©copyright Raimo Olavi Toivonen 19842019. All rights reserved. Last updated on August 8, 2019.

Home  Signal displays 1985−  Multi-envelope displays 1998−  FFT displays 1985−  Cepstrum displays 1983−  LPC displays 1992−  Auditory displays 1983− Loudness displays 1995−  Loudness curves 1998−  Timbre spectrum 1983−  LTAS displays 1982−  Harmonic FFT displays 1989−  F0 displays 1983−  F0 histograms in semitone scale 1989−  Jitter/shimmer 1990−  Computer Voice Fields in Hz scale 1983−  Waterfall displays 1983−  FFT spectrogram displays 1985−  LPC spectrogram displays 1998−  Auditory spectrogram displays 1985− Formant charts in Bark, ERB, mel, semitone ja Hz scales 1988  Bark scale 1983−  ERB scale 1996−  Semitone scale 1989−  Sone scale 1995−  Other links

Works 1972−

ISA software

Tulossa kuvat n. 100 kielen Bark-, ERB- ja mel-asteikkoisista formanttikartoista Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelmassa.

Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelman Bark- ja Hz-asteikkoiset formanttikartat ovat olleet minulla käytössä 15.12.1988 lähtien jo 30 vuoden ajan. ERB-, mel-, st-asteikkoiset formanttikartat ovat olleet minulla käytössä 30.10.1996 lähtien jo 22 vuoden ajan.

Käsitteet "auditorinen" (auditory) ja "auditiivinen" (auditive) ovat eri käsitteitä. ISA:ssa käytetään nimenomaan käsitettä "auditorinen" (auditory).

36 vuoden ajan Bark-asteikko ja auditorinen suodinpankkimalli ovat olleet rutiinikäytössä Otaniemen työvuodestani 1983 lähtien. Kehitin tällöin auditorista suodinpankkimallia yhdessä professori Matti Karjalaisen kanssa.

Over the years, I have coded as a DSP man auditory filter bank model completely from zero
(1) for "PDP-11/34  Floating Point Systems  FPS 100 Vector Processor" in Fortran,
(2) for the Texas 16-bit TMS320 signal processor family in machine language,
(3) for Motorola's 16 and 32-bit M68000 microprocessor families in machine language and C language,
(4) for IBM 600 Series 32-bit PowerPC Microprocessor Family in machine language and C language,
(5) for Intel 32-bit and 64-bit microprocessor families in C++ language.
 

Analysis pictures I have coded from the very beginning in Neon object-oriented programming language.

Hz:t muunnetaan Bark:eiksi kaavalla Hz->Bark=7asinh(f/650)=7ln(f/650+√(1+(f/650)2)) ja
Bark:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla Bark->Hz=650sinh(x/7).

Edellä mainitut Bark-asteikon muunnoskaavat käytössäni jo vuodesta 1983.

Hz:t muunnetaan Bark:eiksi kaavalla x/Bark=7ln(f/650+√(1+(f/650)2)) ja
Bark:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=650sinh(x/7).

Hz:t muunnetaan ERB:eiksi kaavalla x/ERB=21,3log10(1+f/228,7) ja
ERB:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=228,7(10x/21,3-1).

Hz:t muunnetaan mel:eiksi kaavalla x/mel=2595log10(1+f/700) ja
mel:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=700(10x/2595-1).

Hz:t muunnetaan st:eiksi kaavalla x/st=57+12log2(f/440) ja
st:t muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=440(2
(x-57)/12).

Edellä mainitut Bark-asteikon muunnoskaavat käytössäni jo vuodesta 1983.

Psychoacoustic links to "en.wikipedia.org/wiki":  Psychoacoustics   Auditory   Auditive   Auditory phonetics   Auditory system anatomy   Sone scale   Phon scale   Loudness   Equal-loudness contours   Fletcher–Munson curves   Bark scale   Critical bands   Auditory Filters   ERB scale (Equivalent rectangular bandwidth)   Mel scale   Semitone scale   Hertz scale   Sound pressure   SPL (Sound pressure level)   Stevens's power law   Stanley Smith Stevens   Harvey Fletcher   Karl Eberhard Zwicker

KESKENERÄINEN!

IPA  IPA-table  IPA symbols with HTML codes  IPA Chart With Sounds

Aluksi määrittelen eri kielten mitattavat vokaalit ja niitten merkintätavat

SUOMI:
-8 lyhyttä vokaalia: ɑ (sana), e (etä), i (silli), o (sotu), u (utu), y (yksi), ä (äiti), ö (yö).
-8 pitkää vokaalia: ɑ: (saame), e: (seemi), i: (siili), o: (soossi), u: (suuri), y: (syy), ä: (sää), ö: (söötti).
-2 soinnillista puolivokaalia: j (lahja), v (vaara).
-15 suppenevaa diftongia: ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, äy, öy, iy, ey.
-3 laajenevaa  diftongia: ie, uo, yö.

RUOTSI:
-9 lyhyttä vokaalia: a (tack), e (beck), i (vit), o (hoppas), u (hund), y (nytt), ä (bäck), ö (döt), ör (mörk).
-9 pitkää vokaalia: a: (glas), e: (leka), i: (bil), o: (dålig), u: (bo), y: (fyra), ä: (lära), ö: (dö), öör: (höra).

NORJA:
-9 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö, å.
-9 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:, å:.
-6 diftongia: ei [äi], öy [öi], au [äy], ai [ai], oi [oi], ui [yi].

TANSKA:
-9 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö, å.
-9 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:, å:.

ISLANTI:
-8 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö.
-8 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:.

SAAME:
-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 digtongia: ea, ie, oa, uo.

-y, å, ä ö,
q, w, x puuttuu saamen kielestä.

KOLTANSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


INARINSAAME eli POHJOISAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkir
jaimet á.

AKKALANSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


KILTINÄNSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


TURJANSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


LUULAJANSAAME RUOTSISSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet á, å
, ä.

LUULAJANSAAME NORJASSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet á, å, ae.

ETELÄSAAME RUOTSISSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet ä, ö, å

ETELÄSAAME NORJASSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet ae, Ø, å

SUOMEN ROMANIKIELI:
-8 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö.
-8 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:.

VIRO:
-9 lyhyttä vokaalia: ɑ (algkursus), e (tere), i (kirjakeele), o (tonni), u (tulnud), ü (üks), ä (päevast), ö (restoran ö), õ (sõna).
-9 pitkää vokaalia: ɑ: (vaala), e: (töömees), i: (siiras), o: (jooksnud), u: (suured), ü: (süüa), ä: (otepää), ö: (töömees), õ: (võõras).
-ei vokaaliharmoniaa.

MARI:
-8 lyhyttä vokaalia: a (tolam), e (jer), i (ik), o (kok), ö (šüδö), u (kum), ü (šüδö), ə (nəl).

-1
puolivokaali: j (jol).

HOLLANTI:
-3 puolipitkää vokaalia:
-4 pitkää vokaalia:
-3 diftongia:
-6 kaksoisvokaalia:

VENÄJÄ:
-10 lyhyttä vokaalia: а, я (i tai e), э (taaempi-e), е, ы (taka-i), и, о, ё, у, ю.

AUNUKSENKARJALAN KIELI:
-8 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö.
-3 pitkää vokaalia: i:, u:, y:.
-suppenevat diftongit: ai, au, äy, oi, ou, öy, ui, eu, ey, äi, iu, iy, öi, yi, ei.
-väljenevät diftongit: ua, iä, uo, yö, ie.
-triftongit: uau, iäy, uou, yöy, ieu, iey.

SAKSA:
-7 lyhyttä vokaalia: a (bannen), ɛ (betten), i (bitten), o (schotte), u (spucken), ö (hölle), y (hütten).
-8 pitkää vokaalia: a: (bahnen), e: (beten), ɛ: (bäten), i: (bieten), o: (schote), u: (spuken), ö: (höhle), y: (hüten).

BRITTIENGLANTI:
-8 lyhyttä vokaalia: ɪ (bit), e (same), u (full), a (done), ö (?), o (dog), ɒ (lock), ɑ.
-7 pitkää vokaalia: i: (beat), e:, u: (fool), a: (bath), ö: (work), o: (walk), ɑ: (half).

IIRI:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

SKOTLANTI:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

LATINA:
-4 lyhyttä vokaalia: a
(sermo latinus), e (sermo latinus), i (sermo latinus), o (sermo latinus).
-4 pitkää vokaalia: a, e, i, o.

Sinivuokko: Anemone hepatica,
Valkovuokko: Anemone nemorosa,
Rentukka eli luhtarentukka: Caltha palustris,
Kevätvuohenjuuri: Doronicum orientale,


ESPANJA:
-5 lyhyttä vokaalia: a (cuatro), e (tres), i (siete), o (dos), u (uno).
-pituudella ei ole fonologista merkitystä.

KATALAANI:
-5 lyhyttä vokaalia: a, e, i, o, u.
-pituudella ei ole fonologista merkitystä.

ITALIA:
-7 lyhyttä vokaalia: a (lana), e (é, bello), ɛ (è, neve), i (citta), o (ó, otto), ɔ (ò, solo), u (luna).

PORTUGALI:
-14 vokaalia: i (amigo), ĩ, e (cerveja), ẽ, ɛ, a (amigo), ɐ, ɐ̃, o (sol), õ (lim
es), ɔ, u, ũ, ɯ.

KREIKKA:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

UNKARI:
-8 lyhyttä vokaalia: i, e, a, y, o, u, ö, å.
-8 pitkää vokaalia: i:, e:, a:, y: o:, u:, ö:, å:.
-x diftongia:

ITÄVALTA:
-x vokaalia:

PUOLA:
-8 vokaalia:  I , ɨ , ɛ , a , ɔ , u ,  ɛ̃, ɔ̃.
-pituudella ei ole fonologista merkitystä.

RANSKA:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

EESPERANTO:
-5 lyhyttä vokaalia: a (saluton), e (ne), i (mi), o (kio), u (bonvolu).
-5 lyhyttä vokaalia: a: (dankon), e: (venas), i: (mia), o: (bonvolu), u:.

TURKKI:
-8 lyhyttä: i, y, e, oe, a, o, u, ɯ.

...



Suomen Akatemian "Modelling of Auditory and Speech Communication" -perustutkimushankkeen 1983−1987 loppuraportti Otaniemessä Akustiikan laboratoriossa 1987.