus tapahtui HY:n fonetiikan laitokselle.

    Aloitin Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelman koodaamisen 1985 alussa.

    Sitä varten ostin 1985 alussa kaksi 512-kiloista Applen Macintosh 512 pönttökonetta printtereineen. Jonkin ajan päästä niitten tilalle hankin kaksi 1024-kiloista Macintosh Plus pönttökonetta. Tämän jälkeen Applen Macintosh II, Macintosh Quadra, PowerBook, PowerPC, MacBook Pro (2018).

    Mainittu Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelma

  • Ullakonoja Riikka (2011) Da. Eto vopros! Prosodic Development of Finnish Students' Read-aloud Russian During Study in Russia. Akateeminen väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.
  • Ruotsalainen Jani H., Sellman Jaana, Lehto Laura, Isotalo Leena K., Verbeek Jos H. (2010) Interventions for preventing voice disorders in adults (Review). Published in The Cochrane Library 2010, Issue 7. This is an update of a Cochrane Review first published in The Cochrane Library in Issue 4, 2007.
  •  Ullakonoja Riikka (2009) Fluency Development in L2 during Study Abroad: Finnish Students of Russian. Akateeminen lisensiaattityö, Jyväskylän yliopisto.
  • Laukkanen Anne-Maria (2005) "Microcomputers and the development of voice analysis programs in the 1980´s started a new era in the voice research", University of Tampere, Department (Institute) of speech communication and voice research, 30 years of existence, lectures presented at the festive seminar held 4 November 2004, Tampereen yliopisto, Puheopin laitos. Raportteja 3/2005.
  • Mathtools.net (2003) Matlab:in kehittäneen The MathWorks Inc:in nettisivulla mathtools.net/Applications_and_Industries/DSP/Sound_and_Speech_Processing, Dec 24, 2003.
  • Iivonen Antti (2001) Pragmatic temporal voice range profile as a tool in the research of speech styles, Eurospeech 2001, Scandinavia.
  • Kieliteknologia Suomessa, (Manne Miettinen, toim.) (1998), CSC raportti R02/98, CSC − Tieteellinen laskenta, 25.5.1998 Espoo.
  • The Landscape of Future Education in Speech Communication Sciences. Analysis of European Education in Phonetics, Spoken Language Engineering, Speech and Language Therapy. Gerrit Bloothooft ... [et al.] (eds.) (1997), Utrecht 1997. Ote kirjoituksesta "Intelligent Speech Analyser™ (ISA). The Intelligent Speech Analyser™ (ISA) is a software tool running on Macintosh computers. It allows a large number of types of display of speech signals including waveform, FFT, Cepstrum, LPC, Auditory Spectrum, Long-term average spectrum, F0, Jitter, Shimmer, etc."
  • Iivonen Antti (1995) Finland. European Studies in Phonetics and Speech Communication, (Bloothooft G, Hazan V., Huber D., Llisterri J., eds.). s. 237−248. Utrecht 1995.
  • Heikkilä, J. (1995) Kymmenen vuotta soitinrakennuskoulutusta Ikaalisissa, Soitintutkimuskeskus. Sointirakentaja 1/1995. s. 19−20. Ikaalinen.
  • Suomessa kasvaa soitinpuita. Aulis Alatalon suorittama Rauno Niemisen haastattelu (1993) Aamulehti 4.4.1993. ISSN 0355-6913. Myöhemmin musiikkitieteen tohtori Sibelius-Akatemiasta.
  • Hurme Pertti (1991) Fonetiikan tietokoneavusteisesta oppimisesta ja opettamisesta. (Suomi K., toim.), Oulun yliopiston logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 5, s. 181−187.
  • Louhivuori Jukka (1990) Akustiikan tutkimus etnomusikologiassa. s. 68−85.
  • Soitinäänen tutkimus keskittyy Ikaalisiin (1990). Aamulehti 4.4.1990. ISSN 0355-6913.
  • Karjalainen Matti (1988) Puheentutkimusta TKK:n Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratoriossa. Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.), TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 13−35.



  • Nieminen Rauno (1988) Soitinakustiikan tutkiminen Ikaalisten Soitinrakennuskoulussa. Hot Guitars-88. s. 19−21. Ikaalinen. Rauno Nieminen myöhemmin musiikin tohtori.



    Rauno Niemisen luona Ikaalisissa 1989.



  • Karjalainen Matti (1987) Auditory Models of Speech Prosessing. Proceedings of International Congres of Phonetics Sciences, August 1−7, Tallinn 1987.

    TÄSTÄ ALKAA AIKA ENNEN INTELIGENT SPEECH ANALYSER™ (ISA) -OHJELMAN VALMISTUMISTA ELI WORKS-SIVUN TOINEN OSA.



    Käytetty F0/A0-puheäänikenttätöitäni 1985−2009

  • Lamarche Anick M-J (2009) Putting the Singing Voice on the Map. Towards Improving the Quantitative Evaluation of Voice Status in Professional Female Singers. Doctoral Thesis Stockholm, Sweden 2009. Akateeminen väitöskirja.
  • Hurme Pertti (1996) Acoustic Studies of Voice Variation. Jyväskylä studies in communication 7, 148 sivua. Akateeminen väitöskirja.
  • Sonninen Aatto (1990) Ihmisäänen rekistereistä. Laulupedagogi 1989−1990. Laulupedagogit ryn vuosijulkaisu. Helsinki: Yliopistopaino. s. 4−21.
  • Iivonen Antti (1987) Paradigm of Recurrent Accent Types of Finnish. Nordic Prosody IV Papers from the symposium (Gregersen, K., Basbøll, H. eds.). Odense University Press, s. 115−126.
  • Vilkman Erkki (1987) Studies on human voice production, Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 232. Akateeminen väitöskirja.



  • Vilkman Erkki (1987) An Apparatus for Studying the Role of the Cricothyroid Articulation in the Voice Production of Excited Human Larynges, Folia phoniartica et Logopedica 39, s. 167−177.
  • Jaroma Marjatta, Sonninen Aatto, Hurme Pertti Raimo Toivonen (1986) Computer Voice Fields Observations of Menopausal Dysphonia. Paper presented at the 13th Congress of the European Union of Phoniatricians, Vienna November 5−9. Marjatta Jaroma Kuopion yliopistollisen keskussairaalan foniatri.
  • Sonninen Aatto, Hurme Pertti, Vilkman Erkki (1986) Observations of voice production by means of Computer Voice Fields. Folia Phoniatrica 1986;38:366.
  • Vilkman Erkki, Sonninen Aatto, Hurme Pertti (1986) Observations on Voice Production by Means of Computer Voice Fields. In: Logopedics and Phoniatrics. Issues for Future Research. Proceedings of the XXth Congress of the International Association Logopedics and Phoniatrics, s. 370−371. Tokyo 1986. August 3−7 1986.
  • Aaltonen Olli, Raimo Ilkka. Vilkman Erkki (1985) Äänen korkeuden säätelyyn vaikuttavien mekanismien tutkimisesta, Fonetiikan päivät − Turku 1985, s. 7−31. Fonetiikan päivät 30.−31.8.1985. Olli Aaltonen ja Ilkka Raimo ovat Turun yliopiston kasvatteja ja professori Kalevi Wiikin oppilaita.
  • Sonninen Aatto), Hurme Pertti, Raimo Toivonen, Vilkman Erkki (1985) Computer Voice Fields of Connected Speech, Papers in Speech Research, Jyväskylä 6, s. 93−111.
  • Sonninen Aatto, Hurme Pertti, Raimo Toivonen, Vilkman Erkki (1985) Computer Voice Fields of Connected Speech, Symposium on Voice Disorders, Sweden, August 23 1985.

    Tämä 1985 Computer Voice Fields of Connected Speech, Symposium on Voice Disorders esitys on maailman ensimmäisen mikroprosessoripohjaisen F0/A0-puheäänikenttäanalyysimenetelmäni eli Computer Voice Fields™ (CVF) -puheanalyysimenetelmäni kansainvälinen paljon 1980-luvulla viitattu esitys. Siihen on 1987 viitannut esim. University of Wisconsin-Madison yliopiston Communicative Disorders osaston professori Ray D. Kent, 1988 Dr. med. Tamas Hacki Saksasta.

    F0/A0-puheäänikenttätyöni 1984−1985

  • Raimo Toivonen (1984) F0/A0-analyysiohjelmani ja F0/A0-puheäänikenttäanalyysiohjelmani julkistus foniatriseen käyttöön 20.12.1984. Ohjelmaa käytetään VOCOM ky:n SPS2-laitteiston yhteydessä. Puheäänikenttäkuvien ja F0/A0-kuvien paperitulostukset piirturilla. Ensimmäinen toimitukseni tapahtui Kinkomaan sairaalan foniatrian poliklinikalle Jyväskylään. Perustaajuuden ilmaisevaa algoritmia ja tietokoneohjelmaa olen kehittänyt vuodesta 1982 lähtien. Algoritmi edelleen käytössä Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmassa.



    Ensimmäisiä puheäänikenttäkuvia Kinkomaan sairaalan piirturilla Jyväskylässä joulukuussa 1984. Alkuperäinen F0-analyysimenetelmäni on edelleen tänä päivänäkin käytössä niin, että en ole koskaan kertonut sen hyvin toimivia ja tarkkoja ilmaisuperiaatteita kenellekään.

  • Raimo Toivonen (1985) Reaaliaikainen F0/A0-puheäänikenttäanalyysiohjelma foniatriseen käyttöön. Kyseessä oli NEC:in uPD7720 signaaliprosessoria käyttävä ohjelma, VOCOM ky:n signaaliprosessorikortti EXORset30-kehitystietokoneessa ja analogisena esivahvistimena VOCOM ky:n SPS2-laite. Puheäänikenttäkuvien paperitulostukset väripiirturilla. Ensimmäinen toimitus Kinkomaan sairaalan foniatrian poliklinikalle Jyväskylään 15.4.1985.
  • Raimo Toivonen (1985) F0-analyysiohjelmani julkistus foneettiseen käyttöön. Ohjelmaa käytetään VOCOM ky:n SPS2-laitteiston yhteydessä. Kuvien paperitulostukset piirturilla. Ensimmäinen toimitus HY:n fonetiikan laitokselle Helsinkiin 7.10.1985



    Ensimmäisiä perustaajuuskäyriä HY:n fonetiikan laitoksen piirturilla tulostettuna 1985 lopulla. Alkuperäinen F0-analyysimenetelmäni on edelleen tänä päivänäkin käytössä niin, että en ole koskaan kertonut sen hyvin toimivia ja tarkkoja ilmaisuperiaatteita kenellekään.

    Signaaliprosessorityöni ennen Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaa 1982−1985

  • Raimo Toivonen (1985) Texasin TMS32010-signaaliprosessorin assemblykielen kääntäjän kehitystyö. Tätä kääntäjää käytettiin pitkään myös TKK:n Akustiikan laboratoriossa Texasin TMS32010-projekteissa.
  • Raimo Toivonen (1984) NEC:in uPD7720-signaaliprosessorin assemblykielen kääntäjän kehitystyö.
  • Raimo Toivonen (1984) NEC:in uPD7720-signaaliprosessorin ohjelmallisen emulaattorin kehitystyö.
  • Raimo Toivonen (1984) FFT-spektrien siirto RTA-analysaattorilta IEC-liityntäkortin avulla EXORset30-kehitystietokoneen levykkeille ja sieltä modeemin avulla DEC-tietokoneen massamuistiin. Ohjelman julkistus tapahtui 16.8.1984.
  • Raimo Toivonen (1982) Tampereen yliopiston Puheopin laitoksella FFT-spektrien siirto B&K 2031-analysaattorilta IEC-liityntäkortin avulla EXORset30-kehitystietokoneen levykkeille, spektrien siirto IEC-liityntäkortin avulla EXORset:iltä B&K 2031-analysaattorille, spektrien käsittely EXORset:issä, FFT-keskiarvospektrien laskenta levykkeillä olevista spektritiedostoista ja laskettujen spektrien tulostus piirturilla. Ohjelman ja sen käyttöohjeen julkistus tapahtui 20.10.1982 juuri ennen TKK:n Akustiikan laboratorion kauttani 18.10.1982−12.10.1983.

    Työt, joissa käytettiin kehittämääni SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattoria 1983−2004 yli 21 vuoden ajan

  • SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöohjetta Tampereen yliopiston Puheopin laitoksella.
  • Aulanko Reijo, Hari Riitta, Lounasmaa Olli, Näätänen Risto, Sams Mikko (1993) Phonetic invariance in the human auditory cortex. Cognitive Neuroscience and Neuropsychology. Neuroreport 4, s. 1356−1358. Hari akatemiaprofessoriksi 1991–, prof. 1996–, akateemikoksi 2010. Lounasmaa prof. 1965–, akateemikoksi 1997, Aulanko lehtori 19xx–.

    Julkaisussa SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöä.

  • Aulanko Reijo (1990) On the role of acoustic and phonetic cues in the different phases of the speech perception process: testing a method. Studies in Logopedics and Phonetics 1, s. 23−42.

    Julkaisussa SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöä.

  • Sams Mikko, Aulanko Reijo, Aaltonen Olli, Näätänen Risto (1990) Event-related potentials to infrequent changes in synthesized phonetic stimuli. Journal of Cognitive Neuroscience, Vol 2, number 4, s. 344−357.

    Julkaisussa SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöä.

  • Aulanko Reijo (1989) Puheen havaitsemisen psykofysiologisista perusteista: formanttitransitioiden havaitseminen. Akateeminen lisensiaattityö. HY:n fonetiikan laitos. 165 sivua.

    SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin ja ISA:n käyttöä.

    Sivulla 34 lukee esim. Tutkimuksen eri vaiheissa äskykkeinä käytetyt synteettiset tavut saatiin aikaan tuottamalla HY:n fonetiikan laitoksen SYNTE-tutkimuspuhesyntetisaattorilla ja SPL1-parametrisynteesiohjelmalla (Insinööritoimisto Raimo Toivonen) 80 ms:n kestoinen [ae]-tyyppinen vokaali, jonka alussa oli n. 50 ms:n mittainen formanttien siirtymä (ks. kuva 1). Myin Insinööritoimisto Raimo Toivosen nimissä 3.1.1983 HY:n fonetiikan laitokselle ja 5.10.1983 Tampereen yliopiston puheopin laitokselle sekä kehittämäni tutkimuspuhesyntetisaattorihardwaren että siihen kehittämäni SPL1-parametrisynteesiohjelman ja niitä käytettiin EXORset30-kehitystietokoneessa SPS2-laitteiston yhteydessä. Aulanko 1.8.1982–31.7.1984 Tampereen yliopistossa fonetiikan vs. yp. lehtorina.
  • Aulanko Reijo, Sams Mikko, Reinikainen Kalevi, Näätänen Risto (1988) Kakkosformantin transition vaikutus syntetisoitujen CV-tavujen synnyttämiin herätepotentiaaleihin. Fonetiikan päivät − Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 167−185.

    Julkaisussa SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin käyttöä.

  • Helin Jarmo, Nieminen Anna-Liisa, Pethman Kari, Vilppula Ilpo, Väisänen Päivi Maria (1985) Haloo − Puhelinpuheen prosodiaa Fonetiikan päivät − Turku 1985, s. 55−64. Fonetiikan päivät 30.−31.8.1985.
  • Nieminen Anna-Liisa (1985) Suomen intonaation havaitsemisesta: objektiivisia ja subjektiivisia korvaisuuksia, Fonetiikan päivät − Turku 1985, s. 181−191.



  • Nieminen Anna-Liisa (1985) Suomen yksisanalausumien intonaatiosta − havaintokokeita synteettisellä puheella. HY:n fonetiikan laitos. Licentiate thesis. Tämä on ensimmäinen kehittämilläni puheanalyysi- ja puhesynteesimenetelmillä toisen tekemä Akateeminen lisensiaattityö. Monta vuotta ennen ketään toista.
  • Nieminen Anna-Liisa (1985) Suomen intonaation identifiointi ja diskriminointi. HY:n fonetiikan laitoksen opinnäyteraportteja 3.



  • Nieminen Anna-Liisa (1984) Suomen yksisanaisten myöntövastausten intonaatiosta. 84 s + 5 s. liitteitä. HY, Suomen kielen laitos, 1984, sivulaudaturtyö. Final project in minor subject. Tämä on ensimmäinen kehittämilläni puheanalyysi- ja puhesynteesimenetelmillä toisen tekemä Akateeminen sivulaudaturtyö. Monta vuotta ennen ketään moista.
  • Nieminen Anna-Liisa (1983) Suomen intonaation identifiointi ja diskriminointi. Akateeminen pro gradu tutkielma. HY:n fonetiikan laitos. MA thesis. Tämä on ensimmäinen kehittämilläni puheanalyysi- ja puhesynteesimenetelmillä toisen tekemä pro gadu monta vuotta ennen ketään toista.

    SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin kehitystyötäni 1981−1983

  • Raimo Toivonen (1983) SPL1-tutkimuspuhesynteesiohjelman julkistus tapahtui 3.1.1983. EXORset30-kehitystietokoneessa ajettavan SPL1-tutkimuspuhesynteesiohjelman kehitystyö 1981−1983. Tein työni SPL1-puhesynteesikielellä. SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattori sisälsi Euroka Oy:n PARCAS-ääniväyläkortin, jota käytettiin EXORset30-kehitystietokoneessa SPL1-tutkimuspuhesynteesiohjelman avulla. SPL1-puheanalyysiohjelma ei sisältänyt riviäkään Euroka Oy:n SYNTE3-puhesyntetisaattorin konekielistä sääntösynteesiohjelmakoodia. Koodasin kaiken mahdollisen PARCAS-ääniväyläkortin pohjalta insinööritoimistossani Tampereella 1981−1983 korkean tason SPL1-puhesynteesikielellä.

    Matti Karjalainen tai Unto Laine ei osallistunut SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin kehitystyöhön. Laine oli tällöin Ruotsissa.



    EXORSET30-kehitystietokone. SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorihardwaressani käytettiin vain ja ainoastaan Euroka Oy:n SYNTE3-ääniväyläkorttia. Prosessorikortin korvasin EXORset30-kehitystietokoneella.



    Unto Laine ja Matti Karjalainen aurinkoa ottamassa Taivallahden rantamökillä

    SPL1-puhesynteesikielen kehitystyötäni  1981−1982

  • Raimo Toivonen (1982) Korkean tason SPL1-puhesynteesikielen ja sen kääntäjän kehitystyötäni 1981−1982 Ins.tsto Raimo Toivosen nimissä. 1981 aloin kehittää korkean tason SPL1-puhesynteesikieltä ja sen kääntäjää Motorolan M8600/6809 mikroprosessoreille ajatuksena hallita konekieltä paremmin SYNTE3:n sääntösynteesiohjelman koodausta. Tähän innoitti systeemiohjelmoinnin jatko-opintoni professori Yrjö Neuvolle. SPL1-kieli ja sen kääntäjä valmistuivat ja kehitin sillä kaupallisen SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorin Euroka Oy:n PARCAS-ääniväyläkortin pohjalta. Sitä käytettiin yliopistoissa 1983−2004 yli 21 vuoden ajan.  Sillä tehtiin opinnäytteitä, väitöskirja ja kansainvälisiä julkaisuja. Euroka Oy:n SYNTE2:n myynti loppui muutamassa vuodessa.

    Suomen Akatemian tutkimushankkeen Modelling of Auditory and Speech Communication julkaisut, joissa on käytetty hankkeessa 1983− tehtyä kuulonmallityötäni  Bark-asteikolla.

  • Karjalainen Matti (1987) Auditory Models of Speech Prosessing. Proceedings of International Congress of Phonetics Sciences, August 1−7, Tallinn 1987.
  • Puheen kuulemisen mallintaminen (Karjalainen Matti toim.) (1986), Teknillisen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion raportti no 29. Espoo 1987. Tämä oli Suomen Akatemian tutkimushankkeen 1983−1987 Modelling of Auditory and Speech Communication loppuraportti. Osallistuin TKK:n Akustiikan laboratoriossa 1983− tähän hankkeeseen. Karjalainen sai täyden professuurin hankkeen lopuksi 1986.
  • Karjalainen Matti (1986) Studies on the Perception of distortion in the Light of an Auditory Model. Proc. of Int. congr. of Acoustics ICA-86, Toronto.
  • Karjalainen Matti (1986) A Distortion Measurement System Based on Auditory Modelling. Papers of 1986 IEEE ASSP Workshop on Applications of Signal Processing to Audio and Acoustics, New Paltz, New York.
  • Karjalainen Matti (1984) A New Auditory Model for the Evaluation of Sound of Audio Systems. ICASSP-85, Tampa 1985. s. 608−611.
  • Helle Seppo, Karjalainen Matti (1984) Perception and Measurement of Distortion in Speech Signals − an Auditory Modelling Approach.
  • Karjalainen Matti (1984) Kokemuksia auditiivisen spektrianalyysin käytöstä. Fonetiikan päivät − Joensuu 1984. 12. Fonetiikan päivillä Joensuun yliopistossa 18.−19.5.1984 pidetyt esitelmät. Papers from the 12th Meeting of Finnish Phoneticians − Joensuu 1984. (Tikka, T., Ikonen, U. eds.). s. 37−57.
  • Karjalainen Matti (1984) Auditiivisten mallien käyttö äänenlaadun mittauksessa. Akustiikka-84 moniste, Helsinki 1984.
  • Karjalainen Matti (1984) Sound Quality Measurements of Audio Systems Based on Models of auditory Perception. Proc of IEEE ICAPPS-84, San Diego 1984.
  • Karjalainen Matti (1984) Auditory Spectrum Analysis with an Application to Sound Quality of Audio Measurements. Symbosium on Computational Models of Hearing and Vision, Tallinn, 1984.
  • Karjalainen Matti (1983) Objective Measurements of Distortion in Speech Signal Channels by Computational Models of Speech Perception. Proc. of 11th ICA, Paris 1983. s. 141−144.
  • Karjalainen Matti (1983) Computational Psychoacoustical Models in Speech Prosessing Approach. Abstracts of the 10th Int. congress of Phonetic sciences, s. 490. Utrecht 1983.
  • Karjalainen Matti (1982) Puheen perifeerisen kuulemisen laskennallisista malleista. 11th meeting of Finnish Phoneticians. HY:n fonetiikan laitoksen monisteita 35. ss. 89−118.
  • Karjalainen Matti (1982) Measurement of Distortion in Audio Signal Channel Based on Psychoacoustic Models. Proc. of NAS-82, Stockholm. s. 141−144.

    Bark-asteikkoista kuulonmallityötäni Suomen Akatemian hankkeessa Modelling of Auditory and Speech Communication TKK:n Akustiikan laboratoriossa 1983−

  • Raimo Toivosen (1983) puheen auditoristen Bark-mitta-asteikolla olevien ohjelmien  (esi- ja jälkipeiton sekä taajuuspeiton sisältävä suodinpankkimalli ja niitten sovellutukset esim. äänen särön mittaamiseen ja sointispektrin laskentaan). Kehitystyö tapahtui TKK:n akustiikan laboratoriossa 18.10.1982−12.10.1983. Ohjelmat kehitettiin PDP-11/34, Floating Point Systemsin FPS-100 vektoriprosessori (8 mipsiä) ja SPS2-ympäristöihin. Tätä työtä on kuvattu raportissa Puheen kuulemisen mallintaminen (Karjalainen Matti toim.), Teknillisen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion raportti no 29. Espoo 1987. Osallistuin Suomen Akatemian 1983−1987 tutkimushankkeeseen Modelling of Auditory and Speech Communication. TKK:n Akustiikan laboratoriossa on tehty työni jälkeen paljon tieteellisiä julkaisuja auditorisilla suodinpankeilla. Suomen Akatemian tutkimushanke Auditiivisen ja puhekommunikaation mallintaminen, 1982 161.800 markkaa, 1983 x markkaa, 1984 190.000 markkaa, 1985 130.000 markkaa ja 1986 57.000 markkaa. Suomen Akatemian sihteerinä diplomi-insinööri Jyri Karikoski. Kuvia hankkeen hausta.

    Hertsit muunnetaan muunnetaan Barkeiksi Schröderin 1979 kaavalla 7asinh(x/650)=7ln(x/650+√(1+(x/650)2)). Barkit muunnetaan hertseiksi käänteiskaavalla 650sinh(x/7).

    Raportti alla  ilmestyi 1987.





















    SYNTE3:n sääntösynteesiohjelman kehitystyötäni 1.7.1980−28.2.1981

  • (1980) Kun Matti Karjalainen lähti apulaisprofessoriksi 1.7.1980 Otaniemeen, hän jätti SYNTE3:n sääntösynteesiohjelman kehittämisen väitöskirjansa pohjalta yksinomaan ja vain ja ainoastaan minulle Euroka Oy:n kaupallisena projektina. VOCOM ky oli jo edellisellä kuulla 6.6.1980 perustettu. Tein SYNTE3:n sääntösynteesiohjelmaa Tampereella niin kauan kuin sain tehdä sitä muuttamatta Helsinkiin. Kuvassa maailman ensimmäisen mikroprosessoripohjaisen kannettavan puhesyntetisaattorin SYNTE2:n seuraajan SYNTE3:n kaksi korttia 1980-luvun alusta. Laine kehitti SYNTE3:a varten uutta ääniväylän matemaattista PARCAS-mallia TTKK:n elektroniikan laitoksella. Laine ei laatinut SYNTE3:n sääntösynteesiohjelmaa. Ei myöskään SYNTE2:n mikroprosessoripohjaiseen sääntösynteesiohjelmaan kuten 7-sivuisessa  Karjalaisen laatimassa VTT:n sairaalatekniikan laboratorion 27.3.1979 muistiossa todetaan.  Niinkuin SYNTE3:n sääntösynteesiohjelman kehittämisessä ei olisi ollut tarpeeksi työtä Euroka Oy alkoi teettää minulla samaan aikaan vielä alla mainittua Rosenlewin Wintermix-maalinsävytysautomaatin ohjelmaa. Maalinsävytysautomaatin ohjelman kehitystyötä jatkoin vuosia.

    SIVUHYPPY: DSP-kehitystyötäni Axiomatic Technologies Oy:ssä kolme ja puoli vuotta marraskuusta 2003 − toukokuuhun 2007

  • (2003) Kaivinkoneitten CAN-väylässä toimivien reaaliaikaisten DSP-käyttöjärjestelmien ja sovellusohjelmien kehitystyötä marraskuusta 2003 − lokakuuhun 2007 digitaalisen signaalinkäsittelyn ja digitaalisen signaalianalyysin näkökulmasta. Erittäin häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi tarvittiin viimeisen päälle tarkasti ajallisesti toimiva käyttöjärjestelmä CAN-väylässä ja kapeakaistaisia, jopa 1 Hzn levyisiä FIR-suotimia huomattavan korkealla näytteenottotaajuudella. Alla mainittujen mittauslaitteiden kehitystyössä saatoin käyttää kaikkea DSP:stä oppimaani ja sovelsin siinä 2000-luvun alussa koodaamassani oliopohjaisessa PC:ssä (siis PC ei Mac) ajettavassa Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaan kehittämiäni signaalianalyysimenetelmiä. Suunnittelin CAN-väylään: 3D-inclinometrejä, 3D-gyröjä, kompasseja, Tilt-kallistusantureita ja resolvereita. Se oli mielenkiintoista aikaa. Minulla oli läheisenä työkaverina teekkari Jussi Kauppinen, joka kirjoitti 3D-mittauslaitteiden elektroniikkasuunnittelusta keskuussa 2010 opinnäytteensä.

    Jussi Kauppinen (2010) Kustannustehokas suuntima-anturi kaivinkoneen työnohjaukseen. Akateeminen diplomityö, TTY, kesäkuu 2010.

    SIVYHYPPY: monta vuotta Rosenlewin sävytysautomaatttien ohjelmointityötä

  • (1980) Rosenlewin Wintermix-maalinsävytysautomaatin ohjelmointityö TTKK:n elektroniikan laitoksella EXORciser-kehitystukilaiteympäristössä 1980–. Sävytysautomaatissa käytettiin Euroka Oy:n tietokonekortteja ja magneettikuplamuistia massamuistina. Jatkoin peruskehitystyön jälkeen vuosia Wintermix-maalinsävytysautomaatin jatkokehitystyötä. Kuvassa oleva insinööri Pentti Airaksinen oli sitten viimeisen päälle mukava monen alan keksijä. Linkki hänen sävytysautomaattipatentteihinsa.



    Työtäni TTKK:n elektroniikan laitoksella 1.5.1979−31.10.1979

  • (1979) Takon kartonkitehtaan mikrotietokonepohjainen massanannostelun valvontajärjestelmä MPL-kielellä kirjoitettuna Euroka Oy:n Euro-6 tietokoneille EXORciser-kehitystukilaitetta apuna käyttäen. Projektissa mukana ollut hyvä ystäväni teekkari T.V. nykyinen DI T.S. teki aiheesta opinnäytteensä Mikrotietokoneella toteutettu kartonkitehtaan annosteluosaston valvontajärjestelmä, 112 sivua+liitteet, 1980. Akateeminen diplomityö.

    SYNTE2-puhesyntetisaattorin kehitystyötäni 1977−1981

  • Rahko Tapani, Karjalainen Matti, Laine Unto, Toivonen Raimo, Karma Pekka (1981) Clinical Applications of the Experiences with a Portable, Unlimited Text-to-speech Synthesizer. Ear and Hearing, Vol 2, no 4., s. 177−179, 1981. Rahko dosentti 19xx−

    Abstract: An unlimited, portable, text-to-speech synthesizer, SYNTE2, is introduced. Since 1977, it has been applied and tested to the rehabilitation of the deaf and others unable to speak as well as to the rehabilitation of the blind. It has been shown to be beneficial to those people. With this system, it seems possible to markedly increase the concept capacity of the deaf. In audiology, it provides a new way to produce objective, everlasting, and ever-repeatable ordinary and sensitized speech tests. Further, the apparatus has innumerable applications in audiological and speech pathological research. This kind of speech synthesizer has come to Tampereen yliopisto in clinical use. General principles of the use of the synthesizer and experiences over 3 years (1977−1981) in rehabilitation and medical research are discussed.

    Julkaisun kopiosivu tulossa.

  • Karjalainen Matti, Laine Unto, Toivonen Raimo (1980) Aids for the handicapped based on SYNTE2 speech synthesizer, in Proc. IEEE Int. Conf. Acoustics, Speech, and Signal Processing (ICASSP'80), vol. 3, s. 851−854, Denver, Colorado, USA, April 9−11 1980. Tämä julkaisu oli iso juttu varsinkin Matille. Kyseessä oli ICASSP:in toinen konferenssi. Hän ei ole koskaan halunnut SYNTE2:n yhteydessä akateemisesti viitata muuhun julkaisuun kuin nimenomaan tähän ICASSP80-julkaisuun. Tämä julkaisu oli Matin uralla suuri menestys. Se synnytti kertaheitolla paljon kansainvälisiä akateemisia yhteistyömahdollisuuksia. Matti saikin välittömästi Otaniemestä Akustiikan laboratoriosta apulaisprofessuurin ja koko laboratorion suvereenin johtajuuden kesällä 1980. Jatkoin Matin kanssa tiivistä akateemista kymmeniä vuosia. Moni asia Otaniemessä Akustiikan laboratoriossa on meidän kahden yhteistyön tulosta. Karjalainen apulaisprofessoriksi 1980− ja prof. 1986−.











    Ote Matti Karjalaisen SYNTE2:n ja SYNTE3:n alkuperäisistä 1970- ja 1980-lukujen sääntösynteesinuoteista.

    2015 julkaisuissa vielä 35 vuoden jälkeenkin viittauksia yllä olevaan SYNTE2-julkaisuumme:

    Ville Pulkki, Matti Karjalainen 27.1.2015, Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics, John Wiley, Sons, 456 pages, kansainvälinen hyvä oppikirja. Ville Pulkki YouTube:ssa.

    Tuomo Raitio 5.6.2015, Voice source modelling techniques for statistical parametric speech synthesis, Puheen äänilähteen mallintaminen tilastollisessa parametrisessa puhesynteesissä, Aalto University, Akateeminen väitöskirja, 287 pages.





    SYNTE2:n neljä korttia ja prosessorikortti.

  • Blindata, Talking Data Terminal for the Blind Programmers, Euroka Oy, Brochure. (1979)
  • Puhuva näyttöpääte sokeita varten (1980). Insinööriuutiset 1980. ISSN 1237-6655.
  • Raimo Toivonen (1980) Sokeain äänimateriaalia tuottavan koejärjestelmän esittely 29.1.1980 Näkövammaisten kirjastossa Helsingissä.
  • Puhekone jo sarjavalmistuksessa. Puhuva lehti seuraava askel (1980). Uusi Suomi 29.1.1980. ISSN 0355-5461.
  • Uusia sovelluksia SYNTE:lle (1980). Elektroniikka Uutiset 4.2.1980. s. 24−25.
  • Raimo Toivonen (1980) Mikroprosessori tuli ja jäi 1. Synteettinen puhe auttaa näkövammaista. Aamulehti 12.2.1980. ISSN 0355-6913.
  • Raimo Toivonen (1980) Mikroprosessori tuli ja jäi 2. Kirjat ja lehdet saadaan puhumaan. Aamulehti 13.2.1980. ISSN 0355-6913.
  • Raimo Toivonen (1980) Mikroprosessori tuli ja jäi 3. 1980-luvulla saadaan tietokoneet puhumaan. Aamulehti 14.2.1980. ISSN 0355-6913.
  • Raimo Toivonen (1980) Puhuva pääte kehittyy edelleen. Prosessori 2/1980. ISSN 0357-4121.
  • Raimo Toivonen (1980) Audiovisuaalinen sanojenkäsittelylaite − 1980-luvun mikroprosessoritekniikkaa. Prosessori 3/1980. ISSN 0357-4121.
  • Puhuva näyttöpääte Synten pohjalta. Elektroniikka-lehti 4/1980.
  • Raimo Toivonen (1979), Boolen algebran perusteet. Sovellusraportti n:o 49, 30.11.1979, TTKK:n elektroniikan laitos. Boolen algebran abtraktin joukko-opillisen perustan kuvausta. Aiemmin tekemäni pitkän matematiikan erikoistyö.
  • Raimo Toivonen (1979) Suomen kielisten numeroitten ja lukusanojen tuottaminen numerotekstistä SYNTE2:lla. Sama myös ruotsin kielellä. Nämä algoritmit siirrettiin SYNTE2:teen. Aiemmin tekemäni pitkän elektroniikan erikoistyö.
  • Raimo Toivonen (1979) EKG-syntetisaattorin ohjelmapaketti. Sovellusraportti n:o 48, 15.11.1979, TTKK:n elektroniikan laitos. Liittyy jatko-opintoihin.




















    1979−1980

  • Raimo Toivonen (1979) Opetusministeriön Sokeain tietopalvelujen automaattinen tuottaminen synteettistä puhetta käyttäen -projektini.

    BTT Biotekniikan tutkimuslaitos 1.11.1979−31.5.1980. Raportti Opetusministeriölle 31.10.1980. Toinen kuva.







    Työsopimus professori ex rehtori Pekka Ahosen kanssa ajalle 1.11.1979−31.5.1980.





    Kiitos vaan Pekalle kehuista "vastaa n. viiden henkilötyövuoden työtä"

  • Karjalainen Matti, Laine Unto, Lavonen Seppo, Toivonen Raimo (1979) Aistivammaisten kommunikaatiovälineiden kehittäminen, loppuraportti, VTT:n sairaalatekniikan laboratorion tiedonanto no 12. VTT:n sairaalatekniikan laboratorion loppuraportti tammikuulta 1979. Laadittu jo vuoden 1978 puolella. Kuvaa Suomen Akatemian rahoittamaa 303.000 markan hanketta 1.5.1975−30.4.1978 Aistivammaisten kommunikaatiovälineiden kehittäminen, sivuja 165+12 liitesivua. ISBN 951-38-0717-7, ISSN 0355-9076.

    Luvussa 4 sivuilla 61−116 kuvataan vuonna 1977 alkanutta tutkimustyötäni SYNTE2:n ja sen sovellutusten parissa. Luvun kirjoittajat Karjalainen, Laine, Lavonen ja Toivonen.

    4. PUHESYNTEESITUTKIMUKSISTA
    4.1 Puhesynteesin historiaa ja menetelmiä
    4.2 Puhesyntetisaattori SYNTE2
    4.2.1 Tekninen yleiskatsaus
    4.2.2 SYNTE2:n elektroninen toteutusperiaate
    4.2.3 SYNTE2:n kuvaus informaatiosysteeminä
    4.2.4 Tekstin sisäänsyöttö ja grafeemijono
    4.2.5 Foneemijonotaso
    4.2.6 Muunnos grafeemojono -> foneemijono
    4.2.7 Tavu-, sana- ja lausetason parametrit ja niiden määrittäminen
    4.3.8 Äännesegmenttiparametrien taso
    4.2.9 Äännesegmenttiparametrien generointi
    4.2.10 Puhesynteesiprosessin alemmat tasot ja muunnosvaheet
    4.2.11 Signaalinkäsittelyn ja piirirakenteiden periaatteet äänteenmuodostusosassa
    4.2.12 Varsinainen äänteenmuodostus
    4.2.13 Sovelluskohteiden luokittelua
    4.3 Puhesyntetisaattorin sovelluskohteita
    4.4. Puhutun tietomateriaalin automatisoitu tuottaminen sokeille
    4.4.1 Muutamia mainintoja suunnittelutyön yksityiskohdista
    4.5 Yhteenveto ja päätelmiä.



















    Matti kirjoittaa 20.10.1978 väitöskirjassaan "Most valuable help and criticism for the scientific contents of my work I have received from my co-workers in the project, Unto Laine, Seppo Lavonen, Jari Viitanen and Raimo Toivonen." Matin väitöskirja oli ensimmäinen mikroprosessoripohjaisen sääntösynteesillä varustetun kannettavan puhesyntetisaattori SYNTE2:n elektronisten toimintaperiaatteiden ja sääntösynteesiohjelmiston julkinen dokumentaatio. Unto Laineen lisensiaattityö helmikuussa 1979 (vähän ennen täysin mikroprosessoripohjaisen diplomityöni valmistusta) ei ollut mikroprosessoripohjaisen sääntösynteesillä varustetun kannettavan puhesyntetisaattori SYNTE2:n dokumentaatio Suomen Akatemian VAMKOM-tutkimushankkeessa kuten voisi ajatella vaan se oli NOVA:lla tehdyn pienoistietokonepohjaisen ei-mikroprosessoripohjaisen analogisen ääniväyläelektroniikan ja tietokoneohjelmiston dokumentaatio.

    Tohtori Matti Karjalainen siirtyessään 1.7.1980 Otaniemeen TKK:n Akustiikan laboratorioon apulaisprofessoriksi ja laboratorion johtajaksi jätti SYNTE3:n sääntösynteesiohjelmiston uusimisen 1.7.1980 minun DI Raimo Toivosen tehtäväksi 20.10.1978 väitöskirjansa pohjalta Euroka Oy:n tuotekehityshankkeessa ja itse pidättyi syksystä 1980 vuoteen 1987 saakka osallistumasta akateemisiin puhesynteesihankkeisiin keskittyen Bark-asteikkoisten teknisten kuulon mallien kehittelyyn ja LISP-pohjaisen tietojenkäsittelyn kehittelyyn. Matti antoi kehitystyön sille henkilölle (Raimo Toivoselle), joka aikaisempien SYNTE2:teen liittyvien tutkimus- ja kehitystöittensä johdosta tunsi Matin väitöskirjan ajatukset ja SYNTE2:n sääntösynteesiohjelmiston niinkuin omat taskunsa.

    Monessa laboratorionjohtaja professori (ex. rehtori) Pekka Ahosen ja Suomen Akatemian tarkastamassa ja hyväksymässä Suomen Akatemian 1975−1978 VAMKOM-tutkimushankkeen raportissa yllä ole sanottu minun olevan tutkimusryhmän jäsen.



    Ote Matti Karjalaisen SYNTE2:n ja SYNTE3:n alkuperäisistä 1970- ja 1980-lukujen sääntösynteesinuoteista.



    Kannettavan puisen näppäimistöllä varustetun SYNTE2:n arvo Matti Karjalaisen VOCOM ky:n vastuunalaisen yhtiömiehen 6.6.1980 panoksena oli 45.000 markkaa.



    SYNTE2 väreissä.



    Maailman ensimmäinen kannettava mikroprosessoripohjainen sääntösynteesiin perustuva näppäimistöllä varustettu SYNTE2 vuodelta 1979 Museokeskus Vapriikin vitriinissä 2014 Tampereella. SYNTE2 on vanhin Vapriikissa olevista tamperelaisista mikroprosessorikeksinnöistä. SYNTE2:ta kehitettiin aluksi VTT:n sairaalatekniikan laboratorion tiloissa Motorolan M6800 kehitystukilaitteella ja myöhemmin TTKK:n elektroniikan laitoksella Motorolan M6800/M6809 kehitystukilaitteella.



    Näppäimistöllä varustettu pöytämallinen SYNTE2.



    SYNTE2 jossa näppäimistönä toimii symbolitaulu.







    VTT/SAI:n laboratorionjohtaja professori ex. rehtori Pekka Ahosen Suomen Akatemian VAMKOM-tutkimushankkeen määrittely 30.1.1985 Suomen Akatemian teknistieteelliselle toimikunnalle rahaa haettaessa. 13.5.1975 tutkimusrahaa päätettiin antaa 303.19899 markkaa vuosille 1985. Hanke käynnistyi 1.6.1997.

  • Lukkari Esko (1979) Pian tietokone keskustelee ja liesi tottelee puhetta. Helsingin Sanomat 22.7.1979. ISSN 0355-2047.

  • Puhuvan tietokonepäätteen esittely ELKOM-elektroniikkamessuilla Helsingissä 5.−10.11.1979 (1979). Messuesite Audio-Visual Computer Terminal, Euroka Oy.

  • Tietokonepääte puhuu (1979), Elektroniikka-uutisten ELKOM-messunumero, marraskuu 1979.

  • Raimo Toivonen (1979) Mikrotietokoneet 107, Rinnakkaisliityntä, silloinen Euroka Oy. Erään pitkän elektroniikan ammattiainekurssin suoritusta.

  • Raimo Toivonen (1979) Tampereelta maailman ensimmäinen puhuva pääte. Prosessori 5/1979, s. 25−27. ISSN 0357-4121.

  • Raimo Toivonen (1979) Puhuva kone tekee äänikirjoja. Prosessori 6/1979, s. 32−38. ISSN 0357-4121.

  • Raimo Toivonen (1979) Puhuva kone vastaa puhelimeen. Prosessori 8/1979. ISSN 0357-4121.

    DI:ksi TTKK:sta 1979

  • Raimo Toivonen (1979) Sokeain ohjelmoijain audiovisuaalinen tietokonepääte. Akateeminen diplomityö, TTKK:n elektroniikan laitos. 28.5.1979. Arvosana kiitettävä. Sain luvan diplomityöni tekoon sähköosaston sihteerin Marjatta Soinin mukaan 16.5.1979. Toimitin yli 100 sivuisen diplomityöni hyväksyttäväksi 12 päivää myöhemmin.

    Yllä olevat prosessorilehden juttuni saivat Suomen Akatemian hallintovirastonkin hereille ja kirjoittamaan 28.9.1979 1534/25/89/79 "Prosessori-lehden kuluvan syyskuun numerossa olevan Raimo Toivosen artikkelin mukaan SYNTE2:n sarjavalmistus on kuitenkin aloitettu tämän vuoden tammikuussa helsinkiläisessä Euroka Oy:ssä. Hallintovirasto toteaa, että valtion teknistieteellinen toimikunta on kirjeellään 14.6.1976 pyytänyt Teitä [tarkoitti SYNTE-tiimiä] tekemään lain 656/67 tarkoittaman keksintöilmoituksen. Keksintöilmoitusta ei ole kuitenkaan tehty. Toimistosihteeri Hannu Konstari ja sihteeri Jyri Karikoski."

    On hyvä, että hallintovirastokin tuli 1979 lukeneeksi ilmestymään alkanutta Prosessori-lehteä. Minulla oli siinä 1979−1980 monta SYNTE2-artikkelia. Syntyi pitkäaikainen työsuhdekeksintölain muutosepisodi. Vielä niinkin myöhään kuin 11.3.1981 Suomen Akatemian teknistieteellinen toimikunta pöytäkirjassaan 3/1981 päättää pitää SYNTE2-oikeudet itsellään ja asiaa oli käsitelty jo Suomen Akatemiassa vuosia. 19.11.1979 laadittu keksintöilmoitus ei paljon painanut.  Se annettiin marraskuussa 1979 lopussa lähes kaksi vuotta VAMKOM-hankkeen 30.4.1978 loppumisen jälkeen.



    Suomen Akatemian hallintovirasto 28.9.1979/1534/25/89/79 samaisen kuun Prosessori-lehden SYNTE2-artikkelini jälkeen "Prosessori-lehden kuluvan syyskuun numerossa olevan Raimo Toivosen artikkelin mukaan SYNTE2:n sarjavalmistus on kuitenkin aloitettu tämän vuoden tammikuussa helsinkiläisessä Euroka Oy:ssä. Hallintovirasto toteaa, että valtion teknistieteellinen toimikunta on kirjeellään 14.6.1976 pyytänyt Teitä [tarkoitti SYNTE-tiimiä] tekemään lain 656/67 tarkoittaman keksintöilmoituksen. Keksintöilmoitusta ei ole kuitenkaan tehty. Toimistosihteeri Hannu Konstari ja sihteeri Jyri Karikoski."









    Syyskuun 1980 prosessori-lehden artikkelini, joka herätti Suomen Akatemian teknisen toimikunnan ajattelemaan, että Euroka Oy on alkanut valmistamaan SYNTE2:ta vaikka SYNTE2:n oikeudet ovat valtiolla.



    Suomen Akatemian hallintojohtaja Heikki Kallio 18.3.1980 vastaus 426/89/80 Unto Laineen kirjeisiin Suomen Akatemialle oli, että se ei suostu hänen ehdotuksiinsa. VAMKOM-hankkeen loppuraportti oli hyväksytty Suomen Akatemiassa jo yli vuosi aikaisemmin tammikuussa 1979 ja kuten yltä näkee minut palkattiin Suomen Akatemian ja VTT/SAI:n laboratorinjohtaja Pekka Ahosen toimesta VAMKOM-hankkeeseen jo 1.1.1977−. VAMKOM-hankkeen loppuraportin luvun 4 sivut 61−116 kirjoittajat ovat Karjalainen, Laine, Lavonen ja Toivonen. Matti Karjalaisen 29.6.−2.7.1977 esitellessä SYNTE2:ta Kööpenhaminassa oli aikaansaannokseni/projektini jo Matin esitelmässä mukana.





    Suomen Akatemian teknistieteellinen toimikunta jatkoi hallintojohtaja Heikki Kallion viitoittamalla tiellä jatkaen SYNTE2:n oikeuksien pitämistä valtion hallussa ja lähti ehdottamaan työsuhdekeksintölain 636/67 muuttamista. Vielä niinkin myöhään kuin 11.3.1981 toimikunta pöytäkirjassaan 3/1981 päätti pitää SYNTE2-oikeudet valtiolla. Tällöin 6.6.1980− perustettu minun ja Matti Karjalaisen VOCOM ky oli ollut olemassa jo 9 kuukautta. VAMKOM:in (1.5.1975−30.4.1978) jälkeinen KTM:n ja Euroka Oy:n rahoittama Puhetulostin-projekti 1.5.1978−31.5.1979 oli päättynyt jo lähes 2 vuotta aikaisemmin. Euroka Oy:n akateemis/kaupallinen SYNTE3-hanke (1.7.1980−28.2.1981) oli jo Tampereella TTKK:n elektroniikan laitoksella loppunut 28.2.1981 hetkeä aikaisemmin. Unto Laineen 16.6.1979 lehtihaastattelusta oli kulunut jo vuosi ja 9 kuukautta. Unto Laine julkaisi PARCAS-väitöksensä Otaniemessä teknillisessä korkeakoulussa kahdeksan vuotta myöhemmin PARCAS-patentin jo rauettua. Euroka Oy myi PARCAS-patentin silloiselle Robcon Oy:lle, joka myöhemmin meni konkurssiin. SYNTE3-hankkeen loppuessa Tampereella 28.2.1981 valtio ei ollut luopunut SYNTE2-oikeuksistaan.



    Puhuvan päätteen esittely Helsingissä 25.10.1978 viisi päivää Matin väitöksen jälkeen. KTM:n "Puhuva pääte"-kehityshanke oli alkanut 1.5.1978 lähes kuusi kuukautta aikaisemmin ja oli jo puolessa välissä.



    Maailman ensimmäinen kannettava Sokeain ohjelmoijain audiovisuaalinen tietokonepääte työni arvosanalla kiitettävä tarkastajana professorina Yrjö Neuvo (professori 1976−1992) ja ohjaajana elektroniikan yliassistentti Matti Karjalainen.



    Puhuva pääte takaa.



    Puhuva pääte auki olevana.



    Puhuvan päätteen käyttöä.



    Sokea ohjelmoija koodaamassa softaa työpaikallaan.



    Puhuva pääte matkalla TTKK:n eletroniikan laitokselta messuille Helsingin Messukeskukseen.



    Itse sain alle kolme viikkoa aikaisemmin 28.5.1979 diplomityöni Sokeain ohjelmoijain audiovisuaalinen tietokonepääte kansiin.







    Tiivistelmää diplomityöni tarkastuksesta: Ohjelmointityö oli erittäin vaativa tehtävä laajuutensa ja ennen kaikkea aikaisempien ratkaisujen puuttumisen vuoksi. Toteutettu pääte onkin erityisesti ohjelmistoon perustuvilta toiminnallisilta ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen maailmassa. Tekn.yo. Toivosen diplomityö on edellyttänyt, kuten hän toteaakin, ilmeisen laajat ja aiempaan tutkimustyöhön perustuvat tiedot, sillä laajuutensa, monimutkaisuutensa ja uutuusarvonsa osalta työn kohde ylittää tuntuvasti diplomitöiden keskimääräisen vaikeusasteen. Ehdotamme arvosanaa kiitettävä. Matti Karjalainen ja Yrjö Neuvo.

    Tällöin Matti Karjalainen oli TTKK:n yliassistentti ja Yrjö Neuvo TTKK:n professori.





    Sokeain ohjelmoijain puhuva pääte 1980-luvulla Euroka Oy:n tuotteena.



    Matin suositus 11.7.1979

    VTT/SAI:ssa 1.5.1978−31.5.1979

  • Matti Karjalainen, Unto Laine, Seppo Lavonen, Raimo Toivonen (1979) KTM:n ja Euroka Oy:n Puhetulostin-tuotekehitysprojekti,1.5.1978−31.5.1979, loppuraportti, VTT:n sairaalatekniikan laboratorio, Tampere.





    Tiivistelmä Puhetulostin-hankkeen tavoitteista: Alkuperäisenä tavoitteena oli kehittää puhetulostin, joka voidaan liittää yleisimpiin tietokonejärjestelmiin ja tietojenkäsittelylaitteisiin. Tarkoituksena oli kehittää teolliseen valmistukseen soveltuva tuote, jonka käyttö eri sovelluksiin vaatii mahdollisimman vähäisiä, lähinnä ohjelmallisia muutoksia. Projektin edistyessä ilmeni kuitenkin, että oli edellytyksiä laajentaa projektia pyrkimällä puhuvan tietokonepäätteen eli puhepäätteen konstruoimiseen. Edellytykset syntyivät yhteistyöstä Euroka Oy:n kanssa. Tämän mikrotietokone Euroterm 6 osoittautui tarkoituksen mukaiseksi puhepäätteen toteuttamisen lähtökohdaksi. Näin laajennettu tavoite kyettiin saavuttamaan ja suunnitelman kohdat toteuttamaan työhön varatussa ajassa ja kustannusarvion puitteissa. Laajennettu tavoite tarkoitti tuotantokelpoisen puhepäätteen kehittämistä. Tuotantokelpoisuus saavutettiin ainakin siinä mielessä, että laite sellaisenaan soveltuu hyödyntäjän, Euroka Oy:n tuotantoon ja se on kenttäkokeissa osoittautunut käyttökelpoiseksi apuvälineeksi sokeille ohjelmoijille. On myös löydetty selviä parannuskohteita, joiden avulla laitteen käyttökelpoisuutta voidaan edelleen lisätä. Neuvotteluissa on löydetty lukuisia uusia sovelluskohteita, joita on selostettu projektin loppuraportissa. Kehitystyötä tarvitaan vielä erilaisia sovelluksia varten.

    Suomen kulttuurirahaston 9600 markkaa apuraha 1.5.1978−

    VTT:n sairaalatekniikan laboratoriossa 1.1.−31.8.1977

  • Raimo Toivonen (1977) Suomen Akatemian "Sokeain tietopalvelujen automaattinen tuottaminen synteettistä puhetta käyttäen" -projekti 1.1.−31.8.1977 VTT:n sairaalatekniikan laboratoriossa Tampereella. Työsopimuksen allekirjoitti tammikuussa 1977 VTT:n sairaalatekniikan laboratorion johtaja, TTKK:n entinen rehtori, professori Pekka Ahonen. Tutkimusapulaisena "Vammaisten kommunikaatiovälineiden kehittäminen" -projektiin liittyvissä tehtävissä. Tätä ennen ja sen jälkeen tein hankkeessa tutkimustöitä myös palkatta. Palkka ei silloin ollut tärkeää vaan tieteellinen kehitystyö kannettavan mikroprosessoripohjaisen sääntösynteesillä varustetun SYNTE2:n parissa. Hankkeen projektipäällikkö yliassistentti Matti Karjalaisen allekirjoittama todistus ajalta 1.1.−31.8.1977 siitä, että olin tutkimusapulaisena Suomen Akatemian projektissa "Aistivammaisten kommunikaatiovälineiden kehittäminen". Matin puhekone-esittelyvideo 8.12.1977.





    VTT/SAI:n laboratorionjohtaja professori (ex. rehtori) Pekka Ahosen työsopimus kanssani ajalle 1.1.−30.4.1977 Suomen Akatemian VAMKOM-tutkimushankkeessa.



    VTT/SAI:n laboratorionjohtaja professori (ex. rehtori) Pekka Ahosen 25.1.1977 kirje työsopimukseemme liittyen Suomen Akatemian teknis-tieteelliselle toimikunnalle.





    VTT/SAI:n laboratorionjohtaja professori (ex. rehtori) Pekka Ahosen työsopimus kanssani ajalle 1.5.−31.8.1977 Suomen Akatemian VAMKOM-tutkimushankkeessa.



    Matin lausunto Suomen Akatemian VAMKOM-hankkeeseen osallistumisestani 1.1.−31.8.1977 VTT/SAI:ssa.



    Aiemmassa kuvassa Matin lausunto Suomen Akatemian VAMKOM-hankkeeseen osallistumisestani 1.1.−31.8.1977 VTT/SAI:ssa. Tänä aikana Matti Karjalainen esitteli VAMKOM-hankkeessa syntyneen SYNTE2:n kansainvälisesti Kööpenhaminassa 29.6.−2.7.1977 ja esitteli samalla minun SYNTE2:teen liittyviä ylemmän tekstitason "Speaking book" ja "Automatic edition of text material" aikaansaannoksiani VAMKOM-hankkeessa.

    Oppi-isäni vähän kaikessa yliassistentti Matti Karjalainen nuorena miehenä 1977 TTKK:ssa aikana jolloin osallistuin Suomen Akatemian rahoittamaan VAMKOM-tutkimushankkeeseen 1.1.−31.8.1977.







    TTKK Pyynikintiellä 1972−



    TTKK:n lisätiloja Satamakadulla 1972−

    Aloitin Fortranilla koodaamisen 1.9.1972 ensimmäisellä viikolla tullessani TTKK:n sähköosastolle Pyynikintielle opiskelemaan kaikkea mitä silloin vain oli TTKK:n sähköosastolla tarjolla. Ja olihan sitä kaikenlaista tarjolla maalta tulleelle opinhaluiselle kaverille. Ensimmäinen mikroprosessori oli juuri samana vuonna toteutettu Yhdysvalloissa. Se oli hienoa aikaa se. Olin kiinnostunut käytännön taitojen/tietojen kehittämisen lisäksi abstraktista matematiikasta, teoreettisesta fysiikasta, tieteen teorioista, tieteen filosofioista, systeemiteorioista, logiikan teorioista ja kaikenlaisten alojen teorioista, jossa luvut olivat ns. sivuseikka.

    TTKK:ssa 1.1.−31.5.1975

    Kolmannen vuosikurssin kevään 1.1−31.5.1975 olin TTKK:n fysiikan tuntiassistentti 5 tuntia viikossa.

    Keväällä 1975 tutustuin Satamakadulla ensimmäistä kertaa paremmin yliassistentti Matti Karjalaiseen ja hänen töihinsä. Meillä oli samanlaiset kiinnostuksen aiheet eli filosofia ja erilaiset astraktit systeemiteoriat.

    DSP syksy 1976−

    MINULLA TEOREETTISESTI MERKITTÄVÄT ASIAT ALKOIVAT VASTA VIIDENNEN LUKUVUODEN ALUSSA SYYSKUUSSA 1976 PROFESSORI YRJÖ NEUVON (PROFESSORI 1976−1992) JATKO-OPINTOKURSSEISTA SATAMAKADULLA

    DI-tutkintoni ulkopuoliset jatko-opinnot syksystä 1976 kevääseen 1978" ennen DI-tutkintoa
    (1) digitaalisessa signaalinkäsittelyssä eli DSP:ssä,
    (2) teknisessä informaatioteoriassa ja
    (3) systeemiohjelmoinnissa.
    Nykyisiksi EU-ajan opintopisteiksi 1.68x40=67 muutettuna suoritin lisensiaatintutkinnon teoriaosuuden huomattavasti ennen diplomi-insinööriksi valmistumistani yli kahteen kertaan.











    Varsinaisessa DI-todistuksessani elektroniikkaa arvosanalla kiitettävä: Teletekniikka, Piirirakenteet, Teleteknilliset mittaukset, Teoreettinen sähkötekniikka III, Tekniset informaatiosysteemit ja -prosessit, Mikroprosessorit, Mikrotietokoneiden kehitysjärjestelmät, Elektroniikan peruskurssi, yhteensä 33 pistettä. Lisäksi 11 pisteen edestä elektroniikan pitkiä työkursseja ja diplomityöseminaareja, joista ei saanut arvosanaa. Pitkä elektroniikan ammattiaine syntyi jo 30 pisteellä.

    DI-tutkinnossani 1972−1979 on kolme pitkää ammattiainetta (siis kolme pitkää ammattiainetta vaaditun yhden pitkän ja yhden lyhyen sijasta) (1) matematiikassa 30 pistettä, (2) fysiikassa 30,5 pistettä ja (3) elektroniikassa 30 pistettä. Lisäksi perusaine yht. 81 pistettä. Muut suoritukset 11 pistettä. Diplomityö 20 pistettä. DI-tutkinto yht. 202,5 pistettä ja ennen DI-tutkintoa yllä olevissa kuvissa mainitut 40 pistettä jatko-opintoja eli yhteensä 242,5 pistettä. Eli 1,347 DI-tutkintoa eli ns. putkeen 6 vuoden täydet opinnot 4,5 vuoden sijasta.

    Samaan aikaan useita vuosia töissä VTT:n sairaalatekniikan laboratoriossa, Biotekniikan tutkimuslaitoksella, Suomen Akatemiassa ja TTKK:ssa. Näin seitsemässä vuodessa oppi jo jotain monista sähkötekniikan eri aloista.

    Olen ainoa SYNTE2 kehittäjäkolmikosta, jolla oli 1976−1978 suoritettuna kaikki professori Neuvon diskreettiaikaisen digitaalisen signaalinkäsittelyn DSP:n jatko-opinnot syksystä 1976 kevääseen 1978. Matti Karjalainen kävi elektroniikan yliassistenttina kuuntelemassa yhden DSP:n jatko-opintokurssin luentojamme.

    DSP:ssä siirryttiin analogisten signaalien ja systeemien matemaattisista s-tason kompleksilukumalleista z-tason diskreettiaikaisiin digitaalisiin signaali- ja systeemimalleihin. Elämme nyt DSP-teorian aikaa ja sovellamme sitä kiihtyvää tahtia. Elektroniikan pitkät ammattiaineopintoni DI-tutkinnossa Neuvolle olivat samaan aikaan vielä analogisten signaalien ja systeemien teoriaa. DSP tuli mukaan nimenomaan vasta näissä Neuvon DSP:n jatko-opinnoissa "syksystä 1976 kevääseen 1978".

    Neuvo tuli 33 vuotiaana Cornellin yliopistossa USA:ssa väitelleenä tohtorina TTKK:hon sähkötekniikan professoriksi ja toi mukanaan uuden matemaattisen teorian ja sen perusteokset. Hän oli vähän aikaisemmin soveltanut DSP-teoriaa omassa väitöskirjassaan.

    Ensimmäisenä Neuvon jatko-opintokurssina suoritimme syksyllä 1976 Rauscher Agrawalan kirjan Foundations of Microprogramming, Academic Press, 1976, 416 sivua.



    Toisena Neuvon jatko-opintokurssina suoritimme keväällä 1977 Mischa Schwartzin ja Leonard Shawn kirjan Discrete Spectral Analysis, Detection and Estimation.



    Apulaisprofessori Leo Sintoselle suoritimme syksyllä 1976 ja keväällä 1977 jatko-opintokurssina Robert G. Gallagerin Information Theory and Reliable Communication -kirjan, John Wiley and Sons, Inc 15.1.1968, 579 sivua. Se on matemaattisen teknisen informaatioteorian ja matemaattisen teknisen tiedonsiirtoteorian kansainvälinen perusteos.



    Kolmantena Neuvon jatko-opintokurssina suoritimme Alan V. Oppenheimin ja Ronald W. Schaferin kirjan Digital Signal Processing, Prentice Hallin kustantamana 574 sivuinen teos, ens. painos vuodelta 1975.



    Oppenheimin ja Schaferin 870 sivuisen toisen painoksen nimeksi tuli 1989–1999 Discrete-time Signal Prosessing Prentice Hallin kustantamana.



    2010 ilmestyi 1132 sivuinen kolmas painos Discrete-time Signal Prosessing Pearsonin kustantamana.



    Neljäntenä Neuvon jatko-opintokurssina suoritimme keväällä 1978 Robert M. Grahamin kirjan Principles of Systems Programming, Wiley, 1975, 422 sivua.

    Olin ensimmäinen Suomessa, joka tarjosi pitkälle kehitettyjä erityisen helppokäyttöisiä uniikkeja puheanalyysiohjelmia akateemisten tutkijoitten käyttöön. Halusin alusta saakka edistää nimenomaan toisten akateemisten tutkijoitten akateemista työtä. Pidin sitä tärkeänä, koska kuuluin taustaltani niiden kolmen teekkarin ryhmään,  jotka opiskelivat TTKK:ssa ja koko Suomessa jatko-opintoina ennen diplomi-insinööriksi valmistumista digitaalisen signaalinkäsittelyn yleisteoriaa (Digital Signal Prosessing Theory, DSP) 1976−1978. Sitä ennen Suomessa ei ollut DSP:n perusopiskelua tai jatko-opiskelua.

    Ilman 1976−1978 DSP-opintojani TTKK:ssa meillä ei olisi Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaa ja sen ISA-puheanalyysimenetelmiä. Kun julkistin 4.12.1986 Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelman oli kulunut 10 vuotta DSP-opintojeni alkamisesta TTKK:ssa syyskuussa 1976.

    Ennen Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -puheanalyysiohjelmaa olin soveltanut DSP-teoriaa 1979−1986 Tampereella insinööritoimistossani (1) ihmisäänen ei-reaaliaikaisen ja reaaliaikaisen perustaajuuden ilmaisumenetelmän kehittelyyn, (2) ihmisäänen ei-reaaliaikaisen ja reaaliaikaisen F0/A0-puheäänikenttäanalyysin kehittelyyn, (3) monenlaisiin projekteihin digitaalisilla NEC:in ja Texasin signaaliprosessoreilla, (4) NEC:in ja Texasin signaaliprosessorien assemblykielten kääntäjien kehittelyyn, (5) TKK:n Akustiikan laboratoriossa Suomen Akatemian hankkeessa teknisten kuulon mallien kehittelyyn.

    Tärkeimpänä menetelmäkehitystyönäni pidän edelleen uniikkia ihmisäänen perustaajuuden F0-analyysiäni, koska sitä ovat käyttäneet erittäin monet akateemiset tutkijat 20.12.1984 lähtien jo 34 vuoden ajan. Olen kehittänyt F0-analyysiäni TKK:n Akustiikan laboratorion vuosista 1983− lähtien. Reaaliaikaisen F0-puheanalyysimenetelmäni julkistin 20.12.1985. Ensimmäinen akateeminen neljän hengen foniatrisen työryhmän (professori Aatto Sonnisen johdolla) tieteellinen julkaisu F0/A0-puheäänikenttäanalyysimenetelmälläni 23.8.1985 Computer Voice Fields of Connected Speech, Symposium on Voice Disorders, Sweden, August 23 1985 ja Computer Voice Fields of Connected Speech, Papers in Speech Research, Jyväskylän yliopisto 6, s. 93−111.

    TKK:n akustiikan laboratoriossa 1983 silloisen apulaisprofessori Matti Karjalaisen kanssa Suomen Akatemian hankkeessa Modelling of Auditory and Speech Communication 1983−1987 kehittämiämme teknisiä kuulon malleja Matti raportoi julkaisuissaan koko hankkeen ajan 1983−1987. Olimme 1980-luvulla edellä aikaamme teknisten kuulon mallien DSP-toteutuksissa. Ensimmäistä kertaa päästiin näkemään miltä näyttää ihmiskuulon kannalta vaikkapa lausuma Nyt on kaunis päivä. Se on jotain muuta kuin samasta lauseesta otettu sen aikainen spektrogrammi tai spektrisarja. Matti sai täyden professuurin Suomen Akatemian hankkeen lopussa 1986. DSP-teoria ei ole niitä yksinkertaisimpia matemaattisia teorioita, koska se perustuu kompleksilukuihin.