©copyright Raimo Olavi Toivonen 19842019. All rights reserved. Last updated 1 Jun 2019.

Home  Signal displays 1985−  Multi-envelope displays 1998−  FFT displays 1985−  Cepstrum displays 1983−  LPC displays 1992−  Auditory displays 1983− Loudness displays 1995−  Loudness curves 1998−  Timbre spectrum 1983−  LTAS displays 1982−  Harmonic FFT displays 1989−  F0 displays 1983−  F0 histograms with semi scale 1989−  Jitter/shimmer 1990−  Computer Voice Fields with Hz scale 1983−  Waterfall displays 1983−  FFT spectrogram displays 1985−  LPC spectrogram displays 1998−  Auditory spectrogram displays 1985− Bark, ERB, mel, st ja Hz scales formant charts 1988  Bark scale 1983−  ERB scale 1996−  Semi scale 1989−  Sone scale 1995−  Works 1972−  Other links

ISA software

Tulossa kuvat n. 100 kielen Bark-, ERB- ja mel-asteikkoisista formanttikartoista Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelmassa.

Intelligent Speech Analyser™ (ISA) -ohjelman Bark- ja Hz-asteikkoiset formanttikartat ovat olleet minulla käytössä 15.12.1988 lähtien jo 30 vuoden ajan. ERB-, mel-, st-asteikkoiset formanttikartat ovat olleet minulla käytössä 30.10.1996 lähtien jo 22 vuoden ajan.

35 vuoden ajan Bark-asteikko ja auditorinen suodinpankkimalli ovat olleet minulla rutiinikäytössä Otaniemen työvuodestani 1983 lähtien. Kehitin tällöin auditorista suodinpankkimallia yhdessä professori Matti Karjalaisen kanssa.

Olen vuosien varrella DSP-miehenä koodannut auditorisen suodinpankkimallin täysin nollasta
(1) PDP-11/34:n Floating Point Systems FPS 100 vektoriprosessoriympäristöön Fortranilla,
(2) Texasin 16-bittiselle TMS320-signaaliprosessoriperheelle konekielellä,
(3) Motorolan 16- ja 32-bittisille M68000-mikroprosessoriperheille konekielellä ja C-kielellä,
(4) IBM:n 600-sarjan 32-bittiselle PowerPC-mikroprosessoriperheelle konekielellä ja C-kielellä,
(5) Intelin 32- ja 64-bittisille mikroprosessoriperheille C++-kielellä.
Analyysikuvat olen alusta saakka koodannut älykkäiksi Neon olio-ohjelmointikielellä.

Hz:t muunnetaan Bark:eiksi kaavalla x/Bark=7ln(f/650+√(1+(f/650)2)) ja
Bark:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=650sinh(x/7).

Hz:t muunnetaan ERB:eiksi kaavalla x/ERB=21,3log10(1+f/228,7) ja
ERB:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=228,7(10x/21,3-1).

Hz:t muunnetaan mel:eiksi kaavalla x/mel=2595log10(1+f/700) ja
mel:it muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=700(10x/2595-1).

Hz:t muunnetaan st:eiksi kaavalla x/st=57+12log2(f/440) ja
st:t muunnetaan Hz:eiksi kaavalla f/Hz=440(2
(x-57)/12).

Edellä mainitut Bark-asteikon muunnoskaavat käytössäni jo vuodesta 1983.

KESKENERÄINEN!

IPA  IPA-table  IPA symbols with HTML codes  IPA Chart With Sounds

Aluksi määrittelen eri kielten mitattavat vokaalit ja niitten merkintätavat

SUOMI:
-8 lyhyttä vokaalia: ɑ (sana), e (etä), i (silli), o (sotu), u (utu), y (yksi), ä (äiti), ö (yö).
-8 pitkää vokaalia: ɑ: (saame), e: (seemi), i: (siili), o: (soossi), u: (suuri), y: (syy), ä: (sää), ö: (söötti).
-2 soinnillista puolivokaalia: j (lahja), v (vaara).
-15 suppenevaa diftongia: ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, äy, öy, iy, ey.
-3 laajenevaa  diftongia: ie, uo, yö.

RUOTSI:
-9 lyhyttä vokaalia: a (tack), e (beck), i (vit), o (hoppas), u (hund), y (nytt), ä (bäck), ö (döt), ör (mörk).
-9 pitkää vokaalia: a: (glas), e: (leka), i: (bil), o: (dålig), u: (bo), y: (fyra), ä: (lära), ö: (dö), öör: (höra).

NORJA:
-9 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö, å.
-9 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:, å:.
-6 diftongia: ei [äi], öy [öi], au [äy], ai [ai], oi [oi], ui [yi].

TANSKA:
-9 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö, å.
-9 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:, å:.

ISLANTI:
-8 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö.
-8 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:.

SAAME:
-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 digtongia: ea, ie, oa, uo.

-y, å, ä ö,
q, w, x puuttuu saamen kielestä.

KOLTANSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


INARINSAAME eli POHJOISAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkir
jaimet á.

AKKALANSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


KILTINÄNSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


TURJANSAAME:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.


LUULAJANSAAME RUOTSISSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet á, å
, ä.

LUULAJANSAAME NORJASSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet á, å, ae.

ETELÄSAAME RUOTSISSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet ä, ö, å

ETELÄSAAME NORJASSA:

-5 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u.
-5 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:.
-4 diftongia: ea, ie, oa, uo.

-lisäkirjaimet ae, Ø, å

SUOMEN ROMANIKIELI:
-8 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö.
-8 pitkää vokaalia: a:, i:, e:, o:, u:, y:, ä:, ö:.

VIRO:
-9 lyhyttä vokaalia: ɑ (algkursus), e (tere), i (kirjakeele), o (tonni), u (tulnud), ü (üks), ä (päevast), ö (restoran ö), õ (sõna).
-9 pitkää vokaalia: ɑ: (vaala), e: (töömees), i: (siiras), o: (jooksnud), u: (suured), ü: (süüa), ä: (otepää), ö: (töömees), õ: (võõras).
-ei vokaaliharmoniaa.

MARI:
-8 lyhyttä vokaalia: a (tolam), e (jer), i (ik), o (kok), ö (šüδö), u (kum), ü (šüδö), ə (nəl).

-1
puolivokaali: j (jol).

HOLLANTI:
-3 puolipitkää vokaalia:
-4 pitkää vokaalia:
-3 diftongia:
-6 kaksoisvokaalia:

VENÄJÄ:
-10 lyhyttä vokaalia: а, я (i tai e), э (taaempi-e), е, ы (taka-i), и, о, ё, у, ю.

AUNUKSENKARJALAN KIELI:
-8 lyhyttä vokaalia: a, i, e, o, u, y, ä, ö.
-3 pitkää vokaalia: i:, u:, y:.
-suppenevat diftongit: ai, au, äy, oi, ou, öy, ui, eu, ey, äi, iu, iy, öi, yi, ei.
-väljenevät diftongit: ua, iä, uo, yö, ie.
-triftongit: uau, iäy, uou, yöy, ieu, iey.

SAKSA:
-7 lyhyttä vokaalia: a (bannen), ɛ (betten), i (bitten), o (schotte), u (spucken), ö (hölle), y (hütten).
-8 pitkää vokaalia: a: (bahnen), e: (beten), ɛ: (bäten), i: (bieten), o: (schote), u: (spuken), ö: (höhle), y: (hüten).

BRITTIENGLANTI:
-8 lyhyttä vokaalia: ɪ (bit), e (same), u (full), a (done), ö (?), o (dog), ɒ (lock), ɑ.
-7 pitkää vokaalia: i: (beat), e:, u: (fool), a: (bath), ö: (work), o: (walk), ɑ: (half).

IIRI:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

SKOTLANTI:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

LATINA:
-4 lyhyttä vokaalia: a
(sermo latinus), e (sermo latinus), i (sermo latinus), o (sermo latinus).
-4 pitkää vokaalia: a, e, i, o.

Sinivuokko: Anemone hepatica,
Valkovuokko: Anemone nemorosa,
Rentukka eli luhtarentukka: Caltha palustris,
Kevätvuohenjuuri: Doronicum orientale,


ESPANJA:
-5 lyhyttä vokaalia: a (cuatro), e (tres), i (siete), o (dos), u (uno).
-pituudella ei ole fonologista merkitystä.

KATALAANI:
-5 lyhyttä vokaalia: a, e, i, o, u.
-pituudella ei ole fonologista merkitystä.

ITALIA:
-7 lyhyttä vokaalia: a (lana), e (é, bello), ɛ (è, neve), i (citta), o (ó, otto), ɔ (ò, solo), u (luna).

PORTUGALI:
-14 vokaalia: i (amigo), ĩ, e (cerveja), ẽ, ɛ, a (amigo), ɐ, ɐ̃, o (sol), õ (lim
es), ɔ, u, ũ, ɯ.

KREIKKA:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

UNKARI:
-8 lyhyttä vokaalia: i, e, a, y, o, u, ö, å.
-8 pitkää vokaalia: i:, e:, a:, y: o:, u:, ö:, å:.
-x diftongia:

ITÄVALTA:
-x vokaalia:

PUOLA:
-8 vokaalia:  I , ɨ , ɛ , a , ɔ , u ,  ɛ̃, ɔ̃.
-pituudella ei ole fonologista merkitystä.

RANSKA:
-x lyhyttä vokaalia:
-x pitkää vokaalia:

EESPERANTO:
-5 lyhyttä vokaalia: a (saluton), e (ne), i (mi), o (kio), u (bonvolu).
-5 lyhyttä vokaalia: a: (dankon), e: (venas), i: (mia), o: (bonvolu), u:.

TURKKI:
-8 lyhyttä: i, y, e, oe, a, o, u, ɯ.

...



Suomen Akatemian "Modelling of Auditory and Speech Communication" -perustutkimushankkeen 1983−1987 loppuraportti Otaniemessä Akustiikan laboratoriossa 1987.