Maaliskuussa komeetan koko ja kirkkaus kasvoivat ja kuvat piti edelleen ottaa kameran objektiiveilla
      kamera kiinnitettynä kaukoputken seurantaan.  Välillä havainnoin komeetan ydintä teleskoopilla. Maalis-
      kuun alussa (4.3.-97) huomasin ytimessä merkillisiä aaltoja tai kaaria.   Aluksi niitä epäiltiin jonkinlaisiksi
      komeetan haloilmiöiksi, mutta kuinka selittyisivät monet valokaaret tasavälein?   Kuvasin ydintä suurella
      suurennoksella Newtonin kaksinkertaisella polttovälillä. Valokuvia tutkiessani huomasin kaarien liittyvän
      toisiinsa spiraalimaisesti, mistä voisi päätellä niiden aiheutuvan ytimen pyörimisestä.

      Etsin internetistä selityksiä kaarille ja varsinkin Pic du Midi Observatoryn sivut vahvistivat suihkupurkauk-
      set. Sieltä löytyy myös ainutlaatuisia animaatioita em. suihkupurkauksista.  Mittausten  mukaan ytimen
      pyrähdysajaksi saatiin n. 11,5 tuntia.  Ytimen koosta on vain summittaisia arvioita  -  noin 40 km,  mikä
      vastaisi nelinkertaista Halleyn komeetan ydintä.  Oli mielenkiintoista päästä seuraamaan "livenä" ytimen
      suihkupurkauksia,  joita kuvasin myös videolle. Varsinkin niinä aikoina,  jolloin kirkas Kuu häiritsi normaa-
      lia tähtikuvausta, saattoi komeetan ydintä tai renkaita kuvata teleskoopilla.
 

Komeettojen ytimet ovat niin tummia, että niitä ei voi   maanpäällisillä  kaukoputkilla  erottaa,    ainoastaan    ytimestä  Auringon kuumentaman ja valaiseman kaa-   susuihkun voi nähdä.   Kuvassa voimakas  kaasupur-   kaus on kiertynyt spiraaliksi ytimen pyöriessä.   Klikkaa kuvia!

Pic du Midin Observatoriossa arveltiin, että  kaarien ("hoods") laa-   jenemisjakso olisi synkroonissa ytimen pyörimiseen. Tein havaintoja   visuaalisesti 100-800 x suurennuksilla ja valokuvasin Newtonin kak-   sinkertaisella polttovälillä polttotasoon 15 - 150 s:n valotuksilla myös   musta/valkoisille filmeille.  Negatiivikuvassa kaaret erottuvat sel-   vemmin.

Maaliskuun jälkipuoliskolla kuutamo haittasi komeetan kuvaamista    ja vasta huhtikuun alkaessa saattoi  kuvata pimeän tultua.  Samalla    komeetan kirkastuessa se siirtyi ilta illan jälkeen yhä alemmaksi ja    pohjoistaivaalla oleva puusto alkoi haitata kuvaamista. En ruvennut    metsätöihin, vaan kiskoin köysillä puun latvoja sivuun pois kohteen    edestä!

Kuvanottohetkellä (2.4.-97) komeetta oli jo etääntymässä   Maasta (1,359 AU), mutta etäisyys Aurinkoon lyhimmillään.   Kirkkausarvioita en ehtinyt tehdä, sillä kuvaaminen täys-   työllisti joka hetken. Ennusteiden mukaan HB oli kirkkaim-   millaan maaliskuun lopulla.

åGamma And HB:n alapuolella 3.4. klo  2.15, val. n. 60s.  Kupua on valaistu valo-  tuksen aikana.  HB  lähestymässä avonaista tähtijoukkoa,  M 34, 6.5. -97 klo 0.45. Tele 135mm/2,8ä

Komeetta Hale-Bopp Lahden maisemissa 9.4.   heti alkuyöstä Pikku-Vesijärven sekä radio-   mastojen yllä.    Ulkovalaistuksesta johtuen   valotukset olivat välillä 60-90 s.   Komeetasta vasemmalle näkyvä kirkas tähti   on Algol. Illalla 9.4. HB tuli paikkaan, jolla   alueella komeetta Hyakutake näkyi tasan   vuotta aikaisemmin 9.4. -96!

Toisen vuosituhannen viimeiset kaksi kirkkainta komeettaa !   Associazione Astronomica Cortina, Comet Hale-Bopp-sivulta (kohta 04/09/1997)   todetaan, että 9.4.-97 HB oli lähes tarkasti Perseuksessa samalla alueella kuin   komeetta Hyakutake tasan vuotta aiemmin. Fanaattiset uskonlahkolaiset,   UFO-   friikit tai astrologit eivät ole ihme kyllä vielä noteeranneet tätä ihmeellistä sattu-   maa ennusmerkkinä johonkin tulevaan.

                                                                     uuuuuuuuuu