Tervettä menoa

Ovat pyytäneet juttuja kerholehteen no tässä tulee yksi vaikka en ole mikään kirjailija mutta päätin tehdä. Matkakertomuksia en kirjoita kun en tänä vuonna niin paljon liikkunut vaan kerronpa muistoja vanhoja. Kun yksi kaverini lähti tonne Pohjoseen katsoon että onko niillä naisilla se pitkittäin niinkun täällä vaiko peräti poikittain ja jätti sillä matkalla jossain sormensa ketjujen ja takarattaan väliin ja tuli takaisin keskisormi sideharsossa. Niin minä kysyin oliko poikittain? Johon tämä että joo, ja arvaa mitä yllätys yllätys, siellä olikin hampaat. Että on tämä Suomi suuri maa ja ihmeitä monenlaisia täynnä.

Sama kaveri kun päätti ettei enää koskaan mene heinäkuussa Suonenjoen seutuville se kun on niin vaarallista seutua maisemien takia meinaan, kun on mansikanpoimijoita kuustoistakesäisiä pimuja pelloilla sortsit jalassa, takamus taivasta kohden ja Ojalan Hanskikin Lapualta veti Arielilla kurvista ulos kun jäi silmät pellolle.

Niin nyt tämä kaverini kumminkin aina koukkaa Suonenjoen kautta vaikka olisi menossa Vorssasta Turkuun. Ja nykyään siihen sen pyörään tulee aina joku ihme vika just mansikkamaan kohdalla ja sen on pakko pysähtyä, saa vian korjattua vasta kun likat lähtee syömään. Mutta jos se talviaikanakin saa mansikkahilloa vaikka possumunkin sisällä niin silmät muljahtaa ja tulee kylille lähtö samantien.

Joten on tämä moottoripyörällä matkailu mukavaa vaan työkaveri kerran valitti eikö se ole lapsellista se kuulemma oli mopotouhut jättänyt kun auton sai. Se on nyt kolmenkymmenen ja sillä oli kova kiire, potkimaan jotain palloa kun on kuulemma kaupungin paras potkupalloporukka, sanoin sille että mulla loppui palloleikit jo alakoulussa. Menin katseleen, ja ei voi kun ihmetellä. Isot äijät nurmikolla juoksee pallon perässä ja sen jälkeen kaikki kimppasuihkuun ihan kuin noi svenskipetterit.

Että kyllä tää moottoripyörätouhu kaikesta huolimatta on aika paljon terveempää, vai mitä?

- Pluusveitsuus -
(joulukuu -88)