Vuodenajat

Seuraavat tiedot ovat likiarvoja, koska niissä oletetaan maapallo täysin pyöreäksi ja puolessa maapallosta olevan päivä.

Sivun nimitykset koskevat pohjoisella pallonpuoliskolla olevia (eli koskee Suomessa olevia).
Eteläisen pallonpuoliskon vuodenajat ovat puolivuotta pohjoisen pallonpuoliskon vuodenaikoja edellä.

Pohjoisella
pallonpuoliskolla:
Eteläisellä
pallonpuoliskolla:
KevätSyksy
KesäTalvi
SyksyKevät
TalviKesä

Kesäpäivän seisaus, Syyspäivän tasaus, Talvipäivän seisaus, Kevätpäivän tasaus
Vuodenajat kääntöpiirien välillä
Mistä tulevat nimet kauriin ja kravun kääntöpiiri?


Kesäpäivän seisaus

(engl. Summer Solstice; Englanti-englanti-sanakirja: solstice)

n. 22.6.

Pohjoisella pallonpuoliskolla napapiirin 66,6(90,0-23,4) astetta pohjoista leveyttä pohjoispuolella aurinko ei laske yöllä ja eteläisellä pallonpuoliskolla 66,6 astetta eteläistä leveyttä eteläpuolelle aurinko ei nouse.

Aurinko paistaa kohtisuoraan leveyspiirille, joka on 23,5 astetta pohjoista leveyttä (kravun kääntöpiiri). Tämä on pohjoisin leveyspiiri, johon aurinko paistaa kohtisuorasti. Tällä leveysasteella sijaitsee Pohois-Afrikan ja Keski-Amerikan valtioita sekä Intia.

Kesäpäivän seisauksen jälkeen aurinko paistaa kohtisuoraan joka hetki yhä eteläisemmälle leveyspiirille, aina talvipäivän seisaukseen asti.

96% maapallosta on jonkin pituinen päivä.

Tarkemmin kesäpäivän seisauksesta englanniksi


Syyspäivän tasaus

(engl. Autumnal Equinox; Englanti-englanti-sanakirja: Equinox)

n. 22.9.

Pohjoisnavalla aurinko laskee ja alkaa puolen vuoden kestävä yö. Etelänavalla aurinko nousee ja alkaa puolen vuoden kestävä päivä.

Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Kesäpäivän seisauksesta lähtien aurinko on paistanut kohtisuoraan joka hetki yhä eteläisemmälle leveyspiirille, ja näin jatkuu aina talvipäivän seisaukseen asti.

Yksinkertaistetusti koko maapallolla on 12 tuntinen päivä.

Tarkemmin syyspäivän tasauksesta englanniksi


Talvipäivän seisaus

(engl. Winter Solstice; Englanti-englanti-sanakirja: solstice)

n. 22.12.

Pohjoisella pallonpuoliskolla napapiirin 66,6(90,0-23,4) astetta pohjoista leveyttä pohjoispuolella aurinko ei nouse ja eteläisellä pallonpuoliskolla 66,6 astetta eteläistä leveyttä eteläpuolelle aurinko ei laske yöllä.

Aurinko paistaa kohtisuoraan leveyspiirille, joka on 23,5 astetta eteläistä leveyttä (kauriin kääntöpiiri). Tämä on eteläisin leveyspiiri, johon aurinko paistaa kohtisuorasti. Tällä leveysasteella sijaitsee Etelä-Afrikan ja Etelä-Amerikan valtioita sekä Australia.

Talvipäivän seisauksen jälkeen aurinko paistaa kohtisuoraan joka hetki yhä pohjoisemmalle leveyspiirille, aina kesäpäivän seisaukseen asti.

96% maapallosta on jonkin pituinen päivä.

Tarkemmin talvipäivän seisauksesta englanniksi


Kevätpäivän tasaus

(engl. Vernal Equinox; Englanti-englanti-sanakirja: Equinox)

n. 21.3.

Pohjoisnavalla aurinko nousee ja alkaa puolen vuoden kestävä päivä. Etelänavalla aurinko laskee ja alkaa puolen vuoden kestävä yö.

Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Talvipäivän seisauksesta lähtien aurinko on paistanut kohtisuoraan joka hetki yhä pohjoisemmalle leveyspiirille, ja näin jatkuu aina kesäpäivän seisaukseen asti.

Yksinkertaistetusti koko maapallolla on 12 tuntinen päivä.

Tarkemmin kevätpäivän tasauksesta englanniksi


Vuodenajat kääntöpiirien välillä

Kääntöpiirien välillä vuodenaikoja on tasan kaksi: kuivakausi ja sadekausi. Molemmat vuodenajat vallitsevat kahdesti vuodessa. Päiväntasaajan lähellä aurinko paistaa aina korkealla, eikä lämpötila sen takia vaihtele paljon vuoden aikana. Sadekausina lämpötila on hieman korkeampi kuin kuivakausina.

Sadekausi vallitsee silloin, kun aurinko paistaa päivällä suoraan yläpuolella. Auringon lämmittämä kuuma ja kostea ilma nousee ylöspäin ja noustessaan viilenee. Viilentynyt ilma tiivistyy sadepisaroiksi ja aiheuttaa sateen, johon yleensä liittyy ukonilma. Muulloin vallitsee kuivakausi.

Sadekaudet vallitsevat päiväntasaajalla kevätpäivän tasauksen ja syyspäivän tasauksen aikoihin. Pohjoiseen (kravun kääntöpiirille) päin mentäessä ne vallitsevat aina vain lähempänä kesäpäivän seisausta. Kravun kääntöpiirillä sadekaudet "yhdistyvät", joten sadekausia on vain yksi kuten kuivakausiakian.

Etelään (kauriin kääntöpiirille) päin mentäessä sadekaudet vallitsevat aina vain lähempänä talvipäivän seisausta. Kauriin kääntöpiirillä sadekaudet "yhdistyvät", joten sadekausia on vain yksi kuten kuivakausiakian.


Mistä tulevat nimet kauriin ja kravun kääntöpiiri?

Engl. tropic of cancer(kravun kääntöpiiri), tropic of capricorn(kauriin kääntöpiiri)

Kertausta yllä olevasta tekstistä:
Talvipäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa kohtisuoraan kauriin kääntöpiirille. Siitä lähtien aurinko on paistaa kohtisuoraan joka hetki yhä pohjoisemmalle leveyspiirille, aina kesäpäivän seisaukseen asti.
Kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa kohtisuoraan kravun kääntöpiirille. Siitä lähtien aurinko paistaa kohtisuoraan joka hetki yhä eteläisemmälle leveyspiirille, aina talvipäivän seisaukseen asti, jolloin aurinko paistaa jälleen kohtisuoraan kauriin kääntöpiirille.

Paikka, johon aurinko paistaa kohtisuoraan, kulkee siis jatkuvasti kauriin kääntöpiirin ja kravun kääntöpiirin väliä. Voisi ajatella, että aurinko käy vuorotellen puolen vuoden välein kääntymässä toisella niistä.

Nimitykset ovat peräisin noin 2000 vuoden takaa. Siihen aikaan auringon paistaessa kauriin kääntöpiirille, aurinko oli maasta katsottuna Kauriin tähtikuvion kohdalla ja auringon paistaessa kravun kääntöpiirille, aurinko oli maasta katsottuna Kravun tähtikuvion (nykyään Härän tähtikuvion) kohdalla.


Petteri Huuhka
Petteri.Huuhka@sci.fi
Sivu on osa Petterin sääsivua