©copyright Anna-Liisa Lehessaari & Raimo Toivonen 19992021. All rights reserved.

ANNA-LIISA LEHESSAARI                                         RAIMO TOIVONEN
HELSINGIN YLIOPISTO PITCHSYSTEMS OY

Suomen kielen lause- ja tekstiprosodiikkaa 

Hahmottelemme kuvausmallia suomen kielen lause- ja tekstiprosodisten ilmiöiden
käsittelyyn. Lähestymistapamme on muovautunut tallennettujen puheaineistojen
foneettisessa tarkastelussa. Kokoamme ja jatkamme teemoja, joita olemme aiemmin
käsitellyt mm. Kielitieteen päivillä 1996 (Lehessaari ja Yli-Luukko), 1997 (Lehessaari)
ja 1998 (Lehessaari ja Toivonen) sekä Fonetiikan päivillä Pärnussa 1998 (Lehessaari
ja Toivonen). Seuraavassa keskeiset ajatukset, joille prosodiikan kuvaus rakentuu:

Tietokoneavusteisen kuuntelun ja akustisen analyysin merkitystä prosodiikan
tutkimuksessa voi verrata elektronimikroskoopin merkitykseen biotieteissä. Kuulon-
varainen havainnointi tavoittaa vain osan viestinnällisesti vaikutuksellisista proso-
disista ominaisuuksista; osa prosodiikasta saadaan tarkasteltavaksi ainoastaan
teknisiä apuvälineitä käyttäen.

Prosodiikan kuvausmalli on monimuuttujainen. Havainnoitavana ovat mm. puheen
sävelkulun, puheen tuoton nopeuden, taukojen esiintyminen ja painotuksen omi-
naisuudet. Prosodiikan eri osatekijöiden välillä vallitsee riippuvuussuhteita: esim.
painotuksen käytön tapa voi vaikuttaa puheen tuoton nopeuteen, joka taas voi
vaikuttaa taukojen pituuteen.

Muotorakenteen hahmottaminen edellyttää prosodisen aineksen tulkintaa suh-
teessa puheen viestinnällisiin ominaisuuksiin. Näihin kuuluvat esim. sisällöllisten
kokonaisuuksien hahmottuminen, uuden ja tunnetun tiedon distinktio, sanaele-
menttien arvattavuus ja tyylillinen yhteensopivuus.

Prosodiikan tarkastelu edellyttää siis niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista tietoa
sekä koko puhenäytteestä että yksittäisistä puheilmauksista ja tavuistakin. Tämä
taas vaatii tehokkaita tiedon esityksen, käsittelyn ja tallennuksen keinoja.

Prosodisia ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja voidaan käyttää puhenäytteen
profilointiin. Profiileja vertailemalla voidaan tarkastella niin eri puhujien välisiä eroja
kuin samalla puhujalla esiintyvää vaihtelua.
-------------------------

Tämä abstrakti löytyy myös kirjasta XXVI kielitieteen päivät Turussa
14.15. toukokuuta 1999. Esitelmien tiivistelmät. Turun yliopisto 1999.