Elgistä Elkeläksi

Sukututkimus | Elg | Torppa | Miina | Konsta | Elkeet | Sanasto | Kaarti | Koti

Hirvi-sotilaan torppa

Hirvi on Elkelä-nimen kantasanaTutkimus lähti liikkeelle halusta selvittää Elkelä-nimen alkuperä. Vahvimpana oletuksena oli, että nimi olisi johdossanoista Elg tai Elki. Pari kuukautta kaivelin turhaan eri arkistoja, eikä mikään näyttänyt tukevan tätä. Sitten löysin Valtionarkistosta Jaakko Suolahden vuonna 1945 tekemät haastattelut Sahalahden torpparilaitoksesta. Elkelän torppaa koskevassa haastattelunpätkässä Miina Elkelä lausuu selvän johtolangan:

Sanottiin, että tää oli ennen ollu rakkuunan torppa, silloin kun everisti hallitsi Haapanientä. Meitä edellinen tolppari meni Kangasalle. Se mies oli tämän poikasia.

Viittaus ratsumieheen innosti kaivelemaan ja vertailemaan eri arkistojen tietoja entistä paremmin. Tämä salapoliisintyö kannatti. Ratkaisu löytyi.

Ilmeni, että Matti Matinpoika Elg muutti 20.5.1765 Pälkäneeltä Sahalahdelle vaimonsa Liisa Simontyttären ja neljän lapsensa kanssa. Ainakin vuosina 1767-72 Matti Matinpoika oli torpparina Haapaniemen kartanon torpassa, jonka nimeksi oli henkikirjaan merkitty Broändä. Tämän Sillanpää-nimensä torppa ilmeisesti sai sijainnistaan maantiesillan lähistöllä.

Sukunimiä eivät Hämeen maaseudulla tuohon aikaan käyttäneet juuri muut kuin papit ja aateliset. Matti Matinpojan ruotsinkielinen sukunimi Elg - suomeksi hirvi - oli poikkeuksellinen. Se oli perua ajalta, jolloin hän palveli Ruotsin valtaa sotilaana. Sotamiehille annettiin tuolloin lyhyitä nimiä, jotka oli helppo lausua taistelussa ja jotka toisaalta kannustivat urotekoihin.

Kansan suussa vieraskielinen nimi ilmeisesti vääntyi muotoon Elki. Kun tähän lisättiin tyypillinen paikannimen johdin -lä, tuli Elkin torpasta Elkelä.

Vuonna 1983 asiaa selvitellessäni oli perimätieto torpan alkuvaiheista lähes unohtunut. Ainoastaan Miina Vuori, joka oli tuolloin jo yli 90-vuotias, tiesi kertoa, että Haapaniemessä oli aikanaan ollut Elki-sotilas. Hänkään ei osannut vahvistaa, oliko tämä Elki joskus ollut Elkelän torpparina.

Asiakirjoista ei selviä, miksi Matti Matinpoika viipyi torpassaan vain viitisen vuotta. Sahalahdelle hän kuitenkin jäi vielä joksikin aikaa. Vuodesta 1775 hän asui perheineen Korpiniemen Yrjölässä ja muutti 16.1.1778 takaisin Pälkäneelle.

Ensimmäinen Elkelä

Torppa lienee ollut tyhjillään 1780-luvun jälkipuoliskolle asti, jolloin torpassa asustivat Juho Antinpoika vaimonsa Beata Tuomaantyttären kanssa sekä Juhon poika Antti Juhonpoika vaimonsa Liisa Jaakontyttären kanssa. Henkikirjojen mukaan varsinaisina torppareina oli nuorempi pari, Sahalahden syntyneiden ja kuolleiden luettelon mukaan vanhempi pari.

Ensimmäisen kerran Elkelä-nimi esiintyy aikakirjoissa 14.8.1787. Tällöin merkittiin Sahalahden seurakunnan syntyneiden kirjaan, että torpan vanhemmalle parille syntyi Valpuri-niminen tyttölapsi. Tämä Valpuri oli ensimmäinen paljasjalkainen Elkelä, siis virallisten asiakirjojen mukaan ensimmäinen ihminen, joka syntyi Elkelään ja Elkeläksi.

Rippikirjaan Valpuri ja hänen 7.10.1785 syntynyt Tuomas-veljensä on merkitty Eskolan torpan asukkaiksi. Elkelä näyttää siis rippikirjassa sekoittuneen Eskolaan, joka oli myös Haapaniemen torppa.

Kulkutaudit koituivat torpanväen kohtaloksi. Valpuri riutui kymmenkuisena. Kesäkuussa 1789 kuoli mätäkuumeeseen ensin 29-vuotias aviomies Antti Juhonpoika ja sitten hänen 50-vuotias isänsä Juho Antinpoika. Saman vuoden lokakuussa kuoli vielä nelivuotias Tuomas isorokkoon. Kuolleiden kirjaan lapset merkittiin kuolleiksi Haapaniemen Elkelässä ja aikuiset Haapaniemen Sillanpäässä (Sildanpä). Torpan nimi ei ollut vielä vakiintunut.

Kuhmalahdelta muutti 1790 torppaan uusi torppari Juho Heikinpoika vaimonsa Maria Mikontyttären ja kahden lapsensa kanssa. Tällöin torppa merkittiin Sahalahden rippikirjaan ensimmäisen kerran Elkelä-nimisenä. Henkikirjaan merkittiin saman torpan nimeksi Ellilä ja seuraavasta vuodesta alkaen Elkilä. Broända- tai Sillanpää-nimeä ei enää tämän jälkeen esiinny asiakirjoissa.

Juho Heikinpojan aikana Elkelän torppa merkittiin myös karttaan. Vuonna 1798 piirretyssä Haapaniemen kartanon isojakokartassa torppa esiintyy nimellä Elikilä. Juho Heikinpojan suku viipyi torpassa kolmen sukupolven ajan. Heidän jälkeensä tulleet torpparit eivät olleet sukua toisilleen.

Elkelä sukunimeksi

Elkelän kymmenenneksi ja viimeiseksi torppariksi muutti 1889 Taustialan Yli-Toukolasta itsellinen Konsta Juhonpoika vaimonsa Miina Kustaantyttären ja kahden lapsensa kanssa. Heille torppa antoi sukunimen Elkelä, joka on edelleenkin vain tämän yhden suvun käytössä.

Sukunimet tulivat Hämeessä kaikkien käyttöön 1900-luvun alussa. Sahalahden kirkkoherra merkitsi sukunimet ensimmäisen kerran vuosien 1910-19 rippikirjaan. Vuoden 1921 sukunimilaki vahvisti lopullisesti sukunimen kiinnittymisen ihmiseen. Sitä ennen sukunimen virkaa oli hoitanut asuinpaikan nimi, joka muuttui asuinpaikan muuttuessa.

Nykyisetkin Elkelät tietävät, että Elkelä-nimen joutuu usein toistamaan, kun sitä ei ensimmäisellä kerralla kuulla tai uskota. Jo 1800-luvun asiakirjoista löytyvät mm. virheelliset nimiversiot Elgelä, Eskelä, Erkkilä ja Elkimäki.

Sahalahden rippikirjoissa nimi oli vuosina 1790-1819 Elkelä, vuosina 1820-68 Elkilä ja vuosina 1870-99 Elkkilä. Välillä ei Elkelä siis kelvannut paikallisille papeille, mutta vuonna 1900 palattiin alkuperäiseen kirjoitustapaan. Oma ansionsa Elkelä-nimen vakiintumisesta näyttääkin lankeavan tuolloin Sahalahdella vaikuttaneelle tavallista tunnollisemmin kirkonkirjoja pitäneelle kirkkoherralle.

Sukututkimus | Elg | Torppa | Miina | Konsta | Elkeet | Sanasto | Kaarti | Koti

Sarjis | Pin-up | Erilaista | Historia | In English | Yhteys | Etsi | Alku | Koti


www.sci.fi/~karielk/elkets1.htm --- 7.3.1998 --- © Kari Elkelä 1983-97 --- karielk@sci.fi --- HOMEPAGE