©copyright Raimo Olavi Toivonen 19822019. All rights reserved. Last updated 1 Jun 2019.

Home  Signal displays 1985−  Multi-envelope displays 1998−  FFT displays 1985−  Cepstrum displays 1983−  LPC displays 1992−  Auditory displays 1983−  Loudness displays 1995−  Loudness curves 1998−  LTAS displays 1982−  Harmonic FFT displays 1989−  Waterfall displays 1983−  F0 displays 1983−  F0 histograms with semi scale 1989−  Jitter/shimmer 1990−  Computer Voice Fields 1983−  FFT spectrogram displays 1985−  LPC spectrogram displays 1998−  Auditory spectrogram displays 1985−  Bark, ERB, mel, st ja Hz scales formant charts 1988−  Bark scale 1983−  ERB scale 1996−  Semi scale 1989−  Sone scale 1995− Works 1972−  Maailman kielten Bark-asteikkoiset formanttikartat 2018− Other links

ISA software

Auditoriset sointispektrit Lin/Bark-asteikolla 1983 eteenpäin

Googlaa Scholarilla "Timbre Spectrum" 1983 saakka, 20 tulosta.

Googlaa Scholarilla "Timbre Spectrum", 845 tulosta.

Googlaa kuvahaulla "Timbre spectrum", monta tulosta.

Käsitteet "auditorinen" (auditory) ja "auditiivinen" (auditive) ovat eri käsitteitä. ISA:ssa käytetään nimenomaan käsitettä "auditorinen" (auditory).

35 vuoden ajan Bark-asteikko ja auditorinen suodinpankkimalli ovat olleet minulla rutiinikäytössä Otaniemen työvuodestani 1983 lähtien. Kehitin tällöin auditorista suodinpankkimallia yhdessä professori Matti Karjalaisen kanssa.

Olen vuosien varrella DSP-miehenä koodannut auditorisen suodinpankkimallin täysin nollasta
(1) "PDP-11/34:n Floating Point Systems FPS 100 vektoriprosessori"-ympäristöön Fortranilla,
(2) Texasin 16-bittiselle TMS320-signaaliprosessoriperheelle konekielellä,
(3) Motorolan 16- ja 32-bittisille M68000-mikroprosessoriperheille konekielellä ja C-kielellä,
(4) IBM:n 600-sarjan 32-bittiselle PowerPC-mikroprosessoriperheelle konekielellä ja C-kielellä,
(5) Intelin 32- ja 64-bittisille mikroprosessoriperheille C++-kielellä.
 

Analyysikuvat olen alusta saakka koodannut älykkäiksi Neon olio-ohjelmointikielellä.

Äänekkyyden (loudness) kaava on N=2(L-40)/10. Äänekkyyden yksikkö on soni. L on siniäänen dBSPL äänenvoimakkuustaso.

Hz:t muunnetaan Bark:eiksi kaavalla Hz->Bark=7asinh(f/650)=7ln[f/650+√(1+(f/650)2)] ja
Bark:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla Bark->Hz=650sinh(x/7).

Toivosen ja Karjalaisen auditoristen sointispektrien laskentoja 1983 Akustiikan laboratoriossa Suomen Akatemian "Puheen kuulemisen mallintaminen" projektissa 19831987. Ylinnä sointispektri syntyy kun auditorisen suodinpankin jokaisen Bark-kanavan signaalista lasketaan kepstri ja kepstrihuippu valitaan Bark-kanavan sointiarvoksi. Alinna auditorisen suodinpankin kanavien signaaleista lasketut kepstrit. Näitten kokeilujen jälkeen Akustiikan laboratoriossa on tehty paljon tieteellisiä julkaisuja, jotka koskevat usean samanaikaisen perustaajuuden havaitsemista auditorisen suodinpankin avulla.

Keskiarvoistetussa kepstrissä havaittavissa terävät huiput.

Toivosen ja Karjalaisen auditoristen sointispektrien laskentoja 1983 Akustiikan laboratoriossa Suomen Akatemian "Puheen kuulemisen mallintaminen" projektissa 19831987. Ylinnä sointispektri syntyy kun auditorisen suodinpankin jokaisen Bark-kanavan signaalista lasketaan kepstri ja kepstrihuippu valitaan Bark-kanavan sointiarvoksi. Alinna auditorisen suodinpankin kanavien signaaleista lasketut kepstrit. Näitten kokeilujen jälkeen Akustiikan laboratoriossa on tehty paljon tieteellisiä julkaisuja, jotka koskevat usean samanaikaisen perustaajuuden havaitsemista auditorisen suodinpankin avulla.

Keskiarvoistetussa kepstrissä havaittavissa terävät huiput.

Toivosen ja Karjalaisen auditoristen sointispektrien laskentoja 1983 Akustiikan laboratoriossa Suomen Akatemian "Puheen kuulemisen mallintaminen" projektissa 19831987. Ylinnä sointispektri syntyy kun auditorisen suodinpankin jokaisen Bark-kanavan signaalista lasketaan kepstri ja kepstrihuippu valitaan Bark-kanavan sointiarvoksi. Alinna auditorisen suodinpankin kanavien signaaleista lasketut kepstrit. Näitten kokeilujen jälkeen Akustiikan laboratoriossa on tehty paljon tieteellisiä julkaisuja, jotka koskevat usean samanaikaisen perustaajuuden havaitsemista auditorisen suodinpankin avulla.

Keskiarvoistetussa kepstrissä havaittavissa terävät huiput.

Toivosen ja Karjalaisen auditoristen sointispektrien laskentoja 1983 Akustiikan laboratoriossa Suomen Akatemian "Puheen kuulemisen mallintaminen" projektissa 19831987. Näitten kokeilujen jälkeen Akustiikan laboratoriossa on tehty paljon tieteellisiä julkaisuja, jotka koskevat usean samanaikaisen perustaajuuden havaitsemista auditorisen suodinpankin avulla.

 

Suomen Akatemian "Modelling of Auditory and Speech Communication" -perustutkimushankkeen 1983−1987 loppuraportti Otaniemessä Akustiikan laboratoriossa 1987.