Ehdottomasti yksi suosikkijaksoistani, joka sisältää kaikkea; draamaa, actionia, huumoria ja suuria tunteita. Tämä on tarina identiteetin löytämisestä, ystävyyden merkityksestä, lojaaliudesta ja kaikki rajat ylittävästä rakkaudesta. Ajallisesti kuvaukset osuivat Lucyn onnettomuuden aikoihin, minkä vuoksi Xenaa nähdään kohtauksissa vähän ja silloinkin lähes liikkumattomana. - Kyseessä on suora, kevyempi jatko synkälle episodille "Tämä on kohtalosi" (Destiny), joka päättyi siihen, että kuollut Xena ymmärsi, ettei hänen työnsä ollut vielä tehty...että Gabrielle yhä tarvitsi häntä. Varsinaisesti tarina kietoutuukin kypsyneen Gabriellen hiljaisen voiman ja rohkeuden ympärille.

Jakso alkaa Gabriellen herätessä myrskyn keskellä painajaisunestaan vain huomatakseen unen olevan totta. Sydäntäsärkevän tuskaisena hän katsoo Xenan ruumisarkkua vieressään. "Joka yö koen sen uudestaan ... joka aamu toivon, että se oli vain pahaa unta."

Gabrielle on luvannut Xenalle, että hän tämän kuoltua toimittaisi Xenan ruumiin haudattavaksi tämän veljen Lyceuksen viereen. Ja Gabrielle on valmis tekemään kaikkensa lunastaakseen lupauksensa. - Aamulla Xenan arkun luo saapuu joukko roistoja, jotka ruumiista luvatun palkkion toivossa aikovat anastaa sen.Gabrielle taistelee sauvallaan täysin pelottomasti roistoja vastaan ja saa yllättäen hieman apua paikalle ilmaantuvalta Iolaukselta. Ei silti, Gabriellen pärjäisi aivan hyvin yksinkin, sillä hänen taistelutaitonsa ovat selvästi kehittyneet ja hän osaa käyttää sauvaansa tappavan tehokkaasti.

Roistojen paettua paikalta liikuttunut Gabrielle näyttää Iolaukselle Xenan arkun ja hakee lohdutusta tämän syleilystä. Hän sanoo kaipaavansa Xenaa ja haluavansa vihata tätä, mutta ... Iolauksen usutuksesta hän pukee tunteensa sanoiksi ja kertoo riipaisevasti katuvansa, ettei koskaan kertonut Xenalle, kuinka tyhjää hänen elämänsä oli ennen kuin hän tapasi tämän, kuinka paljon hän oppi ... kuinka paljon rakasti Xenaa. Iolaus lohduttaa Gabriellea kertoen Xenan juuri kuulleen tämän sanat. Iolauksen läsnäolo tekee tunnustuksesta "todellisemman" - ja muuta tarkoitusta hänellä ei jaksossa tunnu olevankaan. Yhtä nopeasti kuin ilmestyi hän lähtee - kertoakseen Herculekselle tapahtuneesta - edes tarjoutumatta auttamaan Gabriellea tämän vaikealla matkalla Amphipolikseen (prioriteetit sekaisin, vai mikä tämän tarkoitus oli?). - No, Gabrielle siis jatkaa yksinäistä matkaansa seuranaan vain Xenan arkkua vetävä Argo.

Kulkiessaan metsän läpi Gabriellen yhyttää joukko amatsoneja, jotka tervehtivät Xenan arkkua ja ilmaisevat Gabille osanottonsa. He haluavat kunnioittaa Xenaa, todellista amatsonia, suomalla tälle polttohautauksen omien menojensa mukaisesti. Gabriellen amatsoniystävä, Ephiny (siis juuri se amatsoni, joka synnytti kentaurilapsen jaksossa "Löytyykö tohtoria?"), kertoo kuningatar Melosan saaneen surmansa kaksintaistelussa ja tämän haastajan, Velascan, voittaneen näin oikeuden hallita amatsoneja. Nyt kun amatsoniprinsessa Gabrielle on kuitenkin palannut, tulee Velascan luovuttaa kuningattaren naamio ja valta sille, jolle se perimysoikeuden mukaan kuuluu.

Samaan aikaan toisaalla ... Autolycus, Varkaiden kuningas, on työn touhussa anastamassa temppelistä Helioksen tarunhohtoista tikaria, jonka sanotaan avaavan tien ambrosian, jumalten ruoan, luo. Äkkiä hän kuitenkin alkaa vääntelehtiä ja menettää liikkeidensä hallinnan samalla kun kaukaisena kaikuna kuuluu tuttu taisteluhuuto. Selvittyään ulos temppelistä tikarin ja kartan kanssa Autolycukselle selviää, että Xenan henki on siirtynyt hänen ruumiiseensa ja voi hallita sitä. Xenalla on Autolycukselle tehtävä: hänen ruumiinsa on varastettava amatsoneilta ennenkuin nämä ehtivät polttaa sen, jotta sielu ja ruumis saataisiin taas yhdistettyä.

Amatsonikylässä Gabrielle painiskelee omien ongelmiensa kanssa täysin tietämättömänä tapahtumien kehityksestä. Vaarallinen ja vallanhaluinen Velasca (jota näyttelevä Melinda Clarke oli muuten alunperin ehdolla Xenan rooliin) haluaa Gabriellen luovuttavan kuningattaren naamion itselleen, jolloin hän voisi aloittaa uuden sodan kentaureja vastaan. Gabrielle ei kuitenkaan voi hyväksyä sitä ja tekee päätöksensä. Ehkä hänen kohtalonsa on nyt amatsonien luona... Hän antaa käskyn aloittaa valmistelut Xenan polttohautausta varten aikoen viedä tuhkan Amphipolikseen Xenan toivomuksen mukaan ja palata sitten hallitsemaan amatsoneja heidän kuningattarenaan.

Kruunajaisissa Velasca raivostuu huomatessaan, että Gabrielle aikoo syrjäyttää hänet vallasta. Hän heittää tikarin kohti Gabriellea naulaten kuningattaren naamion seinään. Gabrielle irottaa naamion ja tarjoaa sitä tikarin kanssa Velascalle. Kun sotaisa Velasca valitsee luonteensa mukaisesti tarttuen ensimmäiseksi tikariin, Gabrielle tempaisee naamion hänen ulottuviltaan ja painaa sen päähänsä. Amatsoneilla on uusi kuningatar. - Juhlavarusteissaan Gabrielle menee vielä Xenan luo jättämään yksityiset jäähyväisensä. Arkun äärellä hän kertoo: "Minusta tehtiin amatsonien kuningatar ... minusta ... pikkutytöstä, jonka löysit Potadeiasta..." Tämä tuo mieleen sarjan alkujaksojen Gabriellen ja käy selväksi, kuinka suuresti hän on muuttunut, oppinut, kärsinyt ja kasvanut. Hän on nyt valmis valitsemaan oman tiensä ja jatkamaan eteenpäin - ehkä hän amatsonien luona kykenee täyttämään sen aukon elämässään, jonka Xenan kuolema jätti jälkeensä.

Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Autolycus livahtaa naamioituneena (karvaisin näkemäni amatasoni!) amatsonikylään ja onnistuu pääsemään majaan, jossa Xenan arkkua säilytetään. Gabrielle kuitenkin yllättää hänet ja pettyneenä heitättää Autolycuksen tyrmään uskomatta tämän selityksiä. Amatsonien sytyttäessä roviota Autolycus onnistuu pakenemaan ja Xena ottaa vallan hänen ruumiissaan. Hän taistelee tiensä roviolle Xenalle tunnusomaisin ottein ja epäuskoinen Gabrielle voi vain todeta Autolycuksen puhuneen totta. Jotenkin Autolycus ON Xena. Kun tämä onnistuu pakenemaan arkun kanssa Gabrielle kiirehtää mukaan. Velasca näkee tilaisuutensa tulleen ja julistautuu uudeksi kuningattareksi. Ephinyn, Solarin ja muut Gabriellelle uskolliset amatsonit hän vangitsee ennen lähtöään "petturin" perään.

Autolycuksella ja Gabriellella on kiire. Heidän on päästävä Helioksen luolaan löytääkseen ambrosiaa, jonka avulla Xena voi saada ruumiinsa takaisin. Heidän pysähtyessään yöksi Xena kertoo Autolycukselle haluavansa puhua Gabriellelle hänen kauttaan. Gabrielle sulkee silmänsä ja kulkeutuu toiseen ulottuvuuteen näkien yhtäkkiä Xenan edessään. Silmät kyynelehtien hän vetäisee henkeään uskaltamatta uskoa sen olevan totta. Hän haluaa sanoa Xenalle niin paljon, mutta tämä pysäyttää hänet hymyllä, joka kertoo sanojen olevan tarpeettomia. Xena lupaa, ettei jätä Gabriellea enää. Sitten hän kumartuu ja suutelee tätä huulille (oi miksi tätä ei voinut antaa tapahtua sellaisenaan??!!). Samassa kamera leikkaa Autolycukseen suutelemassa Gabriellea. Silmien auetessa molemmat kavahtavat eroon toisistaan. Gabrielle joutuu kuitenkin vielä komentamaan Autolycusta irroittamaan otteensa hänen pakarastaan! (Ja nyt kysymys kuuluu: Kumpi laittoi kätensä sinne? Päätellen iskusta, joka välittömästi seuraa tätä paljastusta, tekijänä oli Autolycus. Mutta toisaalta missään vaiheessa ei voinut huomata hänen käsiensä liikkuvan... Ehkä se sittenkin oli Xena...)

Autolycus ja Gabrielle päättävät piilottaa Xenan arkun jokeen noutaakseen sen myöhemmin ja kiiruhtavat luolaan, johon ambrosia on piilotettu. Xenan henki kuitenkin heikkenee koko ajan ja yhtäkkiä hän on poissa, eikä voi enää auttaa Velascaa vastaan. Gabrielle heitetään tyrmään ja Autolycusta kuulustellaan. Velasca löytääkin Autolycukselta Helioksen tikarin ja ymmärtää sen merkityksen. Tarpeettomaksi käynyt ja loukkaantunut Autolycuskin joutuu tyrmään ja Velasca lähtee noutamaan ambrosiaa. Tässä on hänen tilaisuutensa tyydyttää vallanhimonsa ja tulla jumalaksi...

Varkaiden kuningasta eivät tyrmän lukot kuitenkaan kauan pidättele. Neuvokkaana miehenä hän hyödyntää saatavilla olevia välineitä ja irrottaa varsin hilpeässä otoksessa Solarin nahkabikineistä osan tiirikaksi. Amatsonit onnistuvat sitten taistelemaan tiensä ulos vankeudesta. Ephiny lähtee amatsoneineen hakemaan arkkua Autolycuksen ja Gabriellen kiiruhtaessa Velascan perään. Tämä on kuitenkin jo lähellä päämääräänsä kiiveten köysien avulla kohti luolan katonrajaan piilotettua ambrosiaa. Viime hetkillä Xenan henki palaa ja ottaa vallan Gabriellen ruumiissa. Hän sinkoaa köysien varaan taistellakseen Velascaa vastaan. Ambrosia putoaa Gabriellea hipaisten alapuolella odottavaan tulipätsiin ja myös Velasca kokee saman kohtalon iskeytyen terävien piikkien päälle. Kenenkään huomaamatta hänen lähelleen kuitenkin putoaa vielä pieni pala ambrosiaa ja käsi lähtee tavoittamaan sitä...

Ephiny saapuu Xenan arkkua tuoden ja Gabrielle löytää kuin löytääkin vaatteistaan palan ambrosiaa, joka on tarttunut häneen sen pudotessa. Tuskin uskaltaen enää toivoa hän laittaa ambrosian Xenan suuhun ja anoo tätä palaamaan luokseen. Hiljalleen väri palaa kalpeille kasvoille ja silmät avautuvat... (siis nythän on ilmeisesti niin, että ambrosia pystyy palauttamaan hiljattain kuolleen henkiin ja tekemään elävästä jumalan. Mutta mihin kohtaan sijoittuu kuolemattomuus? Ja miten ambrosia vaikuttaa Xenaan? Onko hän edelleen kuolevainen syötyään jumalten ruokaa - vai onko hän nyt kuolematon, vai jumala, vai puolijumala, vai...?)

Lempirepliikit:

Xena:

"Oh no you don't, I need you sober."
"Let go and hold on!"
"Gabrielle, you don't have to say a word."
"Gabrielle, I'll always be here."

Gabrielle:

"It can't be ... wait ... it is Xena!"
"Xena,I can't lose you again."
"Get your hand off my butt!"
"Promise me that you'll never die on me again."

Autolycus:

"Hello, ladies! I'm quite mad! Top of the morning to you."
"You know, losing your body has done nothing to improve your patience."
"Hey, I paid for an hour."

Episodiin liittyvä fanfic:

AfterWords (Rebekah)
Beginnings (GabTBard)
Brooding Warrior (Trish Kerr aka Phopas)
Gabrielle's Choice (Clotho)
Last Story (Leapr)
Puzzle Pieces (Danae)
Solemn Industry (Wishes)
Underworld Adventures (Clotho)
Untitled (Kelly)
Quest of a different color (Vada Foster)