XENA JA HISTORIA

 

SIVULLA ON PAHOJA SPOILEREITA Tämä on alkua sivuille, joille tulee Xena-sarjan historia- ja mytologiataustaa. Katsotaan jatkossa paremmin miten nämä kannattaa sivuille laittaa. Monissa Xenan jaksoissa on taustalla todellinen historia. Osa tapahtumista on suoraan historiasta, mutta tiettävästi historiassa ei ollut Xenaa, ainakaan sillä nimellä. Joten tapahtumia on muunneltu, että sankarimme on saatu sinne mukaan ja toisinaan vaikuttamaan huomattavastikin siihen, että lopputulokset ovat historian mukaisia. Joissain kohdissa ne kyllä poikkeavat sitten oikeista tapahtumista. Toisena innoituksen lähteenä on sarjassa käytetty Raamattua ja kolmantena ovat mytologian tarinat. Kutsun teidät lähettämään tänne omia löytöjänne yhtäläisyyksistä historiaan, Raamattuun tai mytologian tarinoihin. Niiden ei tarvitse olla niin perusteellisia kuin tämä ensimmäinen. Lyhyetkin tekstit ovat tervetulleita, samoin kuin kommentit ja keskustelu aikaisemmista kirjoituksista. Niin kuin itse laitoin Oton tekstin perään   Tämän ensimmäisen on toimittanut Otto Solin. Se käsittelee Caesarin aikaan liittyviä tapahtumia ja useampiakin jaksoja Xena-sarjasta. Jaksoissa on ollut todella paljon historiaa. Ja mielenkiintoista historiaa. 15.9.2001: Otto Solin 3.16 When In Rome 4.05 A Good Day 4.12 If the Shoe Fits 4.20 Endgame 4.21 Ides of March Nyt kun Caesar poistui Xenan näyttämöltä, niin on mielenkiintoista käydä läpi muutamien jaksojen taustoja. Jakson "When in Rome" kaksiosainen prologi alkaa huumaavalla taistelun melskeellä Galliassa, jossa "Vercinix" taistelee Caesaria vastaan. Esitellään roomalaisten joukkojen kuuluisaa kilpikonna-suojautumista gallialaisten keihäitä vastaan. Vercinix (pro Vercingetorix, näen tämän Asterix-parodiana) jää Caesarin vangiksi. Vercingetorix'in johtamat gallialaiset löivät Caesarin johtamat roomalaiset kesällä 52 eKr. Gergovian kukkulalla Keski-Ranskassa. Caesar kuittasi tappionsa myöhemmin samana vuonna Alesiassa ja vangiksi joutunutta Vercingetorixia kuljetettiin triumfikulkueessa, pidettiin kuusi vuotta vankina ja mestattiin. Muistatteko muuten pikkutytön "Tuhkimo" -jaksossa, hänhän on "Alesian prinsessa". Samaan aikaan Syyriassa roomalaiskoiria laitetaan kuriin. Crassus meinataan teloittaa, mutta Xena pelastaa hänet vaihtaakseen hänet Vercinixiin. Laivamatkalla Roomaan Xena kertoo Gabriellelle triumviraatista ja aivan oikein ymmärtääkseni kertookin: Caesar, Pompeius ja Crassus perustivat ns. ensimmäisen triumviraatin 60eKr. Vuonna 43 eKr. Octavianus, Antonius ja Lepidius solmivat kehittyneemmän ja virallisemman valtio-oikeudellisen liittosopimuksen. Eli "Ides of March" -jakson jälkeen voitaisiin kertoa tästä. WIRissä on muutakin mielenkiintoista liittyen taas myös hiukan Asterixiin ja nimenomaan albumiin "Asterix gladiaattorina". Xenahan joutui areenalle, josta käytettiin nimitystä Colosseum, mutta joka ei näyttänyt Colosseumilta. Asterixissa taas on Colosseumin näköinen sirkus, mutta sitä kutsutaan vain sirkukseksi. Xenassa on ainakin se erehdys, että Colosseum otettiin käyttöön 80 jkr. ja Caesarhan kuoli 15.3.44eKr. Colosseum-nimi otettiin käyttöön vasta 700-luvulla, mitä ennen se oli Amphitheatrum Flavium. Jo Caesarin aikana oli tietenkin sirkushuveja ja areenoita, jotka olivat usein puisia eikä niistä sen vuoksi ole juuri mitään jäljellä. Oma lukunsa on myös Crassuksen kohtalo. Jaksossahan hänet teloitetaan. Oikeasti parthialaiset (Parthia on suunnilleen Kaspianmerestä itään ja kaakkoon) tappoivat Crassuksen 53 eKr. Carrhaen läheisyydessä. Carrhae on kaupunki muinaisessa Mesopotamiassa eli ei aivan Syyriassa (jakson alussa Xena pelastaa Crassuksen Syyriasta), vaikka läheltä liippaa. Huomatkaa, että Pompeius sanoo Caesarin palatsissa "parthialaiset tappoivat Crassuksen", mutta kohtaa ei suomennettu. Itse asiassa Parthia on Persia, huomatkaa ilmeinen etymologinen yhteys. (Edellinen lienee kreikkalainen nimitys, ja jälkimmäinen myöhempi, ehkä roomalainen, jossa kreikkalaisten "manthikkahillo"-s-vika on korjattu. Näiden kahden nimen rinnakkaiskäyttö selittyy sillä, että niillä viitataan ajallisesti eri valtakausiin samassa maassa. Niinpä voitaisiin lisätä, että Parthia ulottui myös Kaspianmeren etelä-, ja ajoittain myös lounaispuolelle. Jakso "A Good Day" jatkaa siitä mihin WIR jää. Caesar, Pompeius ja Crassus siis perustivat ns. ensimmäisen triumviraatin 60 eKr. Seuraavana vuonna Pompeius avioitui Caesarin tyttären Julian kanssa. Vuonna 55 eKr. Pompeius määrättiin konsuliksi. Sillä aikaa kun Caesar loi Galliassa valtansa perustan, Pompeiuksen vaikutusvalta Roomassa heikkeni, koska Pompeius oli erinomainen sotapäällikkö, mutta heikko poliitikko. Erimielisyydet Caesarin kanssa huipentuivat tunnetuksi kansalaissodaksi, jossa Pompeius esiintyi senaatin puolueen johtajana (Caesarin hyökkäyskäsky jaksossa oli "Keisarillisen Rooman puolesta! Caesarin puolesta!"). Pompeiuksen täytyi paeta Kreikkaan, jossa hän hävisi Farsaloksen (Thessalian etelä-osassa) taistelussa 48 eKr. Voidaan tulkita, että jaksossa oli kyse tuosta Farsaloksen taistelusta, koskapa Xena sanoi "He toivat kurjan kansalaissotansa Roomasta Kreikkaan". Xenan apuna oli kreikkalainen hopliitti Flanagus [kreikkalaista falangia kutsutaan usein hopliitti-falangiksi]. Hopliittien pääase oli n. 2m:n pituinen työntökeihäs (dory). Apuaseena oli lyhyt miekka ja suojavarustuksina olkapäiltä polviin ulottunut haarniska (hoplon), kypärä, säärystimet ja isokokoinen soikea kilpi. Flanagus ei aivan näyttänyt tältä. Keihästä, säärystimiä ja kilpeä ei ollut eikä haarniska ulottunut polviin. Jaksossa "Endgame" Pompeius on sitten Farsaloksen taistelun keräämässä rahaa Caesarin vastaiseen taisteluun myymällä amatsoneja orjiksi. Xena voittaa kaksintaistelussa miekka kummassakin kädessä sotineen Pompeiuksen ja juuri kun Xena on antamassa viimeisen iskun Pompeius vetoaa häneen: "Tarvitset minua tasapainoa varten. Jos minä ja Caesar tuhoamme toisiamme, niin missäs välissä tuhoamme maailman?" Xena heltyy, jolloin kavala Pompeius hyökkää selän takaa, mutta Xenaahan ei tietysti yllätetä ja päänkatkaisun myötä historiankirjat menevät uusiksi. Ne kun väittävät, että hävittyään Farsaloksessa vuonna 48 eKr. Pompeius pakeni Egyptiin, missä kuningas Ptolemaioksen kätyrit surmasivat hänet. Jaksossa "Ides of March" Xena yllätti vettä heittävän Brutuksen ja lainasi kahdesti Shakespeare'a: "Ave Brutus. Kerro minulle missä on ystäväni Gabrielle, niin annan sinulle tietoa, joka pelastaa kurjan henkesi." B:"Ja sinäkö luotat minuun?" X:"Kaikki sanovat, että Brutus on kunniallinen mies. [Everyone says that Brutus is an honorable man.] Varo maaliskuun idusta. [Beware the Ides of March.]" Friends, Romans, countrymen, lend me your ears; ...... For Brutus is an honourable man; ...... And Brutus is an honourable man. ...... And Brutus is an honourable man. You all did see that on the Lupercal I thrice presented him a kingly crown, Which he did thrice refuse: was this ambition? Yet Brutus says he was ambitious; And, sure, he is an honourable man. Nämä Markus Antoniuksen kuuluisat sanat ovat Shakespearen näytelmän "Julius Caesar" kolmannen näytöksen forumilla tapahtuvasta toisesta kohtauksesta. Ensimmäisessä kohtauksessa juonittelijat ovat murhanneet Caesarin, jonka puolella ollut Markus Antonius nyt solmii rauhan juonittelijoiden kanssa pyytäen päästä saattaamaan Caesarin ruumista ja puhumaan tämän hautajaisiin. Brutus puhuu ensin selittäen murhan syyt. Antonius saa kuitenkin puheellaan (jonka hän aloittaa yo. sanoilla) väkijoukon, joka tähän asti oli juonittelijoiden puolella, vaatimaan kuolemaa Caesarin murhaajille. Roomalaisessa kalenterissa maaliskuun idus merkitsee maaliskuun viidettätoista. Näytelmässä Caesarin ollessa matkalla kohtaloonsa senaattiin tietäjä sanoo hänelle "Beware the Ides of March", mistä Caesar ei kuitenkaan välitä. Väitetään tämän näytelmän nimettömän tietäjän pohjautuvan astrologi Spurinnaan. Brutus kuiskutteli senaatin miehille "Hän luulee olevansa jumala" Caesarin puhuessa: "Hyvät senaattorit, Rooman tosi patriootit. Tänään 15.3 [44 eKr. kuten tiedätte, ja siis tässä ainoana paikkana jaksossa ilmaus oli 15 eikä idus] julistan itseni keisariksi." Mies toisensa jälkeen iski veitsensä Caesariin, joka horjuen sanoi tunnetun lauseensa "Sinäkin Brutus?", jolloin Brutus antoi lopullisen iskun. Shakespearen näytelmässä Brutus antaa viimeisen iskun, minkä jälkeen Caesar sanoo "Sinäkin Brutukseni. Kaatukoon Caesar." Shakespearen näytelmän salaliittolaisista kahden nimi on Brutus: Marcus Brutus ja Decius Brutus, joista Marcus on se pääjehu. Jaksossa käytettiin todella nimitystä "keisari" eli on kerrattava että "keisari" oli alkuaan Caesarin perhenimi, joka siirtyi Octavianukselle ja tämän seuraajien aikana vakiintui hallitsijan yleisnimeksi. Vielä tarkemmin ottaen perhenimi oli Iulius, lisäkkeenään Caesar, erottamaan tämän sukuhaaran muista Iuliuksista. Caesar kyllä yritti saavuttaa kuninkaan arvonimen, jolla Roomassa oli erittäin epämiellyttävä kaiku. Shakespearen näytelmän alussa Markus Antonius yrittää kolmesti kruunata Caesarin kuninkaaksi (ks. lainaus yllä). Kun sankarimme kerran joutuivat Intian matkan jälkeen ristiinnaulittaviksi, niin on mielenkiintoista todeta seuraava asia. Ristiinnaulitseminen oli antiikin aikana tavallinen kuolemanrangaistus, joka Aleksanteri Suuren välityksellä siirtyi Intiasta Kreikkaan ja edelleen Roomaan. Roomassa ristiinnaulitseminen oli orjien (Kallisto todella herjaa Xenaa "kuolet kuin orja"), ryövärien, kapinoitsijoiden ja valtiorikollisten häpeällinen rangaistus; Rooman kansalaista ei saanut ristiinnaulita. 15.9.2001: Pauli Otto puhui tekstissään roomalaisten kilpikonnapuolustuksesta ja oli sitä mieltä, että kohta oli Asterix-parodia. Muistan hyvin sen jutun lehdestä. Jotenkin on vain sellainen mielikuva, että tällaista puolustusta käytettiinkin. Olisiko se ollut myös elokuvassa "Gladiaattori"? 20.9.2001: Pauli Tungen tähän väliin toteamaan, että seuraavissa teksteissä on paljon historiaan liittyvää maantiedettä, josta taitaa olla hieman erilaisia käsityksiä. Luulen, että sen lisäksi, että rajat vaeltelivat, ne eivät varmaan monellakaan alueella olleet kovin selviä. Asioista tulee varmasti yksityiskohdissaan jossain määrin toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Täytyy katsoa myöhemmin, millä tavalla näitä kaikkia asioita laitan esille sivuille tulevaisuudessa, etteivät ne muodostu liian sekaviksi. 17.9.2001: Aarne Rantala Hei ! Enpä malta olla minäkään laittamatta lusikkaani näin mielenkiintoiseen soppaan .. minkä taisit arvatakin. Vuosiluvut ovat mitä sattuu - niitä pitää tarkentaa. --Aarne Rantala --------------- Asterix-parodia: Tulkitsisin Ottoa niin että hän pitää koko X316 (WIR) alkua Asterix-parodiana - ilmaisu 'kuuluisa kilpikonna-suojautuminen' on pikemminkin tulkittavissa niin että hän pitää ko. manooveria yleisesti tunnettuna. Joka tapauksessa - kyseessä oli yksi Rooman legioonien vakioliikkeistä. Carrhaen sijainnista tuskin kannattaa riidellä - joka tapauksessa se on riittävän lähellä Syyrian ja Mesopotamian rajaa (joka lienee jonkun verran vuosien varrella liikkunutkin ..). Xena oletettavasti saapui seudulle lännestä eli Syyrian kautta, joten on aika ymmärrettävää käyttää ko. nimeä. Parthialaiset ja persialaiset ----------------------------- Mitä nimityksiin Persia ja Parthia tulee, kyseessä on eri valtakunnat, jotka kuitenkin vuosien varrella ehtivät valloittaa toinen toisiaan. Varsinainen Persia oli vanhaan aikaan nykyisen Iranin lounaiskulmalla, muinaisen Persepoliin kaupungin ympäristössä. Persialaisilla oli kiinteää asutusta ('sedentary'), he eivät siis olleet paimentolaisia. Akhaimenidien Persia (Kyyros, Dareios, Xerxes & kump. n. 550-230 eKr) laajensi valtakuntaansa vähän joka suuntaan, mm. pohjoiseen Kaspian meren itäpuolisille aroille, joilla siihen aikaan asui indo-iranilaisia paimentolaisia, joista voitanee käyttää yleisnimeä sakat. Mustanmeren pohjoispuoliset skyytit lienevät olleet samaa porukkaa. Aleksanteri Suuren kuolemaa seuranneen sekasorron aikana alueelle asettuneet kreikkalaiset yrittivät pitää pystyssä omaa kuningaskuntaansa, ja Persian sydänalueet kaapannut Seleukos (ja hänen seuraajansa) yrittivät myös pitää kiinni alueesta. Pisimmän korren veti kuitenkin parthien paimentolaisheimon päällikkö Arsakes joka valloitti vanhan Persian sydänalueet. Siihen asti parthialaiset olivat olleet paimentolaistyyliin sitkeillä aroponeilla ratsastavia jousimiehiä, mutta nyt he pystyivät täydentämään armeijaansa isoilla, viljalla ruokituilla hevosilla ratsastavilla haarniskoiduilla keihäsmiehillä. Carrhaen taistelussa parthialaisia oli 1000 raskasaseista ja 10 000 kevytaseista ratsumiestä. Jousimiehet väsyttivät ja kuluttivat roomalaisia, ja aina kun roomalaiset lähettivät ratsuväkeään tai kevytaseisia hätistelemään jousimiehiä raskasaseiset jyräsivät kyseiset onnettomat. Lisäksi roomalaiset olivat valmiiksi riittävän väsyneitä, sillä Crassus oli herkkäuskoisuuttaan pikamarssittanut legiooniaan useamman päivän, kun beduiini'liittolaiset' (jotka todellisuudessa olivat parthialaisten liittolaisia) vakuuttelivat onnettomalle että vihollinen lepäilee pahaa-aavistamatta ihan lähellä ja on yllätettävissä, jos vain pidetään kiirettä .. Joskus 200 jKr persialaiset nousivat kapinaan parthialaisia vastaan ja kukistivat nämä (vähän samaan tyyliin kuin Kyyros aikoinaan meedialaisia vastaan). Uus-Persian eli sassanidien valtakunta jatkoi sotimista Roomaa vastaan. Koska se oli Parthiaa selvemmin maanviljelys- eikä paimentolaisyhteisö, keveiden jousiratsumiesten osuus armeijassa väheni raskasaseisten kustannuksella. 600-luvulla Khosroes II erehtyi aloittamaan 'kaikki-tai-ei-mitään' henkisen sodan Itä-Roomaa vastaan, sillä seurauksella että muslimien oli suhteellisen helppo vallata aivan loppuun nääntynyt Persia ja melkoinen osa jokseenkin väsähtäneestä Itä-Roomasta. X405(AGD), X420(Endgame), Dyrrhachium ja Farsalos ------------------------------------------------- Oma tulkintani ym. jaksoista on se, että X405:ssa käydään Dyrrhachiumin taistelu, joka jäi lähinnä tasapeliksi (tai voisi sitä sanoa Pompeiuksen torjuntavoitoksikin, kumpikaan armeija ei kuitenkaan tuhoutunut siinä mitassa kuin X405:ssa). X420 vastaa sitten Farsalosta, koska sen jälkeen Pompeiuksen peli oli pelattu. X405:n taistelua Farsalos vastaa huonosti sikäli, että Caesarin armeijan tappiot olivat todellisuudessa aika pienet. Toisaalta Farsaloksessa tapeltiin niin pian Dyrrhachiumin jälkeen että sinä aikana tuskin edes Xena olisi ehtinyt Intiassa asti käydä (ja tapella välillä pariin otteeseen Najaran kanssa). Caesarit, imperaattorit & co. ----------------------------- Caesar oli tosiaan lisänimi (tarkoitti muistaakseni 'karvapäätä') eikä tainnut tulla hallitsijan arvonimeksi ennenkuin vasta Diocletianuksen aikaan (ja silloinkin idän ja lännen varsinaiset keisarit olivat 'augustuksia' joilla kummallakin oli 'caesar' apulaisena ja varamiehenä). Octavianus Augustuksen ja hänen lähimpien seuraajiensa tärkeimmät tittelit taisivat olla imperaattori (josta on johdettu useimpien romaanisten kielten sekä englannin keisaria tarkoittava sana) ja 'senaatin ensimmäinen'. Maaliskuun idus --------------- oli 'tasavallan päivä', sillä yleensä ko. vuodeksi valittujen virkamiesten (konsulit, preetorit, ja pienemmät kihot) toimikausi alkoi ko. päivänä. Näinollen oli aika luonnollista että tasavallan puolustajat murhasivat itsevaltiaskandidaatin juuri ko. päivänä. Brutus muuten oli tiettävästi aika tehoton puukkomies - hänen tikarinpistonsa osui Caesarin jalkaan, kun toinen salaliiton nokkamies Cassius osui sentään rintaan. 18.9.2001: Arne Rantala Tässäpä tarkennuksia (ainakin akhaimenidien Persiasta tuli eilenillalla ihan liian pitkäikäinen): --Aarne Rantala 550 eKr Kyyros lyö meedialaiset 331 eKr Aleksanteri Suuri lyö Dareios III:n Gaugamelassa 248 eKr Arsakes perustaa Parthian valtakunnan 165 eKr Parthian Mithradates I valtaa lopullisesti Persian seleukideilta 224 jKr Sassanidi Ardasir I kukistaa parthialaiset 602 jKr Khosroes II hyökkää Itä-Rooman kimppuun 627 jKr Herakleios lyö sassanidit Niniven luona (lähellä Gaugamelaa !) 641 jKr Muslimit kukistavat sassanidit lopullisesti Nihavandissa Rooman keisarin (imperator) tärkeimmät valtaoikeudet: imperium proconsulare ('senaatilta') ja tribunicia potestas ('kansankokoukselta') (Lainausmerkeissä siksi, että ko. instanssien mielipidettä ei yleensä oikeasti kysytty, vaan valtataistelun senkertainen voittaja 'totesi saaneensa' eli OTTI ko. oikeudet) Kaksi 'augustusta' ja kaksi 'caesaria' 286 jKr (Diocletianus) 19.9.2001 Aarne Rantala Ajatus tällaisesta sivusta on erinomainen, siitäkin huolimatta että aiheesta löytyy materiaalia ennestäänkin. Se on vain useinmiten englanninkielistä, ja aika hajallaan. Esim. Whooshin sitella on vaikka kuinka paljon materiaalia, mutta se on muiden raporttien seassa, ja kommentit (jotka usein korjaavat hyvinkin pahoja virheitä !) vielä erikseen 'Letters to Editor' osassa (eli lähes tavoittamattomissa ..) --Aarne Rantala 19.9.2001: Otto Solin Yksi kommentti. Ote tekstistäni: Esitellään roomalaisten joukkojen kuuluisaa kilpikonna-suojautumista gallialaisten keihäitä vastaan. Vercinix (pro Vercingetorix, näen tämän Asterix-parodiana). Päätelmäsi: Otto puhui tekstissään roomalaisten kilpikonnapuolustuksesta ja oli sitä mieltä, että kohta oli Asterix-parodia. Voi sen näinkin ymmärtää. Tätä todellisuudessa käytössä ollutta kilpikonnapuolustustahan kyllä esitetään Asterixissa. Tarkoitin kuitenkin, että todellisen henkilön Vercingetorix'in nimeäminen Vercinix'iksi on mielestäni Asterix-parodiaa. Muutenkin lukijalla voi olla vaikeuksia tajuta suoraan mikä tekstini kohta puhuu Xena-jakson tapahtumista ja mikä historiasta. Yritin hoitaa asian niin, että jakson tapahtumat kerron preesens-muodossa, mutta näen nyt etten ole johdonmukainen. Katsotaan tuleeko palautetta. t. Otto 20.9.2001: Pauli Niin kuin sanoin tuolla aikaisemmin, maantieteestä käsitykset tuntuvat vaihtelevan. Oton ja Aarnen teksteissä esiintyy valtakuntien (?) ja alueiden nimiä, joita lukijat eivät ehkä tiedä. Itse en esim. tiedä missä olisi muinainen Persepolin kaupunki. Käsittääkseni Parthia oli Caesarin aikaan nykyisen Kaspianmeren eteläpuolella (ei itä- tai kaakkoispuolella), ulottuen kai Zagrosvuorille asti. Muutama tuhat vuotta ekr. alue oli Meedia. Kristuksen syntymän jälkeen Meedia on merkitty yhdessä kartassa Kaspianmeren lounaispuolelle. Persia lienee ollut alue, joka ulottuu Zagrosvuorilta etelään Persianlahdelle. Molemmat, sekä Parthia, että Persia ovat nykyisin osa Irania. Vanhan Raamatun aikainen Mesopotamia on nykyisin Irakin aluetta. Noin parisataa vuotta ekr. ja Caesarin aikaan alue oli Seleukidien Valtakuntaa.