Joskus ihmettelen, miksi useimmat ruokakaupat eivät julkaise hinnastoja tuotteistaan. Ainakin Länsi-Suomessa takavuosina oli eräs pieni ruokakauppaketju ("Ruokavarasto" muistaakseni), joka säännöllisesti julkaisi hinnastoja kaikista tarjolla olevista tuotteistaan. Tämä hinnasto oli varsin kätevä apuväline ostoksia tehdessä. Asiakkaan ei tarvinnut hyllyjen välissä tehdä hintavertailuja kaurapuuropakettien A:n ja B:n välillä saatikka etsiä niiden hintoja hyllyjen reunoista, jotta vertailu ylipäänsä olisi ollut mahdollista. Hinnaston avulla asiakas saattoi jo kotona päättää mitä hankkii ja kätevästi laskea jopa ruokalaskun loppusumman. Kaupassa asiointi oli miellyttävän nopeata: Poimit ennalta valitsemasi hyödykkeet ostoskärryyn ja käyt maksamassa.
Jos tällaista hinnastoa julkaisisi useammat ruokakaupat olisi kuluttajan helppoa vertailla hintoja. En täsmälleen tiedä tämän päivän suoramainontakustannuksia, mutta uskon, että sillä rahasummalla minkä ruokakauppa viikoittain maksaa lehti-ilmoittelustaan kustannettaisiin vino pino hinnastoja ja jopa niiden jakelu kohderyhmälle. Myös ATK olisi perin helppoa valjastaa tähän tarkoitukseen. Itse ainakaan en panisi pahakseni, jos voisin"veppi netistä" viikoittain imuroida lähikauppani ajantasalla olevan hinnaston ja suunnitella ruokaostokseni jo ennen kauppareissua.
Jos ruokakauppa tarjoaisi tällaisen hinnaston asiakkailleen, olisi heillä oivallinen mahdollisuus tarjota myös kotiinkuljetus pientä palvelumaksua vastaan, joka voisi olla esimerkiksi 20 mk. Mikä voisi olla hienompaa kuin näppäillä tilauksensa joka kodista löytyvällä näppäinpuhelimella/faksilla/tietokoneella ja odottaa, että kaupan lähetti tuo ostoskuorman kotiovellesi. Maksu hoituisi kätevästi esimerkiksi luottokortilla tilauksen yhteydessä tai rahalla/pankkikortilla toimituksen yhteydessä. Mikäli myymälällä ei ole kiinnostusta moiseen toimitusbusinekseen ryhtyä, voisi tämän hoitaa erillinen alaan erikoistunut yritys. Myös yritys tai ammatinharjoittaja jolla on kuljetustoimintaa entuudestaan (taksit, lähettifirmat, pizzeriat) voisivat tällaisesta toiminnasta saada hieman lisätuloja.
Tässä vaihessa voin kuvitella, että lukijoita on kahdenlaisia mielipiteitä palvelumaksun suuruudesta. Niille jotka pitävät esimerkiksi 20 mk:n palvelumaksia kohtuuttomana muistutettakoon, että pankissa heiltä helpostikin veloitetaan jopa kahdeksan markan palvelumaksu laskun maksamisesta. Niiltä joiden mielestä 20 mk:n palvelumaksu ei kata myymälän kuluja voisi kysyä, että kuinka pizzafirmat voivat näin ollen tarjota ko. hintaan kuljetuksen vieläpä pizzan ja hinnaston kera? Entäpä sitten oma aika, polttoainekustannukset jne. Mihinkään tilastoihin viittaamatta ja tutkimuksia tekemättä arvioisin normaaliin ruokakauppakeikkaan kuluvan matkoineen ainakin puolesta tunnista tuntiin omaa kallisarvoista ja rajallista vapaa-aikaa sekä litra-pari Suomi-lisällä höystettyä polttoainetta.
Mikäli itse olisin lähikauppias, harkitsisin vakavasti hinnastojen ja kotiinkuljetuspalveluiden tarjoamista. Se olisi kilpailuvaltti, jota monellakaan ei ainakaan toistaiseksi vielä ole tarjota. Uskon myös, että maailmasta löytyy paljon mukavuudenhaluisia ihmisiä, jotka eivät pidä jonottamisesta kaupan kassalla vaan käyttäisivät aikansa mielummin harrastustensa parissa ja olisivat valmiita maksamaan pienen palvelumaksun ainakin toisinaan välttyäkseen kauppareissuilta. Myöskään sairaita, vammaisia ja eläkeläisiä, joille kaupassakäynti on ylivoimaisten ponnistusten takana ei sovi unohtaa. Heille tämänkaltainen palvelu saattaisi olla korvaamaton apu. Lisäksi tällaisella palvelulla olisi työllistävä vaikutus.
Täällä Floridassa ruokakaupat ovat pääsääntöisesti hyvin organisoitu. Palvelu pelaa. Kun saavut kassalle, ostoksiesi hinnat skannataan nopeasti kuten Suomessakin, mutta erona on se, että tiskillä on pääte, joka hyväksyy luotto- myymälä- ja jopa pankkiautomaattikortit. Pankkiautomaatti- tai luottokortilla maksettaessa tarvitsee ainoastaan näppäillä tunnusluku ja hyväksyä ostosten loppusumma. Liukuhihnan päässä on aina joku marketin palkkaama opiskelija joka (ilmaiseksi) pussittaa ostoksesi (ilmaisiin) muovikasseihin ja tarvittaessa ja usein jopa pyytämättä aulis (ilmaiseksi) kärräämään ostokset autollesi ja (ilmaiseksi) lastaamaan ne autoosi. Toki löytyy myös parantamisenkin varaa: Tupakoivana itseäni kismittää se, että tupakkatuotteet jostakin kumman syystä on sijoitettu omalle osastolleen erilleen normaaleista kassoista eli Savuke-Simpat joutuvat kaivamaan lompsansa esiin kahteen otteeseen ostosreissullaan. Toinen hämmästyttävä piirre on se vauhti, jolla marketin tuotevalikoima vaihtaa olinpaikkaansa. Välillä tuntuu siltä, että säilykepurkkipinoilla on pyörät alla ja joku saamaton yövuorolainen aikaansa kuluttaakseen tyrkkii niitä ympäri myymälää kerran-pari viikossa tehdäkseen tuotteiden löytymisen mahdollisimman hankalaksi. Ai niin... Melkeinpä unohtui... Ostoskärryissä on kääntyvät pyörät edessä, mikä tekee pujottelun pirulliseksi ja kärryt lähes poikkeuksetta kitisevät tai rämisevät kiusallisesti. Että tälleen...
Ja nyt... Sokerina pohjalla tulee sitten jos ei nyt aivan rikastumisohjeet niin ainakin työllistymisohjeet:
Aloittaaksesi tarvitset seuraavat välineet:
Tätä ideaa voit kehittää, muunnella ja laajentaa rajattomasti. Vain mielikuvituksesi asettaa rajat. Kuten ennenkin, julkaisin nämä ohjeet jo tutuksi tulleeseen tyyliin veloituksettomaan ja pyyteettömään 150 mk:n hintaan, jonka voit suorittaa J. Pöyryn tilille ensimmäisen miljoonan tienattuasi. En ota minkäänlaista vastuuta mistään, etenkään jos tämä businessidea ei syystä tai toisesta tuotakaan haluttua tulosta vaan aiheuttaa varallisuutesi osittaisenkin hupenemisen. Tällaisissa tapauksissa saat syyttää vain itseäsi.
© Copyright 1997 Anastasia™ Fraudman®