MATIN
KANNANOTTOJA

Tampere ei jaa huumeruiskuja, jos se minusta riippuu

Meidän todellinen ongelmamme järjestäytynyt rikollisuus, joka keinoja kaihtamatta kasvattaa lisää huumeiden käyttäjiä eli tekee tosi tehokasta markkinointia. Lainsäädännön tiukentaminen ja poliisin valtuuksien nostaminen ovat ainoat keinot, millä EU-Suomi voi lapsiaan ja nuoriaan huumeilta suojella. Rajojemme avoimmuus on valtava moraalinen haaste, Viron viisumivapauskin tulisi harkita uudelleen huumerikollisuus huomioiden. Kansallinen vejeys on pientä, kun on kyse lastemme tulevaisuudesta. Kaikenpuolinen hyssyttely huumeasioilla on lopetettava, ellet usko, niin kulje iltaisin avoimin silmin Hämeenkatua.

Matti J. Mäkelä
kaupunginvaltuutettu

Reinivaaran läksiäiset

Lehtenne kaikkikuuleva pakinoitsija ”Hörökorva” oli pannut merkille miehekkään, mutta äänekkään budjettikeskustelun, joka käytiin yön myöhäisinä tunteina virkamiespiireissä. Luottamusmiehenä oli lähinnä mielenkiintoista seurata sitä intensiivisyyttä, millä virkamiehet puolustavat hallintokuntaansa, vaikka vapaa-ajallaan. ”Hörökorvan” kuulema ”lähes käsirysy” saattoi olla äänekästä kädentaidon puolustamista tai korkeintaan kirkonkylä kautta kaupunki interiöörin etsintää.

Illan tärkein anti lienee, että ilman yhteistyötä ammatillinen koulutus ei kaupungissamme etene. Vain yhteistyöllä ja toistemme osaamisen kunnioittamisella saavutetaan oppilaitoksille asetetut mittavat tavoitteet. Luottamusmiehenä olen jakamassa taloudellista niukkuutta oppilaitoksille, joten jokainen yhteinen toiminto on arvokas. Tästä ovat oivina esimerkkeinä kauppa- ja teknillisenoppilaitoksen sekä Pyynikin ja Hervannan ammattikoulujen hallinnolliset yhdistämiset. Onnistuneen elokuisen illan kääntyessä yöksi erkanimme kukin tahollemme, Alpo Reinivaaran silmistä kuulsi kaiho, sillä yöksi oli vaihtunut syksyn ensimmäinen koulupäivä.

Matti J. Mäkelä
koulutuslautakunnan jäsen

Sotaveteraanien vapaa matkustusoikeus Tampereen liikennelaitoksen linja-autoissa

Tampereella 4 päivänä syyskuuta 1996

Matti J. Mäkelä (kok)
kaupunginvaltuutettu

Puutietokeskuksen toimintastrategia

Tampere toteuttaa oppisopimuskoulutusta tehokkaasti

Opetusministeri Heinonen (kok) on jatkanut edeltäjänsä viitoittamaa tietä, niinpä Pirkanmaan oppisopimuskoulutus piiri toteuttaa jo yli 2.000 oppisopimusta vuositasolla. Taloudellisesti oppisopimuksien merkitys maakunnalle ja sen yrityksille on mittava. Nykyisellä tasolla oppisopimukset tuottavat rahaa koulutussopimuksina ja tukina noin 40 miljoonaa markkaa eli yhden suuren ammattioppilaitoksen vuosibudjetin.

Koulutusmuotona oppisopimus on hyvin työllistävä, sillä yli 90% sopimuksista johtaa pysyvään työsuhteeseen. Saamani palaute elinkeinoelämältä on varsin positiivista, sanoman siltä on seuraava: ”Oppisopimusoppilaat ovat motivoituneita ja heillä on vilpitön näyttämisen halu eli tahto olla oppimestariaan parempia”.

Pirkanmaan oppisopimustoimisto omaa motivoituneen ja tehokkaan henkilöstön, johtokunta on voimakkaasti tukenut toimiston kehitystä. Puheenjohtajana olen ilolla ottanut vastaan kiitoksia ja kateuden ilmaisuja opetushallinnon puolelta. Tampere ja Pirkanmaa ovat edelläkävijöitä, ensimmäiset ESR-hankkeet, kuten Tammermet ovat onnistuneita, maakunta on saanut hankkeilleen eurooppalaista vastiketta.

Oppisopimuksen kriittinenpolku kulkee pienen yrityksen työpaikkakouluttajassa tai oikeammin sen puutteessa. Pienyrittäjä, joka todella tarvitsisi oppisopimuskoulutettavaa, ei uskalla tai ei itse repeä kouluttajaksi, siksi oppisopimus jää syntymättä. Tähän ongelmaan on ratkaisijaksi luotu työpaikkakouluttajille koulutusjärjestelmä.

Tulevaisuudessa on mahdollista merkonomin kouluttautua tradenomiksi työnsä ohessa oppisopimuksella, judista estettä ei ole, mutta henkinen vastustus on kova. Olemme vielä vuosisadan jäljessä sveitsiläistä, jotka todella osaavat hyödyntää tietotaidon jalostamisen kädentaidoksi oppisopimuksilla. Olen ollut seuraamassa, miten sveitsiläinen poliisi luki juristiksi oppisopimuksella työnsä ohessa. Hän osallistui myös kustannuksiin merkittävästi enemmän mihin me suomalaiset olemme tottuneet. Sivistysvaltiossa opiskelijat ovat valmiit panostamaan omaan koulutukseensa.

Me suomalaiset olemme tottuneet kustantamaan kaiken verotuksen kautta, korkeita verojamme pohtiessamme emme saisi tätäkään unohtaa. Tampereella kokoomuslainen politiikka on ajanut koulutukseen tehokkuutta ja tuloksellisuutta. ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyöstä syntyy onnistumisia, joista hyötyvät niin koulutettavat kuin työantajakin eli kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Matti J. Mäkelä (kok)
Pirkanmaan oppisopimuskoulutuspiirin
johtokunnan puheenjohtaja

Puu on Pirkanmaan jalka vaan ei puujalka

Aamulehti otsikoi uutisen ”Pirkanmaan tueksi tarjottiin puujalkaa”, puujalka on lähellä vitsiä, eli otsikko aliarvioi maakunnan päättäjien vakaata halua nujertaa työttömyys puulla. Puu ja metsät ovat Pirkanmaata yhdistävä elementti, puuta kasvaa maakunnan joka pitäjässä. Puusta saatava tulo on useita miljardeja markkoja.

Vastuulliset ryhmät keskittivät maakuntastrategian kehittämisen puuosaamisen kehittämiseen. Kokoomus esitti puuosaamisen keskittämistä osaamiskeskukseksi osaksi valtakunnallista verkkoa, sosiaalidemokraatit esittivät puuteknologian kehittämiskeskusta. Kun vielä muistamme, että Pirkanmaalla on jo olemassa Puutietokeskus, niin vähemmästäkin veronmaksaja hämmentyy. Tähän on vielä lisättävä Kokoomusryhmän esitys työllisyyden huomioinnista, jokaisessa päätöksessä, eli kunnallisen päättäjän on arvioitava päätöksensä työllisyysvaikutus.

Puu on helposti jalostettavissa Pirkanmaan menestystekijäksi, kunhan ensin selvitetään puuosaamisen oppiriidat. Minusta Pirkanmaalle on saatava Puuosaamiskeskus, jonka yhteydessä toimivat niin Puutietokeskus kuin puutegeologian kehittämiskeskuskin. Pirkanmaalla on yli 40.000 työtöntä, heidän on vaikea ymmärtää oppiriitasaivartelijoita. Työttömät odottavat työtä, puu voi sitä heille antaa. Vanha vesilahtelainen viisaus Uotilan isännän suusta on: ”Siinä puussa on orava, sitä ei kannata kaataa.”

Matti J. Mäkelä
maakuntahallituksen jäsen

Lineaarikiihdytin Pirkanmaalle

Vähemmälle keskustelulle on jäänyt Pirkanmaan aktiivisuus lineaarikiihdyttimen saamiseksi alueelle. Länsi-Eurooppaan rakennetaan lineaarikiihdytin lähivuosina, sijoituspaikan tulee tarjota luja kallioperä ja edellytykset tiedeyhteisölle. Pirkanmaan kallioperä on ehjää ja tiivistä, kuin luotu 40-50 km pituiselle kiihdytintunnelille. Maasto Tampereelta Mänttään olisi oivallista rakentaa kyseinen tunneli. Tampere tunnustettuna korkeakoulukaupunkina tarjoa tarvittavat puitteet 1-2 tuhannen tutkijan tiedeyhteisölle.

Lineaarikiihdytin on taloudellisena hankkeena suuruusluokaa Hornet-kauppa, joten sitä kannatta tavoitella, kun pienikin toivo on olemassa. Valtiovaltakin on viimein herännyt, koska ensivuoden budjetissa on kiihdytinhankkeelle varattuna 4,8 miljoonaa markkaa. Potista osa ohjauntuu suoraan Tampereelle, sillä kiihdyttimen ohjausautomatiikka aiotaan tutkia ja suunnitella pirkanmaalaisin voimin.

Lineaarikiihdyttimen rakennustyö pelkästään on mittava, mutta sen seurannaiset, jos hanke Pirkanmaalle toteutetaan, riittävät merkittävästi parantamaan työllisyystilannettamme. Muistetaan Järvenpään Villen sanonta: ”Jos et lottoa, niin et voitakkaan.”

Matti J. Mäkelä (kok)
Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsen