MATIN
KANNANOTTOJA

- päivitetty 25.9.1996 -



Koulutustoimen työnjako
Aamulehti, yleisönosasto 12.5.1996
Tampereen pyörätiet vaarallisia
Aamulehti, yleisönosasto 26.5.1996
Yrittäjäkoulutusta Pirkanmaalla
Aamulehti, yleisönosasto 6.6.1996
Seutukunnat saatava yhteen
Helsingin Sanomat, yleisönosasto 10.6.1996
Oppisopimuskoulutus on mainio väline UUSI
Invalidityö-lehti, mielipidekirjoitus 5.7.1996
Pirkanmaan liitolle uusia tehtäviä
Aamulehti, yleisönosasto 23.7.1996
Esikoulun järjestäminen Tampereella
Valtuustokysely 26.7.1996
Tapahtuuko aivopesua kouluissa
Aamulehti, yleisönosasto 31.7.1996
Tunneli itsenäisyyden kadulle poliittista haihattelua
Aamulehti, yleisönosasto 7.8.1996
Tampere ei jaa huumeruiskuja, jos se minusta riippuu UUSI
Aamulehti, yleisönosastokirjoitus 22.8.1996
Reinivaaran läksiäiset UUSI
Kaupunkiviesti, lukijankynästä -kirjoitus 26.8.1996
Sotaveteraanien vapaa matkustusoikeus Tampereen liikennelaitoksen linja-autoissa UUSI
Valtuustoaloite 4.9.1996
Puutietokeskuksen toimintastrategia UUSI
Työryhmäesitys, Matti J. Mäkelä 6.9.1996
Tampere toteuttaa oppisopimuskoulutusta tehokkaasti UUSI
Nyky Tampere, mielipidekirjoitus 9.9.1996
Puu on Pirkanmaan jalka vaan ei puujalka UUSI
Aamulehti, yleisönosastokirjoitus 13.9.1996
Lineaarikiihdytin Pirkanmaalle UUSI
Aamulehti, yleisönosastokirjoitus 15.9.1996




<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->







Tampere ei jaa huumeruiskuja, jos se minusta riippuu

Aamulehti, yleisönosastokirjoitus 22.8.1996
Irti Huumeista ry:n Seppo Helle nosti kissan pöydälle (Al 21.8.) todetessaan, että mikäli Tampere jakaa ilmaisia ruiskuja huumeidenkäyttäjille, niin se on selvä merkki antautumisesta huumerikollisuuden edessä. Sepon jutun ”pitäisiköhän Tampereella lääkärin pistää huume suoraan suoneen?” otsikointi oli niin raflaava ja Sepon persoonaan sopimaton, että soitin Sepolle ja kysyin. Sepolta kuulin, että otsikko oli toimituksen tekemä. Koko jutun painopiste muuttui otsikoinnin myötä, ja samalla loi varjoa sille mahtavalle työlle, mitä irti huumeista yhteisöt tekevät.

Meidän todellinen ongelmamme järjestäytynyt rikollisuus, joka keinoja kaihtamatta kasvattaa lisää huumeiden käyttäjiä eli tekee tosi tehokasta markkinointia. Lainsäädännön tiukentaminen ja poliisin valtuuksien nostaminen ovat ainoat keinot, millä EU-Suomi voi lapsiaan ja nuoriaan huumeilta suojella. Rajojemme avoimmuus on valtava moraalinen haaste, Viron viisumivapauskin tulisi harkita uudelleen huumerikollisuus huomioiden. Kansallinen vejeys on pientä, kun on kyse lastemme tulevaisuudesta. Kaikenpuolinen hyssyttely huumeasioilla on lopetettava, ellet usko, niin kulje iltaisin avoimin silmin Hämeenkatua.

Matti J. Mäkelä
kaupunginvaltuutettu



Takaisin alkuun


<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->







Reinivaaran läksiäiset

Kaupunkiviesti, lukijankynästä -kirjoitus 26.8.1996
Ystävälleni, Tampereen toistaiseksi viimeiselle, koulutoimenjohtaja Alpo Reinivaaralle järjestettiin eläkkeelleläksiäiset, koulutuslautakunnan budjettikokouksen jälkeen, Siivikkalan saunalla. Perinteiseen tapaan kunnon löylyjen jälkeen kerrottiin muutama turkulaisvitsi, mikä ei sinänsä aiheuttanut mitään erityistä ilonpurkausta, sekä kuunneltiin hämärtyvässä kesäillassa hanurimusiikkia.

Lehtenne kaikkikuuleva pakinoitsija ”Hörökorva” oli pannut merkille miehekkään, mutta äänekkään budjettikeskustelun, joka käytiin yön myöhäisinä tunteina virkamiespiireissä. Luottamusmiehenä oli lähinnä mielenkiintoista seurata sitä intensiivisyyttä, millä virkamiehet puolustavat hallintokuntaansa, vaikka vapaa-ajallaan. ”Hörökorvan” kuulema ”lähes käsirysy” saattoi olla äänekästä kädentaidon puolustamista tai korkeintaan kirkonkylä kautta kaupunki interiöörin etsintää.

Illan tärkein anti lienee, että ilman yhteistyötä ammatillinen koulutus ei kaupungissamme etene. Vain yhteistyöllä ja toistemme osaamisen kunnioittamisella saavutetaan oppilaitoksille asetetut mittavat tavoitteet. Luottamusmiehenä olen jakamassa taloudellista niukkuutta oppilaitoksille, joten jokainen yhteinen toiminto on arvokas. Tästä ovat oivina esimerkkeinä kauppa- ja teknillisenoppilaitoksen sekä Pyynikin ja Hervannan ammattikoulujen hallinnolliset yhdistämiset. Onnistuneen elokuisen illan kääntyessä yöksi erkanimme kukin tahollemme, Alpo Reinivaaran silmistä kuulsi kaiho, sillä yöksi oli vaihtunut syksyn ensimmäinen koulupäivä.

Matti J. Mäkelä
koulutuslautakunnan jäsen



Takaisin alkuun


<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->






Sotaveteraanien vapaa matkustusoikeus Tampereen liikennelaitoksen linja-autoissa

Valtuustoaloite 4.9.1996
Esitän, että Tampereen kaupunki myöntää kaikille rintamiestunnuksen omaaville tamperelaisille sotaveteraaneille vapaan matkustusoikeuden liikennelaitoksen linja-autoissa.

Tampereella 4 päivänä syyskuuta 1996

Matti J. Mäkelä (kok)
kaupunginvaltuutettu



Takaisin alkuun


<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->






Puutietokeskuksen toimintastrategia

Työryhmäesitys, Matti J. Mäkelä 6.9.1996

Tavoite:

Suomesta vietävän puun vientihinnan kymmenkertaistaminen

Toteutus:


Taustaa:

Pirkanmaalle on keskittynyt merkittävän paljon tietotaitoa puun ja metsän jalostamisesta ja käsittelystä

  • TTKK
  • VTT
  • TAMK
  • useita ammattioppilaitoksia
  • Tampereen yliopisto


Vaiheet:

  • Tampereelle haetaan puuosamiskeskus status (Tampereen seutukunta)
    • kaikki maailman puutieto saatavissa Tampereelta -verkko-organisatio
  • Puutietokeskus hallinnoi osaamiskeskusta
    • käytäntöjen koordinointi TAMK (yriysyhteistyö yms)
    • kädentaidot aol
    • tutkimus- ja tuotekehitys TTKK ja VTT


Yhteistyötiimi:

  • puutietokeskukselle luodaan ” valtuuskunta”
  • tehtävä on sitouttaa yhteiskunta puuosaamisen tärkeyden mieltämiseen,
    motto: Suomi elää puusta, tässä puussa on orava!
  • pj ministeri Anneli Taina
  • vpj rehtori Timo Lepistö
  • jäseniä n kpl, yhteydenpito lähinnä sähköposti ja internet


Takaisin alkuun


<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->







Tampere toteuttaa oppisopimuskoulutusta tehokkaasti

Nyky Tampere, mielipidekirjoitus 9.9.1996
Vuosi 93 oli oppisopimuskoulutuksella voimakasta kehityksen aikaa, Tampere päätti yhdessä 24 pirkanmaalaisen kunnan kanssa keskittää oppisopimustoiminnan yhteen toimistoon. Oppisopimukset olivat hiipumassa, Tampereellakin sopimuksia oli alle kahdensadan, vanha, arvostettu kädentaitojen koulutusmuoto oli tiensä päässä. Eu maat saivat opetusministeri Uosukaisen (kok) katsomaan oppisopimuskoulutusta uusin silmin.

Opetusministeri Heinonen (kok) on jatkanut edeltäjänsä viitoittamaa tietä, niinpä Pirkanmaan oppisopimuskoulutus piiri toteuttaa jo yli 2.000 oppisopimusta vuositasolla. Taloudellisesti oppisopimuksien merkitys maakunnalle ja sen yrityksille on mittava. Nykyisellä tasolla oppisopimukset tuottavat rahaa koulutussopimuksina ja tukina noin 40 miljoonaa markkaa eli yhden suuren ammattioppilaitoksen vuosibudjetin.

Koulutusmuotona oppisopimus on hyvin työllistävä, sillä yli 90% sopimuksista johtaa pysyvään työsuhteeseen. Saamani palaute elinkeinoelämältä on varsin positiivista, sanoman siltä on seuraava: ”Oppisopimusoppilaat ovat motivoituneita ja heillä on vilpitön näyttämisen halu eli tahto olla oppimestariaan parempia”.

Pirkanmaan oppisopimustoimisto omaa motivoituneen ja tehokkaan henkilöstön, johtokunta on voimakkaasti tukenut toimiston kehitystä. Puheenjohtajana olen ilolla ottanut vastaan kiitoksia ja kateuden ilmaisuja opetushallinnon puolelta. Tampere ja Pirkanmaa ovat edelläkävijöitä, ensimmäiset ESR-hankkeet, kuten Tammermet ovat onnistuneita, maakunta on saanut hankkeilleen eurooppalaista vastiketta.

Oppisopimuksen kriittinenpolku kulkee pienen yrityksen työpaikkakouluttajassa tai oikeammin sen puutteessa. Pienyrittäjä, joka todella tarvitsisi oppisopimuskoulutettavaa, ei uskalla tai ei itse repeä kouluttajaksi, siksi oppisopimus jää syntymättä. Tähän ongelmaan on ratkaisijaksi luotu työpaikkakouluttajille koulutusjärjestelmä.

Tulevaisuudessa on mahdollista merkonomin kouluttautua tradenomiksi työnsä ohessa oppisopimuksella, judista estettä ei ole, mutta henkinen vastustus on kova. Olemme vielä vuosisadan jäljessä sveitsiläistä, jotka todella osaavat hyödyntää tietotaidon jalostamisen kädentaidoksi oppisopimuksilla. Olen ollut seuraamassa, miten sveitsiläinen poliisi luki juristiksi oppisopimuksella työnsä ohessa. Hän osallistui myös kustannuksiin merkittävästi enemmän mihin me suomalaiset olemme tottuneet. Sivistysvaltiossa opiskelijat ovat valmiit panostamaan omaan koulutukseensa.

Me suomalaiset olemme tottuneet kustantamaan kaiken verotuksen kautta, korkeita verojamme pohtiessamme emme saisi tätäkään unohtaa. Tampereella kokoomuslainen politiikka on ajanut koulutukseen tehokkuutta ja tuloksellisuutta. ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyöstä syntyy onnistumisia, joista hyötyvät niin koulutettavat kuin työantajakin eli kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Matti J. Mäkelä (kok)
Pirkanmaan oppisopimuskoulutuspiirin
johtokunnan puheenjohtaja



Takaisin alkuun


<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->






Puu on Pirkanmaan jalka vaan ei puujalka

Aamulehti, yleisönosastokirjoitus 13.9.1996
Maakuntavaltuustoryhmät ottivat tiukasti kantaa Pirkanmaan maakuntastrategiaan, joka on mittavan yhteistyöprosessin tulos. Elinkeinoelämä, kunnat ja eri etujärjestöt olivat keskeisinä vaikuttajina synnyttämässä strategialuonnosta. Poliittisten ryhmien näkemykset yhteisistä murheista kuten työttömyydestä olivat yhteneviä, mutta probleeman ratkaisusta oltiinkin jo esittämässä useampia malleja.

Aamulehti otsikoi uutisen ”Pirkanmaan tueksi tarjottiin puujalkaa”, puujalka on lähellä vitsiä, eli otsikko aliarvioi maakunnan päättäjien vakaata halua nujertaa työttömyys puulla. Puu ja metsät ovat Pirkanmaata yhdistävä elementti, puuta kasvaa maakunnan joka pitäjässä. Puusta saatava tulo on useita miljardeja markkoja.

Vastuulliset ryhmät keskittivät maakuntastrategian kehittämisen puuosaamisen kehittämiseen. Kokoomus esitti puuosaamisen keskittämistä osaamiskeskukseksi osaksi valtakunnallista verkkoa, sosiaalidemokraatit esittivät puuteknologian kehittämiskeskusta. Kun vielä muistamme, että Pirkanmaalla on jo olemassa Puutietokeskus, niin vähemmästäkin veronmaksaja hämmentyy. Tähän on vielä lisättävä Kokoomusryhmän esitys työllisyyden huomioinnista, jokaisessa päätöksessä, eli kunnallisen päättäjän on arvioitava päätöksensä työllisyysvaikutus.

Puu on helposti jalostettavissa Pirkanmaan menestystekijäksi, kunhan ensin selvitetään puuosaamisen oppiriidat. Minusta Pirkanmaalle on saatava Puuosaamiskeskus, jonka yhteydessä toimivat niin Puutietokeskus kuin puutegeologian kehittämiskeskuskin. Pirkanmaalla on yli 40.000 työtöntä, heidän on vaikea ymmärtää oppiriitasaivartelijoita. Työttömät odottavat työtä, puu voi sitä heille antaa. Vanha vesilahtelainen viisaus Uotilan isännän suusta on: ”Siinä puussa on orava, sitä ei kannata kaataa.”

Matti J. Mäkelä
maakuntahallituksen jäsen



Takaisin alkuun


<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->






Lineaarikiihdytin Pirkanmaalle

Aamulehti, yleisönosastokirjoitus 15.9.1996
Pirkanmaan liittohallitus oli aktiivinen, jotta pirkanmaalainen osaaminen saisi tunnustusta. Aktiivisuus toi tuloksia osaamiskeskusohjelmien muodossa, joita toteutetaan Hermiassa kaikenaikaa, tuloksista saa nauttia koko Suomi.

Vähemmälle keskustelulle on jäänyt Pirkanmaan aktiivisuus lineaarikiihdyttimen saamiseksi alueelle. Länsi-Eurooppaan rakennetaan lineaarikiihdytin lähivuosina, sijoituspaikan tulee tarjota luja kallioperä ja edellytykset tiedeyhteisölle. Pirkanmaan kallioperä on ehjää ja tiivistä, kuin luotu 40-50 km pituiselle kiihdytintunnelille. Maasto Tampereelta Mänttään olisi oivallista rakentaa kyseinen tunneli. Tampere tunnustettuna korkeakoulukaupunkina tarjoa tarvittavat puitteet 1-2 tuhannen tutkijan tiedeyhteisölle.

Lineaarikiihdytin on taloudellisena hankkeena suuruusluokaa Hornet-kauppa, joten sitä kannatta tavoitella, kun pienikin toivo on olemassa. Valtiovaltakin on viimein herännyt, koska ensivuoden budjetissa on kiihdytinhankkeelle varattuna 4,8 miljoonaa markkaa. Potista osa ohjauntuu suoraan Tampereelle, sillä kiihdyttimen ohjausautomatiikka aiotaan tutkia ja suunnitella pirkanmaalaisin voimin.

Lineaarikiihdyttimen rakennustyö pelkästään on mittava, mutta sen seurannaiset, jos hanke Pirkanmaalle toteutetaan, riittävät merkittävästi parantamaan työllisyystilannettamme. Muistetaan Järvenpään Villen sanonta: ”Jos et lottoa, niin et voitakkaan.”

Matti J. Mäkelä (kok)
Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsen



Takaisin alkuun


<- Matti J. Mäkelän kotisivulle Matin poliittiselle sivulle ->