Hävittäjälentolaivue 26:n Brewster-toiminta
Jatkosodan alkaessa kesällä 1941, lentolaivue 26:n kalustona oli
italialaiset Fiat G50 hävittäjät. Fiat-koneet olivat käyttökelpoisia
mutta koneiden ongelmana oli huonot moottorit.. Huonon
moottoritilanteen takia laivueella oli elokuussa 1941 lentokunnossa
vain yksi FA. Lentorykmentti 2:n komentaja, everstiluutnantti
Richard Lorentz päätti tällöin luovuttaa oman koneensa, BW-359:n
laivueen käyttöön.
Dispersed
and camouflaged Brewster BW-359
at Lunkula base in 1941
13.8.1941 kone tuli 3.lentueelle ja pari päivää myöhemmin, 15.8.1941
kapteeni Unto Nieminen ampui alas yhden SB-2bis koneen. Nieminen
ampui vielä 21.8.1941 yhden I-15 koneen yhdeksän koneen
muodostelmasta.
23.8.1941 vääpeli Valio Porvari ampui alas yhden I-153 koneen.
17.9.1941 BW-359 luovutettiin 4.lentue/LeLv 24:lle ja siten ensimmäinen
BW-vaihe LeLv 26.ssa loppui. Laivueen BW-tilille tuli näiden
viikkojen aikana 3 ilmavoittoa. Tämä vaihe ja nämä voitot yleensä
jäävät huomioimatta kun käsitellään laivueen toimintaa ja
ilmavoittoja jatkosodassa.
Brewster
BW-359 under maintenance in 1941
 Syksyllä 1942 vanhat Fiat-koneet eivät pystyneet enää tasavertaiseen
taisteluun vihollisen uusien hävittäjien kanssa. Uusia koneita oli
saatava mutta mistä?
Ilmavoimien johto kaavaili että pitkään kehitteillä olleesta
Myrsky-hävittäjästä tulisi laivueen uusi kalusto.
Myrskyn prototyyppi MY-1 lensi ensilentonsa
23.12.1942. Ennenkuin kaikki koelennot oli lennetty, tilattiin
30.5.1942 kolmen koneen esisarja: MY-2, MY-3 ja MY-4.
Suursarjan tilaus tehtiin 18.8.1942. Se käsitti 47 konetta: MY-5
– MY-51. MY-2 valmistui huhtikuun 30 päivä, MY-3 heinäkuun 11 päivä
ja MY-4 kesäkuun 5 päviä 1943.
MY-2 tuhoutui jo 6.5.1943 moottorin pysähtyessä ja pakkolaskussa kone
rikkoutui pahoin. Kapteeni P-E Sovelius loukkaantui pahoin.
Tämän jälkeen koelento-ohjelmaa jatkettiin
MY-3 koneella. Lennot
loppuivat 19.11.1943, kun kone hajosi syöksykokeessa. Värähtely
rikkoi siivet sekä peräsimet. Hajoamishetkellä koneen nopeus oli
850 km/h
ja korkeus noin
2100 m
. Lentomestari Aarre Siltavuori sai surmansa. Tämän jälkeen
Myrskyn suurimmaksi sallituksi syöksynopeudeksi tuli
600 km/h
. Lento-onnettomuus aiheutti rintamalaivueissa melkoista
haluttomuutta saada Myrsky lentokalustoksi. Lento-onnettomuuksista
huolimatta Myrsky-hävittäjiä ajateltiin edelleen laivueen uusiksi
koneiksi.
Laivueen ohjaajia komennettiin lentokonetehtaalle tutustumaan koneeseen
23.12.1943.
Kapteeni Lauri Hämäläinen toi ensimmäisen Myrskyn, MY-4:n
Kilpasiltaan 26.2.1944.
Lentokoulutus aloitettiin 9.3.1944. Kaikki ohjaajat sitä mieltä että
kone ei sovi rintamakäyttöön. Luutnantti Lauri Sihvo sanoi
tyyppilennon jälkeen: ”Tämä kone hajoaa varmasti mutta sitä ei
tiedetä vielä, kenen alla.”
Hämäläisen suorittaessa 10.3.1944 vaakakierteitä, murtui siivekkeen
korvake. Siiveke lähetettiin tehtaalle korjattavaksi. Valtion
lentokonetehtaalta ja ilmavoimien esikunnasta tultiin tutkimaan
siivekettä.
17.3.1944 luutnantti Jaakko Marttila sai surmansa MY-4:llä. Koneen
siivet ja peräsimet murtuivat taitolentoharjoituksessa.
Luutnantti Carl-Erik Bruunin astuessa Viipurissa junaan palattuaan
lomalta, oli siellä VL:n miehiä ja kun hän kysyi minne matka niin
vastasivat että Kilpasiltaan. ”Selvä! Myrsky on hajonnut.”,
sanoi Bruun. Katselivat toisiaan ja kysyivät mistä hän sen tiesi.
”Se on niin selvä asia, tarvitsee vain kysyä eloonjääneiltä!”
Luutnantti Sihvon ennustus oli täysin toteutunut. Nyt tiedettiin kenen
alla kone hajosi.
Tähän päättyi Myrsky-koulutus ja kaluston uusiminen siirtyi hämärään
tulevaisuuteen.
Puolitoista kuukautta myöhemmin, 7.5.1944 ilmoitettiin laivueelle että
”uusi” kalusto on tulossa. HLeLv 24:n vanhat Brewster-hävittäjät
luovutetaan laivueelle. Seuraavana päivänä saapuivat ensimmäiset
9 konetta Heinjoelle (Raulammi).
Risto Pajarin mukaan kirjassa Jatkosota ilmassa:
Kone oli vuonna 1941 kaikkia neuvostokoneita parempi.
Jatkosodan lopussa Brewster oli täysin alakynnessä. Sillä ei
ollut mahdollisuuksia tasapäiseen taisteluun neuvostohävittäjien
kanssa eikä sen takia ollut suurta arvoa hävittäjäkoneena.
Jorma Karhunen koneiden luovutuksesta: ”...kävin luovuttamassa
viimeiset Brewsterit toukokuun 26. päivänä majuri Larjon
laivueelle Heinjoen kentällä. Voin kertoa että Larjo kuten
ohjaajatkin olivat äärettömän iloisia luovuttamistamme
Brewstereistä. Ikäloput Brewsterit olivat aarteita, kun parempia
koneita ei ollut heille hankittu.”
Tietenkin laivueessa oltiin iloisia saadessaan koneita kun ei ollut
muita käytettävissä. Tunsivat kuitenkin tulleensa petetyksi kun
luovutettiin toisen laivueen vanhat koneet. Olisi ollut laivueen
vuoro saada uutta kalustoa.
Fiat-hävittäjä katsottiin sopivammaksi välityypiksi siirtyessä lentämään
Messerschmitt-koneilla. Hävittäjälentolaivue 30:llä oli
kalustonaan vuoden 1944 alussa venäläiset I-153-hävittäjät. Tälle
laivueelle HleLv 26 luovutti Fiat-kalustonsa. Koulutettuaan kevään
kuluessa niillä ohjaajansa ja saatuaan Saksasta MT-koneita, laivue
luovutti Fiatit 2.6.1944 täydennyslentolaivue 35:lle. Tämän jälkeen
heillä oli vain MT-koneet. Laivue 26:lla oli nimenomaan ollut
Fiat-kalusto Talvisodasta lähtien. Olisi ollut aikaa ja
kustannuksia säästävää antaa 26:lle MT-kalusto. Ei olisi
tarvittu lisäkoulutusta FA:lla. Brewster oli paljon helpompi lentää
kuin Fiat ja paljon parempi kone. HLeLv 30:n ohjaajat olisivat
voineet siirtyä suoraan BW-koneisiin I-153:sta.
HLeLv 30 pudotti 6.3.1944 – 4.9.1944 välisenä aikana 3
konetta menettäen itse 5 MT-konetta, joista kaksi ilmataistelussa,
kaksi lento-onnettomuudessa ja yhden teknisen vian takia.
Näihin järjestelyihin oli vaikuttamassa pääasiassa evl G. E.
Magnusson. Jo Talvisodan aikana Magnusson, toimiessaan laivue 24:n
komentajana oli viemässä laivue 26:lta koneita (FA) omien Fokker
DXXI-koneiden tilalle mutta kun sai kuulla että uudet Brewsterit
olivat parempia, vaihtoikin koneensa laivue 22:n Brewstereihin
Talvisodan loputtua.
26.5.1944 kaikki Brewsterit, yhteensä 18 konetta laivueen kirjoihin. Rykmentistä
luvattiin että syksyllä saataisiin MT-kalusto.
Hävittäjälentolaivue 26:n kokoonpano:
Laivueen komentaja, majuri Lauri Larjo, Heinjoki
1.Lentue, 9 BW, päällikkönä kapteeni Juhani Ruuskanen,
Heinjoki
2.Lentue, 9 BW, päällikkönä kapteeni Atte Lassila,
Heinjoki
Erillinen lentue Halmetoja, 1 FK, päällikkönä
luutnantti Oiva Halmetoja, Petäjärvi
27.5.1944 hyökkäsi kaksi Jak-9 Larjon johtaman 3/BW partion kimppuun.
Eivät osuneet ja häipyivät tämän jälkeen.
Bruun: ”Lensin BW-374:llä, torjunta Lempaala/3 BW. 2
Jak 9-konetta hyökkäsi, johtokone ampui ohi. Radio ei toiminut ja
yritin ampua Larjon eteen mutta hän ei huomannut. Ammuttuani Jak:ia
ne häipyivät kovalla vauhdilla oikealle alas.”
Päivän aikana vielä kolme lentoa. Kaksi BW kohtasi
12/IL-2 ja La 5. Pääsivät ampumaan mutta ei tulosta.
28.5.1944 Lentorykmentti 3:n komentaja evl Magnusson täsmensi
laivueidensa tehtävät:
Hävittäjälentolaivue 26:n tehtäväksi vihollisen
torjunta Karjalan Kannaksen keski- ja pohjoisosissa sekä
tiedustelutehtävät erilliskäskyllä.
HLeLv 24:n tehtävänä torjua vihollinen Karjalan
Kannaksen eteläosassa ja vastaavalla Suomenlahden rannikkoalueella.
Tiedustelu, alusten ja pommikoneiden suojaus sekä hävittäjäpommitukset
erilliskäskyllä.
HLeLv 34 torjuu Helsinkiin ja Kotkaan hyökkäävät
viholliskoneet. Merialueen tiedustelu, alusten ja pommikoneiden
suojaus sekä hävittäjäpommitukset erilliskäskyllä.
Kello 21.25 kaksi BW.tä teki 1 tunnin tiedustelulennon.
29.5.1944 useita torjunta- ja suojauslentoja suoritettu.
30.5.1944 luutnantti Erik Teromaa siirtyi HleLv 24:stä
1.lentueen päälliköksi.
Kello 09.00-11.10 oli 8/BW Larjon johdolla suojaamassa
junaa Raivolassa. Useita IL-2 ja La 5 koneita hyökkäsi junaa vastaan. Johtoasema vaihtoi
ilmataistelussa johtajan tämän radionkäytön takia. Lassila
johtoon. Jaettiin voimat IL ja La-koneita vastaan.
Bruun: ”IL-koneet hyökkäsivät Perkjärven asemalla
junaa vastaan ja saavutin IL-2:sta jolla oli kaksi La-5 suojana. Käskin
siipikoneeni huolehtimaan La-koneista ja lähdin IL:n perään.
Ampuessani sitä, kk-ampuja kyyristyi panssarin taakse ja
lopetettuani kurkkasi esiin. Kipinät sinkosivat panssarista ja
siivet olivat reikiä täynnä. IL ampui teillä olevia kolonniamme
enkä
voinut mitään.”
Kesäkuu 1944
Kesäkuun alussa Heinjoella 14 BW kunnossa, Immolassa 2 BW
huollossa.
3.6.1944 lennettiin 6 BW Immolaan rykmentin käskystä.
4.6.1944 Marsalkka Mannerheimin 77-vuotispäivä.
6.6.1944 BW-koneet takaisin Heinjoelle.
7.6.1944 Heinjoen kentän ylitti DB-
3f
jota saattoi 7 Airacobra-hävittäjää. Vaikka omat koneet
starttasivat, eivät AC:t kaataneet niskaan. Kello oli 10.45. Kaksi
BW sai kosketuksen viholliseen ilman tulosta.
8.6.1944 luutnantti Bruun kirjoitti sotapäiväkirjaan: BW:t ovat viime
päivinä suorittaneet jatkuvia junien suojauksia Raivolassa.
Vihollisen IL-2 koneet ovat yrittäneet häiritä kuljetuksia.
Vihollisen lentotoiminta viittaa suurhyökkäykseen.
9.6.1944 aamulla herättiin valtavaan jyminään. Sitä luultiin ensin
ukkoseksi, mutta todettiin tykistön ja lentopommituksien ääneksi.
Vihollinen oli aloittanut suurhyökkäyksen, jota oli jo osattu
odottaa.
Sotakonetilanne: Heinjoella 1 FA, 13 BW ja 1 FK.
Brewster
BW-373 under maintenance at Immola base in June 1944
Laivue joutui heti torjuntataisteluihin III ja IV
armeijakunnan puolustuskaistoilla. Majuri Larjon johtama 6/BW parvi
tuhosi Kivennavalla yksinäisen Pe-2:n. Vänrikki Mattsson:
”Lensin majuri Larjon parvessa lakipartiossa luutnantti Helteen
siivellä. Kivennavalla huomasin n. klo 12.15 oikealla vihollisen
Pe-2 koneen. Vedin tiukan kaarron ja sain jo kaarrosta ammuttua
lyhyen sarjan sekä sitten suoraa takaa n.
100 metrin
päästä kolme sarjaa. Kone painui liukuun, oikeasta tasosta tuli
savua. Sen miehistö hyppäsi varjolla ja kone syöksyi maahan
palaen täydellisesti. ” Kone putosi Kivennavan kirkolta n. 7-
8 km
etelään.
Samana päivänä luutn. Teromaan johtamat neljä
BW-konetta kohtasivat suuren muodostelman pommi- ja hävittäjäkoneita.
Teromaa tuhosi yhden DB-
3f
ja vaurioitti AC:aa.
Teromaa: ” Noin 12 DB-
3f
ja useita hävittäjiä tuli vastaamme. Kaadoin noin
500 m
ylempää pommikoneiden perään, jolloin ammuin äärimmäisenä
laidalla olevaa DB:tä, joka heti painui lattakierteen tapaisessa
liikkeessä maahan saakka.” Kone
putosi maahan lähellä Kivennavan kirkkoa. Samalla lennolla
myös luutnantti Olli Riekki ampui alas DB-
3f
koneen.
Riekki: ”Lensin luutnantti Teromaan siivellä kun
tapasimme Kivennavan yläpuolella kaksi DB-
3f
muodostelmaa, molemmissa 7-10 konetta, matkalla kaakkoon. Niiden yläpuolella
oli lukuisia hävittäjiä suojaamassa. Suoritin hyökkäyksen
vasemmanpuoleisen muodostelman äärimmäisenä oikealla lentävää
konetta vastaan samalta korkeudelta, suoraan takaa tulittaen ensin
runkoon ja kk-ampujan lopetettua ammuntansa, oikeaan moottoriin,
kunnes rupesi savuttamaan voimakkaasti. Hyökkäyksen jälkeen vedin
oikealle jyrkän kaarron vaakasuorassa tasossa, jonka jälkeen en nähnyt
enää siinä muodostelmassa konetta, joka olisi savuttanut. Heti tämän
jälkeen kuulin koneessa kumahduksen ja vilkaistuani ympärilleni näin
yhden AC:n syöksyvän ja ampuvan takaa ylhäältä vasemmalta jyrkällä
kulmalla. Suoritin jyrkän kaarron vasemmalle, jolloin kone hävisi
näkyvistäni. Pian tämän jälkeen laski öljynpaine nollaan ja
suoritin pakkolaskun Ronnunkylän lähellä olevalle niitylle.”
Riekki soitti illalla Viipurin Sotilassairaalasta. Hänen
koneensa, BW-377 evakuoitiin viime hetkellä ei-kenenkään maalta.
IV AK:n ilmoituksen mukaan Ronnunkylästä löydettiin alasammuttu
DB-3f-kone.
Mekaanikko, vääpeli Erkki Haimi: ”Hakukomennuskunnan
vanhimpana lähdin autonkuljettajan ja muutaman mekaanikon kanssa
tutkimaan pakkolaskun tehnyttä konetta. Luutn. Riekki oli tehnyt
onnistuneen pakkolaskun maatalon läheiselle niitylle ja pysähtynyt
talon puutarhaan. Lähetin autonkuljettajan tukikohtaan hakemaan
tarvittavaa kalustoa ja lisää miehiä. Huomasin että meillä ei
ollut muuta aseistusta kuin vyölläni oleva
6.35 mm
taskupistooli. Käskin siis myös tuomaan aseita. Sillä aikaa
kaadettiin lähellä kasvavaa leppää ja peitettiin puilla kone yläpuolella
lentäviltä viholliskoneilta. Kuorma-auton saavuttua, noin 10
miehen voimalla purettiin kone kuljetuskuntoon ja kuorma-autolla
kuljetettiin turvaan. Vihollisen ääniä kuului arviolta noin
300 metrin
päässä ja omien maavoimiemme lähettyvillä taistelevan yksikön
eräs vänrikki kielsi meitä menemästä maantielle. Talon isäntä
neuvoi käyttämään hänen käyttämää talvitietä joka kulki
viholliselta suojassa. Hän pyysi päästä mukaan evakkoon, johon
suostuimme. Muu perhe oli jo päässyt lähtemään aikaisemmin.
Monen vaiheen jälkeen aamuyöstä 11.6 -44 kone oli saatu turvaan
ja evakkolainen jätettyä Heinjoen asemalle.”
Petäjärvellä 9 Pe-2 konetta ylitti kentän luoteeseen
kello 12.00, pommittivat Kiviniemeä.
Kello 13.15 4 IL-2 konetta j 4 AC-konetta kiersivät kenttää.
Kello 16.00 noin 40 pommikonetta ja 20 hävittäjää kentän yli,
pommittivat Kiviniemeä.
FK-98 ja RI-156 kunnossa. FK:n pommit pinossa kentän
laidalla. Bruun oli 13.5 pyytänyt pommituslupaa kun öisin oli näkynyt
paljon leiritulia rajan toisella puolella. Siihen oli vastattu että
eihän sitä voi tehdä, nehän voivat suuttua! Pommit jäivät täten
pinoon kentän laidalle. Päiväkirja Petäjärven osalta loppui tähän.
10.6.1944 ylipäällikkö käskee viipymättä
vahvistamaan Kannaksen ilmavoimia ja käyttämään pommitusvoimaa
Kannaksella.
LeR 3 siirtää HLeLv 34:n Kannakselle.
LeR 5 siirtää 4 MT-konetta Kymiin, Helsinkiin jää 5
MT.
LeR 2 siirtää HLeLv 28:n Kannakselle, poislukien 1.
lentue, vähintään 10 konetta.
LeR 4 valmistautuu pommituksiin.
Klo 16.10 vihollinen sivuttanut Jäppilän,
15 km
rajalta.
Kello 06.30 starttasi luutn. Teromaan BW-parvi
torjuntalennolle Suulajärven alueelle. Tavattu useita pommi- ja hävittäjäkoneita.
Ylikersantti Väinö Kauppi ampui muodostelmasta eksyneen Pe-2:n
Suulajärven lähelle ja luutn. Teromaa ampui yhden DB-
3f
koneen Suulajärven eteläpuolella. Luutnantti Mattilan koneessa
osumia.
Teromaa: ”Toimin lennon aikana parven johtajana. Suulajärven
päällä tapasimme noin 10 pommikonetta ja 5-6 hävittäjää.
Ammuin vasemmalla siivellä olevaa konetta suoraan edestä ja jälleen
takaa pari sarjaa. Silloin k.o. kone erosi muodostelmasta ja toinen
moottori savuten painui vasemmalle loivasti kaartaen. Seurasin
koneen liikkeitä noin
1000 metriä
alemmaksi, jolloin pilvien takia menetin sen näkyvistä.”
Mekaanikko T. Mannonen näki tämän tapauksen.
Kirjallisessa lausunnossaan 20.6.44 hän mainitsee: ”Ollessani
Suulajärven kentällä rykmentin BW:n (BW-361) mekaanikkona 10.6.44
ja katsellessamme omien BW:ien ja ryssien välistä ilmataistelua,
niin huomasimme BW:n ajavan takaa pommikonetta ja tulittavan sekä näimme
oikean moottorin savuavan ja hetken jälkeen syöksyi se syöksykierteessä
kohti maata Kanneljärvelle menevän tien suunnassa noin 10 km:n päässä
Suulajärven kentästä ja sen jälkeen nousi sieltä valtava
savupilvi ja kuului räjähdyksiä. Tulittamisen jälkeen oma BW
nousi pilveen. K.o. kone oli suurempi kuin PE-, joten se luultavasti
oli DB.”
Väinö Kauppi: ”Lensin luutnantti Teromaan parvessa. Jäin
hiukan jälkeen, koska koneeni ei pystynyt saavuttamaan samaa
nopeutta. Vasemmalta tuli 6 kpl Pe-2:sta suoraan alle. Kun en
havainnut hävittäjäsuojaa, käänsin pystyyn ja ammuin runkoon
noin 100-
150 metrin
päästä. Vedin perään ja ammuin takaa yläviistosta. Havaitsin
oikean moottorin syttyvän palamaan. Ammuttuani lisää, lähti peräsimestä
ja vakaajasta isoja kappaleita. Silloin painui kone pystysyöksyyn
ja painui pilveen oikea moottori palaen.”
Pilviverhon vuoksi Kauppi ei voinut tarkkaan paikantaa
putoamiskohtaa. Kone löydetty Suulajärven läheltä.
Samana päivänä kello 09.55 alkaneella, luutn. Bruunin
vetämällä kolmen BW:n
torjuntalennolla
3 AC
hyökkäsi korkealta ottamatta huomioon BW:n ketteryyttä. Muutaman
hetken kuluttua kaikki kolme menivät pystyyn pilveen, jokaisen
takana ampuva BW. Pilvihattaroissa pääsi yksi AC ampumaan edestä
Kaupin koneen (BW-365) tuleen ja hän joutui hyppäämään lähellä
Kivennapaa pelastuen.
Bruun: ”Torjuntalento Terijoella. 3/AC hyökkäsi,
nousin vastaan ja painoin vähitellen alle, jolloin AC käänsi selälleen
odottamaan tuloani. Painoin pystyyn ja ammuin kun se sujahti ohi.
Ohjaaja pelästyi ja veti korkeuksiin. Hetken kuluttua kolme AC meni
pystyssä pilveen ja jokaisen takana BW ampumassa. Tilanteen jälkeen
kutsuin koneet ylös mutta vain yksi tuli (kers. Oranurmi/BW-368).
Kauppi ei tullut kotiin, vasta muutaman päivän kuluttua hän tuli
Viipurista Riekin seurassa.”
11.6.1944 Sää 10/10, vesisadetta.
1.lentue hälytysvuorossa.
Vihollinen edennyt eilen 24.00 mennessä
Kellomäki-Haapala-Jotselkä-Karvala-Hiirelä-Tonteri-Lempaalanjärven
pohjoispää. Itäpuolella ei mainittavaa. Vihollinen oli siis ylittänyt
Rajajoen kaikkialla.
Käsky siirtää Petäljärvellä oleva
henkilökunta, FK ja RI Immolaan.
Kello 04.10 saatiin BW-377 kuljetetuksi pois
pakkolaskupaikalta. Vihollinen oli lähellä.
Rykmentistä puhelinsanoma jossa komennettiin kapteeni
Ruuskanen, luutnantti Ehanti, luutnantti Helle, vänrikki Mattsson,
vänrikki Sarantola ja vänrikki Tervo yöhävittäjäkursseille
Saksaan. Ylipäällikön määräyksestä ei saada toistaiseksi myöntää
vuosilomia. Lomalla olevat voidaan kutsua takaisin. Ilmavoimien
komentaja hyväksynyt Petäjärven kentän sulutuksen, Suulajärvelle
jätetään yksi rata pakkolaskuja varten, Römpöttiä ei vielä
suluteta.
Kello 07.20 tiedustelulento Terijoki-Kivennapa, kello
10.30 ja 11.30 torjuntalentoja.
12.6.1944 Sää 10/10, vesisadetta, pilveikorkeus
500 m
.
FK ja RI lennettiin Immolaan.
Rintamalinja kulki kello 11.10 Vammelsuu-Suomenkylä-Kuuterselkä-Kivennapa-Ronnunkylä-Kekrola-Lappalaisenmäki.
Vetäytymismatka on noin
10 kilometriä
edellisestä aamusta.
Laivueen tehtävänä rataosan Kanneljärvi-Viipuri
suojaus ja Viipurin kaupungin suojaus.
Kello 10.50 starttasi 7 Brewsterin osasto Heinjoen kentältä
tehtävänä torjuntalento Raivola - Kivennapa. Mukana Bruun
(BW-368), Siro (BW-384), Tihveräinen (BW-383), Oranurmi (BW-379),
Neva (BW-364), Linden (BW-3??) sekä Mattila (BW-374).
Pilvet olivat useassa kerroksessa, alimpien pilvien
alarajan ollessa alle
300 m
. Osasto tapasi useita IL-2 maataistelukoneita, Airacobra- sekä
muita hävittäjiä joiden kanssa joutuivat ilmataisteluun.
Taistelun aikana luutnantti Taisto Mattila katosi tuntemattomalla
tavalla, vihollisen hävittäjä ampui ilmeisesti hänet alas
Kivennavan lähellä. Mattilasta ei ole jälkeenpäin kuulunut mitään.
Ilmataistelun aikana vihollinen veti taistelun heidän
matalatorjunnan lähelle ja kaikki kuusi takaisin palanneet koneet
olivat reikiä täynnä, pääasiassa it:n aiheuttamina.
Luutn Bruunin ja kers Siron jouduttua matalassa säässä
muista erilleen ja lentäessä pitkin pintoja kotiinpäin, heitä
tulitettiin jatkuvasti maasta. Erään pitkän panssari- ja
tykkikolonnan yli lentäessään Bruun sai koneeseensa 35 osumaa ja
sinertävä juova koneen perässä kertoi polttoaineen virtaavan
siipisäiliöstä. Siron koneesta paloja peräsimistä poissa,
antennimasto poikki ja rungossa reikiä. Molemmat vaurioituneet
koneet pääsivät kuitenkin Heinjoelle. Bruunin koneen molemmat
renkaat olivat ammuttu puhki ja kone oli lähellä mennä nokilleen
laskussa. Ohjaamon lattialla ollut polttoaine aiheutti bensahumalan
mutta kaikki päättyi hyvin
ja kone säilytti aentonsa. Mekaanikoilla töitä saaa
kone kuntoon. Lennon jälkeen vain kaksi BW:tä kunnossa. Magnusson
antoi kello 13.00 käskyn että BW-koneilla ei saa lentää linjan
Kuolemanjärvi - Suulajärvi eteläpää - Vuolijärvi eteläpää -
Taipale eteläpuolella.
Kello 16.50 tuli FK Kuorevedeltä, mukanaan IK-karttoja
AK:lle.
Puhelinkäsky rykmentistä siirtää Heinjoelta tarpeeton
tavara Immolaan, jonne laivue siirtyy ja saa uuden kaluston (lupaus
joka ei toteutunut). Petäjärven tukikohta evakuoidaan tänään.
13.6.1944 Sää 10/10, sadetta.
Rintamalinja aamulla länsiosassa VT-linja Vammelsuu -
Kuuterselkä - Kotselkä - Metsäkylä - Siiranmäki - Tornimäki -
Lappalaisenmäki - Lempaalanjärvi. Muualla tilanne ennallaan.
Kello 06.30 lähti luutn Bruun Suur-Merijoelle
tiedustelu-upseerien kokoukseen. Magnusson ilmoitti tulossa olevan
54 MT-konetta, joten laivueella on mahdollisuus saada niitä lähikuukausina.
Torjuntalentoja BW-kalustolla sekä aamulla että illalla.
Illalla kello 20.45 lähestyi Heinjoen kenttää 4 kpl
IL-2 sekä 2 kpl AC, eivät kuitenkaan hyökänneet.
14.6.1944 Sää 10/10
400 m
.
Aamuun mennessä ei tilanne ollut paljon muuttunut.
Vihollinen valmisui VT-aseman murtamiseen.
Päivän aikana useita suojaus- ja torjuntalentoja.
Kello 16.30 ja 17.00 välisenä aikana lensi yhteensä 50
Pe-2 ja 20 hävittäjää kentän yli Viipuriin. ”Rata” ei
antanut luvan nousta. 21.00 kävi Lorentz seurueineen ja määräsi
BW:t Immolaan. 7 BW starttasi Immolaan. Jäljelle jäi BW-368, johon
oltiin vaihtamassa moottoria.
Yöllä Teromaa, Neva ja Helenius suorittivat yötorjunnan
Immolasta käsin. Tapasivat viimeiset Viipuria pommittaneet koneet
Heinjoen aseman kohdalla ja ampuivat DB-3f:n alas. Bruun oli käymässä
Heinjoen iv-tornissa ja totesi taisetelun.
Tilanne rintamalla kriittinen.
15.6.1944 10/10, kello 17.00 jälkeen sadetta.
Kuuterselässä vastatoimenpiteet pysäyttivät
etenemisen. Aamulla Vammeljoen suunnassa alotettiin vetäytyminen
saarrostuksen mahdollisuuden vuoksi ja linjat kulki
Vammelsuu-Vammeljärvi-Vammeljoki-Kuuterselkä. Muualla VT-linja
voimassa.
Vihollisen ilmatoiminta vilkasta. Mieliala jonkin verran
painuksissa Esikuntajoukkueessa.
HLeLv 26:n toimintakäsky, sähke 4701. Torjunta alueella
Immola-Lappeenranta-Viipuri-Pöllakkälä-Käkisalmi. Koko päivän
esikunnan evakuointia autoilla Raulammelta. Samaanaikaisesti junan
lastaus heinjoen asemalla muun kaluston osalta. Ensimmäinen 18
vaunun juna lähti illalla.
Kello 09.10 torjuntalento Viipuri-Heinjoki. Vihollinen
tavattu Viipurin eteläpuolella. Häipyivät nopeampina.
Kello 11.00 ilmoitettiin LeR 3:sta että vihollisen
panssarit Suulajärvellä. Vauhtia lisättiin Raulammella.
Kello 12.40 omat panssarit Suulajärvellä.
1.lentueen päivystys loppui kello 17.00.
BW-368 tuli valmiiksi ennätysvauhtia kello 18 aikaan.
Vihollisen panssarit olivat
10 kilometrin
päässä joten ei ollut aikaa koelentoihin. Koneessa ei ollut
radiota eikä laskuvarjoa. Bruun starttasi suoraan kohti Immolaa.
Mekaanikoilla oli kuorma-auto valmiina ja bensiinikannuja koneen
polttamiseksi jos moottorissa olisi ollut vikaa. 70.Kev.ItPtri jäi
paikalleen.
Bruun, tiedustelu-upseerina ja viestiupseeri Ollila
tulivat takaisin yöllä tarkastamaan aluetta. Mm Esikunnan pöytälaatikoista
löytyi salaisia kirjelmiä jotka poltettiin. Paluu tapahtui
evakkojonoissa. Murheellista katseltavaa. Hankittiin maitoa ja
porsaanlihaa. Ajettiin yöllä Käkisalmeen.
Pioneerit eivät ehdi suluttaa Raulammen kenttää.
Kenraaliluutnantti K.L. Oesch asettui IV AK:n
komentopaikkaan.
16.6.1944 Sää sateista ja koleaa.
Kello 01.00 esikäsky laivueelle siirtyä Käkisalmeen,
koska Immola annetaan Os. Kuhlmeyn käyttöön.
Kello 02.00 vain lentävä porras Käkisalmeen. Esikunta jää
Immolaan ja siirtyy Huhtasen kylään Tuulensuuhun. Kuljetusjoukkue
ja Esikuntakomppania Työväentalolle.
Ev Lorentz määrätty Kannaksen lentojoukkojen taktiseksi
johtajaksi.
Aamulla rintamalinja Suomenlahden rannikolla Mesterjärvi-Vammeljärvi-Kanneljärvi-Suulajärven
eteläpää-Onkamonjärvi-Siiranmäki-Raasuli-Raaju-Vuoksea pitkin
Laatokan rantaan. Itäsivustalla oli vetäydytty noin
12 km
Viisjoelta.
Kenraali Oech oli saanut ohjeen tarpeen vaatiessa siirtyä
viivytystaisteluun ja saattaa armeija puolustuskykyisenä
Viipuri-Kuparsaari-Taipale linjalle (VKT-linja).
Heinjoelta lähti 4 vaunun juna, 2 kuorma-autollista
bensiiniä ja 1 kuorma-autollinen patruunoita Käkisalmeen.
Sotakonetilanne 10 BW.
5615. PM:n käsky Itä-Karjalasta vetäytymisestä.
Kello 18.00 starttasi 5 BW Immolasta Käkisalmeen ja kello
18.15 vielä loput 5 BW:tä.
HLeLv 26:n tehtävänä torjunta alueella Sairaala-Käkisalmi-Elisenvaara-Ilmes-Sairaala.
Linjaa Äyräpäänjärvi-Sakkola-Konevitsa ei saa ylittää.
Kello 18.56 puhelinsanoma jossa ilmoitettiin että
70.Kev.ItPtri siirrettävä Käkisalmeen.
Kello 22.00 yhteys IVAK:iin ja laivue toimintavalmiina.
Koska päivystys alkoi 17.6 kello 02.00 oli lentue illalla
Uudessa Hotellissa jossa otettiin avosylin vastaan. Loistoillallinen
eikä kortteja tarvittu.
17.6.1944 Sää 10/10
300 m
.
Rintamalinja aamulla Kipinolanjärvi-Kuolemanjärvi-Kaukjärven
pohjoispää-Perkjärven asema-Suulajärven itärantaa
pitkin-Kivennapa-Siiranmäki-VT-linja.
70.Kv.ItPtri siirrety Suur-merijoelle eikä Käkisalmeen.
Maj Larjo käski Lassilaa tiedustella
III AK.sta ilmatorjuntaa.
Kello 05.45 starttasi 4 BW:tä suojaamaan Kiviniemen
siltaa.
Kello 05.50 starttasi vielä 2 BW:tä.
Kello 08.00 starttasi 4 BW torjuntalennolle.
Kello 12.00 käsky lentojoukkojen vetäytymisvalmisteluista.
Iltapäivällä torjuntalento 12 BW:llä Hiitola-Kiviniemi.
35 Pe-2 ja
10 AC
pommittivat Hiitolaa ja paluumatkalla myös Käkisalmen
asema-aluetta. Eivät lentäneet kentän yli. Ilmataistelussa ltn
Nils Trontti ampui DB-3f:n Palkealaan ja ltn Reino Sartjärvi AC:n
Sakkolan kirkosta n
3 km
itään.
Pommituksen alkaessa kapt Lassila ja luutn Bruun istuivat
Uudessa Hotellissa lounaalla kun pudotettu pommirivi johti suoraan
hotelliin. Jostain syystä hotelliin tarkoitettu pommi ei tullutkaan
vaan oli tyhjä hetki, ja sitten rakennuksen takana jatkui sarja.
Hieman rappausta kalasopassa oli ainoa vaurio.
kello 22.00 aloitti keskus ”Moppe” toimintansa.
18.6.1944 Sää 10/10,
800 m
.
Aamulla saapui ensimmäinen juna Heinijoelta kaikkien
suureksi ihmeeksi. Kiitokset rautatieläisille että saivat junan läpi
Viipuriin pommivaurioista huolimatta.
Yöllä laski kaksi BL-konetta Käkisalmen kentälle.
Aamulla Käkisalmen kentän yli 28 Pe-2 konetta ja 8
yksimoottorista konetta. Tukikohdan kaikki koneet ilmaan. Yrittivät
pommittaa Hiitolaa mutta omat ehtivät väliin. Osa pudotti pomminsa
Laatokkaan. Vänr Juhani Neva ja vänr Matti Tihveräinen pudottivat
yhdessä Pe-2:n Pyhäjärven pohjoispuolelle. Vänr Aarno Juurinen
pudotti Pe-2.n Kaarlahden paikkeilla. Luutn Erik Teromaa pudotti
La-5:n Sakkolan kentän lähelle. Luutn Reino Sartjärvi pudotti
La-5:n Kiviniemestä itään. Pe-2 ei päästä kuin kerran
ampumaan, sen jälkeen se häipyy.
Päivän aikana vielä pari torjuntalentoa.
19.6.1944 Sää aamulla vesisadetta, iltapäivällä 6/10.
Yöllä saapui Merijoelta pioneerimajoja joita
pystytettiin molemmille lentueille.
Aamulla vesisadetta. Rintamalinja kulki
SuomenlahdeltaRokkalanjokea pitkin Summaan-Leipäsuo-Muolaanjärven
pohjoispää-Peippola-Punnus-Marjaniemi-Vuoksi. Täten vanhat
lentokenttämme Römpötti, Suulajärvi, Petäjärvi ja Kilpasilta
vihollisen hallussa.
Gefechtsverband Kuhlmey saapunut Immolaan.
Illalla pari torjuntalentoa BW-koneilla, toinen niistä
Laatokalla. Ei kosketusta. Oma it tulitti osumatta.
20.6.1944 Sää 10/10
1000 m
.
1.lentue päivysti koko ajan koska 2.lentueen konetilanne
oli huono.
Rintamalinja vetäytyi. Aamulla tilanne lähellä Viipuria
Lihaniemi-Säiniö as-Vääräkoski-Heinjoen lentokentän pohjoispää-Ristiseppälä-Pölläkkälä.
Eilen käytiin panssaritaistelu heinjoen lentokentällä.
Torjuntalentoja BW-koneilla aamupäivällä.
Luutn Teromaa ja vänr Helin kävivät kuulustelemassa
18.6 Pyhäjärven pohjoipuolella Pe-2:sta hypännyttä kk-ampujaa. Hän
oli 1925 syntynyt ”poikanen”. Ei osannut kertoa mitään. Hänen
yhdeksäs sotalento. Koneessa oli pieniä laskuvarjolla varustettuja
pommeja hävittäjien torjuntaa varten. Ne eivät irronneetkaan.
21.6.1944 Sää 10/10, iltapäivällä sadetta.
Tilanne rintamalla: Viipurinlahti-Tammisuo (Viipuria kiertäen
eteläpuolelta)-Kärtsilänjärvi-Talin asema-Näätälänjärvi-Noskuanselkä-Laitsalmi-Vuoksi.
Äyräpäässä sillanpääasema.
Käkisalmessa ei sotalentoja.
22.6.1944 Sää 5/10
2500 m
.
Viipuri menetettiin eilen. Rintamalinjan kulku
Kivisalmi-Suomenvedenpohja-Juustila-Mustalahti-Leitimo-Repola-Näätäjärvi-Noskuanselkä-Rautasaari
Vuoksen rannalla-Äyräpää.
Kello 08.55 8 BW-koneella torjuntalento Taipale.
IL-2 laivue lenteli Suvannon tällä puolen. Ehtivät häipyä
ennenkuin BW:t ehtivät paikalle.
Kello 12.30 Teromaan BW-partio torjuntalennolle.
Kello 13.55 Metiäinen vei BW-355:n Immolaan. Kello 15.40
Pitkäpaasi toi BW-368:n Immolasta.
23.6.1944 Sää 6/10
3000 m
.
Sotakonetilanne 13 BW.
Reservit ja muualta siirrettyjä yksiköitä, mm 17.D pääasiassa
suomenruotsalaisia Aunuksen rintamalta saapui eilen. JR 61 Marttinen
asettui Kivisalmen maastoon. Koiviston saaret menetettin.
Rintamalinja mantereella melkein ennallaan muutamia aluemenetyksiä
lukuunottamatta. Stukat toiminnassa eilen.
Riekki päässyt sairaalasta pakkolaskussa loukkaantumisen
jälkeen.
Tänään aamulla vihollinen teki maihinnousun Tuulokseen.
Kello 09.30 2/BW tiedustelulennolle Tuulokseen.
Laivaliikenne hyvin vilkasta. Morjen suunnalta 3 isoa
proomua hinaajan vetäminä lähestymässä Tuulosjokea usean VMV:n
suojaamana. Vihollisen lentokoneita liikkeellä mutta eivät
huomanneet BW-koneita.
Kello 14.45 3/BW torjuntalennolle.
Saksalaiset menettivät JU-87:n ja 2 kuollutta. Lisäksi 4
FW-190 tuhoutui tai vaurioitui laskussa. Siinä kuoli yksi ja
loukkaantui kaksi ohjaajaa.
Juhannusaattoa vietettiin jollakin lailla Immolassa
E./26:ssa.
24.6.1944 Sää 10/10
1000 m
.
Aamulla sama tilanne kuin eilen aamulla. Kovat taistelut
eilen mm Kiviniemen sillalla.
Kello 13.10 Teromaan johtama BW-partio torjuntalennolle.
Tiedustelu-upseeri Bruun Immolassa, ilmoitti että Teromaa
siirretään HLeLv 24:ään.
Bruun yhteysupseerina saksalaisiin ja tulkkina. Suorat
puhelinyhteydet.
25.6.1944 Sää 10/10 500-
1000 m
, vesisadetta.
Tilanne rintamalla melko rauhallinen. Vihollinen keskittää
joukkoja talin suunnalla. Saksalaisten ilmakuvien mukaan paljon
panssarivaunuja.
Käkisalmessa ei toimintaa.
Talin suurtaistelu.
Sumenvadepohjan ja Kärstilänjärven välisellä
kannaksella vihollinen pääsi päivän kuluessa läpimurtoon 2-
4 km
, mutta jäi sinne. Leitimojärven itäpuolella Talista ja Repolasta
kiersi vihollinen nopeasti Leitimojärven ympäri. Vuorokauden
loppuun mennessä Talista pisimmälle pohjoiseen
5 km
Mustasaareen. Itään noin
1 kilometrin
verran. Venäläiset panssarit läpimurrossa Talista Portinnokan
tienristeyksen kautta Juustilankankaalle asti. Suomalaisten kuten
vihollisen tappiot olivat suuret.
26.6. 1944 Sää10/10
1000 m
.
Talin suurtaistelun vastatoimenpiteet.
Saksalaiskonevahvuus Immolassa aamulla:
23 kpl JU-87, 16 kpl FW-190, 4 FW-190 Jabo sekä 3 kpl
Me-109 tiedustelu/vlokuvauskonetta.
Portinnokan suunnan 35 vihollispanssaria tuhottu melkein
kokonaan. Saksalaiset tuhosivat eri puolella 23 vaunua. Vihollinen
työnnettiin takaisin vaikka VKT linjaan ei päästy.
Stukat ja Jabot tehokkaita. Oman panssaritorjunnan kauhut
ja nyrkit tekivät selvän lopuista.
Rintamalinja oikealla Saimaan kanava-Isoniitty-Kuninkaanmäki-Suokkaanjoki-Kärstilänjärvi.
Keskellä Konkkalavuoret-Murokallio-Mustasaari joka siirtyi kaakkoon
Aniskala-Kuusela-Nurmilampi. Vasemmalla rintamalinja
Pahkavuori-Kalliosuo-Repolanjärvi.
Luutn Bruun määrätty 1.lentueen päälliköksi Teromaan
jälkeen..
Kello 13.00 Teromaa BW-370:llä Käkisalmesta Immolaan.
Kello 14.20 torjuntalento neljällä BW:llä Kiviniemi.
Tulossa 8 pommikonetta ja 3 hävittäjää jotka kuitenkin
häipyivät.
Saksalaiset menettivät päivän aikana 1 JU-87 ja 2
FW-190. 4 kuollutta.
27.6.1944 Sää alkoi parantua.
Tilanne rintamalla: 18.D päästettiin lepoon ja 11.D
Heiskanen tuli tilalle ja otti rintamavastuun oikealla lohkolla.
Ps.D Laagus tuli puhdistaa vasen lohko vihollisista.
Vihollinen yrítti sinnikkäästi hyökätä Juustilan ja
Leitimojärven välillä onnistumatta.
Vihollisella oli Leitimojärven ja Ihantalan välillä
noin
4 km
syvä ja kapeimmasta kohdasta vain
1000 m
leveä sisäänmurto, jossa heidän 63.KaD oli joutumassa mottiin.
Suomalaisten voimat eivät kuitenkaan päivän mittaan riittäneet
motin sulkemiseen.
Kello 00.40 BW-partio starttasi torjuntalennolle.
R-5 kierteli yöllä Pyhäjärven pohjoispuolella ja
tavattiin Sartanlahdella jossa vänr Juurinen ampui sen alas.
Kello 02.00 BW-partio torjuntalennolle.
Yksinäinen kone kierteli Käkisalmen pohjoispuolella
mutta ei tavoitettu.
Kello 14.30 BW-partio tiedustelulento Pölläkkälä-Kiviniemi.
Tervaniemestä itään noin
1 km
havaittiin vihollisen ylitystä varten rakennettuja lauttoja
naamioituneina. AK.ssa yhteysupseeri Miettinen laivueesta sai
ilmoituksen ja tykistö tulitti niitä.
Kello 19.55 BW-partio tiedustelulento Syväri-Vitele
Immolassa Bruun suoritti koelennon laivueen viimeisellä
Fiat G50 koneella, FA-11:llä ennen koneen luovuttamista 3./T-LeLv
35:lle.
Kello 18.15 Bruun BW-370:llä purjehduslento Immola-Käkisalmi.
Bruun vastaanotti 1.lentueen päällikön tehtävät.
28.6.1944 Sää yläpilviä 3/10.
Tilanne päivän aikana: Oikealla vihollinen torjuttiin.
Saarelassa vihollinen pääsi läpi noin
1 km
. Kärstiä-Leitimo torjuttu. Muualla tilanne ennallaan.
Kello 05.49 vihollisen Pe-2 kentän yli lännestä itään.
Raskas it tulitti.
Kello 14.15 BW-379 Oranurmi Immolaan.
Kello 17.12 2-moottorinen kone kentän yli kaakkoon
8000 metrissä
.
Kello 17.47 Pe-2 ja 4 kpl 1-oottorista konetta etelään
3000 metrissä
.
Kello 18.25 BW-partio torjuntalento Taipale-Kiviniemi.
3kpl IL-2 ampumassa maastoa. Ei tavattu. Kilpasillan kenttä
vihollisen käytössä. Sinne laski pari konetta ja startasi ainakin
yksi kone.
Kello 20.25 BW-partio Torjuntalento
Rintamalla ”pussin” itäpuolella pääsi vihollinen
murtautumaan läpi. Linjat illalla Pajamäki-Ämmänsuo-Rauhamäki-Kaateri-Mutalahti-Murokallio-Konkkalanvuoret-Suokas-Juustilankanava.
BW-355, Oranurmi ja BW-384, Siro Immolasta.
Saksalaiset menettäneet 1 FW-190, ohjaaja hengissä.
29.6.1944 Sää hyvä, ei toimintaa.
Rintamalinjaa oli pakko vetäytymällä oikasta ja
”pussi” pääsi laajentumaan joka puolelle.
Illalla oli rintamalinjan kulku Saimaan kanava-Suokas-Ylähovi-Torikka-Karkimovuori-Ihantalanjärvi-Salojärvi-Pajamäki-Repolanjärvi.
Suurissa ilmataisteluissa pudotettu 30 konetta.
Saksalaiset menettivät yhden JU-87, 2 lievästi loukkaantunut.
30.6.1944 Sää 5/10 2000m.
Kiivaissa taisteluissa vetäydyttiin rintamalla uusiin
asemiin jotka jäivät paikoilleen. Saimaaan kanavan itäpuolella
oli sillanpääasema Ventelässä, sitten
Oravasaari-Piispala-Vakkila-Ihantalanjärvi-Salojärvi-Nousukanselkä-Laitasalmi-Vuoksi.
Sotakonetilanne 12 BW.
Käsketty uudelleen tiedustella Uoman kenttää onko
kelvollinen MT:lle ja BW:lle. Edellinen tiedustelu mennyt
Suistamolle. Kello 16.00 ilmoitettu että ei sovi.
Kello 05.33 Pe-2 kentän yli
3000 metrissä
.
Kello 05.35 3 BW torjuntalennolle. BW-383, Sartjärvi
keskeytti.
Kello 11.55 4 BW torjuntalento.
Kello 15.00 BW-partio tiedustelulento.
Kello 16.30 Bruunin vetämä 4/BW tiedustelulento
Kilpasilta-Vuosalmi.
Ankara tykistön ammuntaa Vuosalmella. Mahtava it saattoi.
Heleniuksen koneeseen sirpale peräsimiin.
Kello 19.30 Larjo BW-373:lla Käkisalmesta Immolaan.
Kello 19.40 BW-partio tiedustelulento Taipale-Kiviniemi.
Laivue luovuttaa RI-156:n HLeLv 24:lle.
Kesäkuun yhteenveto:
Toiminta Heinjoen Raulammelta (Ravikankaan kenttä) 14 päivänä
vähintään 159 koneella.
Pudotettu 2 Pe-2 ja 2 DB-
3f
. Menetetty BW-377 ja BW-365.
Lisäksi useita omia koneita vaurioitunut ilmataisteluissa
ja it:n takia. Ei henkilötappioita mutta Riekki loukkaantui lievästi
pakkolaskussa. Heinjoelta lähtö 14.6.1944.
Toiminta Immolasta 3 päivänä 18 koneella. Pudotettu yövoittona
DB-
3f
.
Toiminta Käkisalmesta 17.6.1944 alkaen 10 päivänä 109
koneella.
Pudotuksia 1 D-
3f
, 2 Pe-2, 2 La-5,
1 AC
ja 1 R-5 = 7 konetta
Heinäkuu 1944
Esikunta, Esikuntakomppania ja tekn huolto Immolassa.
1. ja 2. lentue Käkisalmessa.
Konetilanne:
1.lentue kunnossa
6 BW
2.lentue kunnossa 6 BW
1.7. 1944 Sää 4/10
1000 m
.
Ihantalan rintamalla vihollinen rynnisti koko päivän
mutta tilanne pysyi ennallaan.Puolustus Ihantalassa alkoi pitää.
Kello 02.10 Bruunin vetämä 3/BW tiedustelulento
Laatokka.
Ei laivaliikennettä.
Kello 03.50 BW-partio kiintopallon etsintää
Kello 05.37 Pe-2 kentän yli itään.
Kello 08.40 Bruunin vetämä 6 BW-osasto torjuntalento Käkisalmi-Räisälä
Kello 17.10 3/BW torjuntalento Laatokka
Kello 19.15 4/BW tiedustelulento Vaajärvi-Kaukila
Kello 20.30 4/BW tiedustelulento Konevitsa-Mantsi
2.7.1944 Sää kirkas.
Tilanne Saimaan kanava-Ihantala pysyi ennallaan.
Suomalaisten voimakas tykistö ja lisääntynyt ilmavoimien käyttö
vaikutti osaltaan. Vihollinen yritti kovasti mutta ei pystynyt
etenemään. Vasemmalla lohkolla oli melko hiljaista.
01.30 3/BW tiedustelulento Äyräpää
11.00 3/BW tiedustelulento Konevitsa-Valamo-Lunkula.
Kuunteluaseman ilmoituksen mukaan suuri määrä
viholliskoneita kokoontumassa kannaksella mutta ei tiedetty suuntaa.
kokemuksen mukaan hyökkäys tapahtuu yhden tunnin sisällä. Käkisalmessa
istuivat kaikki ohjaajat koneissa odottamassa mitä tulemaan pitää.
Kun toista tuntia oli kulunut arveltiin että hyökkäys meni Saksan
rintamalle. Heti kun ohjaajat astuivat koneista tuli radiomies
huutamaan että Immola palaa. Starttiin lähti 10 BW-konetta kello
20.00. Palon liekit näkyivät mutta koneet olivat häipyneet.
Laivueen kolme parasta BW-konetta jotka olivat Immolassa
huollossa menetettiin pommituksessa. Ohjaajat olivat juuri työntäneet
koneet halliin ja olivat menossa Huhtaseen päin kun halli syttyi
palamaan ja koneet paloivat hallin mukana. Samalla saatiin
varusvaraston kirjanpito kuntoon, kun kaikki sodassa ”kadonneet”
varusesineet tuhoutuivat palossa!
Saksalaiset menettivät 4 JU-87 ja 5 FW-190 sekä 24
konetta vaurioituneina.
Apumekaanikko Evert Porkka haavottui lievästi.
4 siviiliä kuoli ja 12 haavottui.
TK-filmaaja Hellman seisoi hallin edessä ja kuvasi hyökkäystä
loppuun asti. Pommi osui lähelle ja filmaaja kaatui sirpaleista.
Filmi tallensi tapauksen.
Lappeenrannassa 4 konetta tuhoutui.
Luutn Riekki soitti Esikunnasta että rykmentinkomentaja
on antanut luvan III AK:lle tiedusteluthetävien annon suoraan,
rajat huomioiden.
3.7.1944 Sää kirkas.
Rintamalla vihollinen hyökkäsi voimakkaasti ja sai Pyöräkankaan
haltuunsa mutta oman voimakkaan tykistön ja vastaiskun avulla
tilanne palautettiin iltaan mennessä. Oma tykistö ampui 10.000
laukausta ja vihollinen arviolta 15.000 laukausta. Ihantala kesti jälleen.
Immolassa tulipaloja kentän reunoilla. mekaanikot
avustamassa sammutusta ja kentän tasausta.
Ilmavoimien Esikunnasta ilmoitus että 26:n loppuosa
siirrettävä pois Immolasta tulevan vetäytymissuunnan tieltä.
Valmistautumista siirtymään Mensuvaaraan.
Päivän aikana kunnossa 8-12 BW-konetta.
Kello 05.20 Pe-2 Käkisalmen yli
5000 metrissä
.
Kello 08.30 ilmoitti Linnamaa että 6 BW-konetta pitää
olla huoltovälineineen valmiina siirtoa varten.
Kello 09.00 maj Larjo Immolaan.
Kello 09.00 starttasi 6 BW-konetta torjuntalennolle.
Kello 12.10 starttasi 4 BW-konetta tiedustelulennolle
Oravaniemi-Pöllakkälä.
Kello 20.00 starttasi Bruunin vetämä 10 koneen BW-osasto
torjuntalennolle Äyräpää-Antrea.
Radiotiedustelun perusteella suuri vihollismuodostelma
liikkeellä Leningradista pohjoiseen.
Eivät tulleet Kannakselle.
Kapteeni Lassila 8523:een ja kapt Linkola LeSK:sta hänen
tilalleen 2.lentueeseen.
4.7.1944 Sää 5/10
2000 m
.
Ihantalan suunnalla torjuttiin voimakkaalla tykistön
tulella vihollisen yritykset. Ilmavoimat pommittivat myös.
Suhteellisen rauhallista ja optimismi kohosi torjunnan ansiosta.
Immolassa laivue aloitti tavaroiden lastausta Mensuvaaraa
varten.
Kello 01.45 starttasi 4 BW-konetta suojauslennolle.
Kello 04.20 BW-partio Pe-2:n kyttäyslennolle.
Kello 05.20 Pe-2 kentän yli korkealla, sitä ei
tavoitettu.
Kello 09.10 BW-parvi torjuntalennolle.
Kello 12.15 BW-parvella BL suojaus Pölläkkälä.
Kello 12.40 BW-partio suojauslennolle.
kello 12.50 maj Larjo Lappeenrannasta jossa neuvoteltu
siirrosta Mensuvaaraan.
Kello 13.44 Pe-2 idästä Käkisalmen yli.
Kello 16.45 Larjo koneella Käkisalmeen ja Mensuvaaraan.
Kello 19.15 BL:n suojaus Pölläkkälä 7 BW-koneella.
Kovaa tykistötulta molemmin puolin.
Kello 20.55 2 kpl 1-moottorista konetta Käkisalmen yli
etelään
2000 metrissä
.
5.7.1944 Sää 5/10 ukkosta
2000 m
.
Maarintamalla suhteellisen rauhallista. Tykistö ja Suomen
ilmavoimat saksalaisten avustuksella pitävät pintansa.
Kello 01.10 startti BW-partiolla laivasaattueen suojaus
Puutsalo-Valamo
Kello 19.15 5/BW tiedustelolento Pölläkkälä.
Kello 22.30 BW-partio suojauslennolle Puutsalo-Valamo.
Kello 23.00 tuli tieto että kaikki koneet Mensuvaaraan
erikoistehtävää varten.
6.7.1944 Sää 5/10
2000 m
.
Kello 00.10 lähti 1.lentueesta 8 BW Bruunin johdolla pimeässä
Mensuvaaraan tehtävänä Mantsinsaaren tyhjentäminen. Lasku
tuntemattomalle kentälle pimeässä ei ollut helppoa.
Samanaikaisesti suuri joukko pommikoneita lähti samalta
kiitoradalta sotalennolle. Hieman sekava tianne kun laskukierroksessa
vilisi kaikenlaista konetta.
Tehtävä: Mantsi tyhjennetään yön aikana ja BW:t
suojaa. Mantsiin lähdettiin 01.25 ja tultiin takaisin 2h 20 min
kuluttua. Saksalta ostettu Siebel-lautta oli suojaamassa laivoja ja
veneitä. It ampui Salmin kylän eteläpuolelta. Lunkulan salmi joka
oli ollut laivueen kenttänä 1941 oli veden peitossa. Yksinäinen
I-16 lähestyi mutta kun se kääntyi pois niin annettiin sen mennä.
Kaikki meni hyvin. Paluu Käkisalmeen kello 05.50.
Tilanne rintamalla: Talin Ihantalan rintamalla omat
valtasivat takaisin sen osan mikä oli vihollisen hallussa Pyöräkankaalla.
Vihollinen hyökkäsi uudestaan ja sai kello 19 tienoilla haltuunsa
1 neliökilometrin alueen. Vastahyökkäys työnsi vihollisen
takaisin aamuyöstä.
Käkisalmessa kello BW-388, Pitkäpaasi starttasi
tiedustelulennolle mutta joutui keskeyttämään.
Kello 06.00 3/BW tieustelulennolle Äyräpäähän.
Kello 07.15 4/BW tiedustelulennolle Äyräpäähän.
Kello 09.20 BW-partio torjuntalento Käkisalmi.
Kello 15.50 4/BW tiedustelulento Äyräpää-Viitasaari.
Kello 16.30 3/BW torjuntalento Käkisalmi.
Kello 20.25 BW-partio suojauslento Puutsaari-Valamo.
Kello 23.30 BW-parito suojauslento Puutsaari-Valamo.
Päivän aikana saksalaiset menettivät 3 JU-87. 3
kuollutta ja 3 haavoittunutta.
Kapt Aulis Bremer ja Mikko Linkola ilmoittautuivat.
7.7.1944 Sää 5/10
1000 m
.
Ihantalassa yritti vihollinen jälleen Pyöräkankaalle
mutta tehokas tykistömme rauhoitti lopulta tilanteen.
Kello 03.00 tuli rykmentin käsky siirtää 6 BW
Mensuvaaraan ja alistaa ne LeR 1:lle.
Kello 04.00 ilmoitti Larjo että 1.lentue lähtee aamuteen
jälkeen. Laivueen esikunta, Esikuntakomppania ja huoltoryhmä
siirtyy autoilla Mensuvaaraan.
Kapt Bremer ryhtyi vastaanottamaan 1.lentueen päällikön
tehtävät luutn Bruunilta.
Kello 08.45 starttasi 5 BW Bruunin johdolla Mensuvaaraan.
Kello 10.20 4/BW tiedustelulento Äyräpää.
Kello 10.45 2/BW suojauslento Äyräpää.
Kello 11.00 tuli kapt Lahtelan kautta BL-koneen
suojausthetävä mutta koneissa ei ollut happea
6500 metrin
thetävää varten ja se oli siirrettävä.
Kello 14.00 Larjo saapui BW-373:lla Mensuvaaraan ja kello
16 loput 1.lentueen ohjaajat ja mekaanikot sekä tavarat autoilla.
Kello 16.50 3/BW tiedustelulento Äyräpää.
Kello 20.15 3/BW tiedustelulento Äyräpää.
Kello 23.30 2/BW suojauslento Lahdenpohja-Valamo.
8.7.1944 Sää 5/10
2000 m
.
Vihollinen yritti sitkeästi Ihantalassa mutta ei
onnistunut.
1.lentueen vahvuus 8 + 22 + 3
Aunuksen Ryhmässä VI AK.n komentajaksi tuli
kenraalimajuri Blickin tilalle kenraalimajuri I.A.E. Martola.
Laivueen siirtyessä toimimaan Aunuksen suunnalla
(viimeksi 14.9.1944), olivat joukkomme vetäytyneet U-asemalle,
johon puolustus järjestettiin
4 km
Pitkärannasta pohjoiseen.
LeR 1 Kasihännässä.
Maj Holmela, Kapt Kivinen ja sotilasvirkailija Koljonen
Mensuvaarassa käymässä.
laivue 26:lle luvattu 2 pahviparakkia ja 4 pioneerimajaa.
LeR 2 saapui Värtsilään.
Saksalaiset menettivät JU-87:n ilmatorjunnassa. 2
kuollutta.
Kello 05.30 1.lentue Mensuvaara:
Bruunin johtama 3/BW suojaamassa BL-konetta 6000-
7000 metrissä
Syvärille. Pilvet estivät valokuvauksen.
2.lentue Käkisalmessa:
Lentueen tehtävänä tiedustelu Vuosalmella, missä
vihollinen ylimenon jälkeen sai sillanpääaseman Vuoksen toisella
rannalla. Useita tiedustelulentoja, Sartjärvi sai johdettua tykistötulta
alueelle.
9.7.1944 Sää aamulla 5/10, illalla 10/10
Aamulla vihollinen ryhtyi ylittämään Vuosalmea. Koko päivän
kestäneissä taisteluissa vihollinen sai aikaan sillanpääaseman
toisella rannalla ja levittäytyi 500-
1000 m
syvyiseksi ja
3 km
levyiseksi alueeksi. Ihantalassa oli tilanne vakautettu niin että
sieltä jo oltiin ottamassa pois joukkoja muualle.
Käkisalmi:
Kello 05.05 3/BW tiedustelulento Äyräpää.
Mensuvaara:
Kello 13.00 Larjo, Ulvio ja Sipomaa kohtasivat
12 AC
ja 8 IL-2 Pitkärannassa. Vaurioitettu 2 IL ja Ulivo vaurioitti
LaGG-3:n.
Kello 15.55 torjunta Pitkärantaan jossa 6 IL-2, joita
tulitettiin. Larjolta ammuttiin antennimasto poikki. Yhden IL-2:n
kk-ampuja lopetti tulituksen.
Kello 18.10 3/BW suojauslento Loimola.
10.7.1944 Sää 8/10
1000 m
.
Vuosalmella jatkui kiivas taistelu koko päivän.
Vihollinen pääsi hieman etenemään. Se sai suuria joukkomääriä
tuoduksi yli, myös keveitä panssarivaunuja. Omat ilmavoimat
osallistuivat. Hävittäjät pudottivat 10 konetta ja ilmatorjunta
15 konetta.
Ihantalassa rintama vakiintunut puolustukseen.
Käkisalmi:
Kello 00.20 3/BW tiedustelulento Kyyrölä-Muolaa.
Kello 06.30 BW-partio suojaus Konevitsa.
Mensuvaara:
Useita torjuntalentoja Pitkärantaan. Larjo ja Neva pääsivät
ampumaan LaGG-3:ia.
Brewster
BW-373 under maintenance at Immola in June 1944
Suojattiin omien vastahyökkäystä. Menomatkalla nähtiin
Boston-koneiden pommittavan Maaselän asemaa meidän voimatta sitä
estää.
LeR1:n sanoma:
- Suojattava
rautatielinjoja. Erikoinen huomio Sortavalan, Läskelän ja Jänisjoen
ratapihoihin ja rautatiesiltoihin.
- Suojattava
maantieliikennettä. Joukkojen siirtoja, auto- ja hevoskolonnia.
- Suojattava
asutuskeskuksia ja lentokenttiä.
- Suojattava
TLeLv 12:n BL-koneita.
- Autettava
HLeLv32:ta, joka osallistuu CU- ja LG-koneilla.
Eversti Rekola
11.7.1944 Aamulla sadetta 50-
100 m
.
Vuosalmella ankarat taistelut. Vihollinen painosti pitkin
rantaviivaa. Suuremmat läpimurrot saatiin vaivoin torjutuksi. Oma
tykistö ampui 13.000 laukausta. Huonon ilman takia ei ollut kuin
yksi saksalaisten vaakapommitus. Vihollisen IL-2:t hyökkäsivät
jatkuvasti.
Käkisalmi:
Ei toimintaa.
Mensuvaara:
Kello 15.55 BW-370/Bremer ja BW-382/Juurinen torjuntalento
Sortavalaan joka keskeyti.
Tihveräinen BW-367:llä Mensuvaaraan matkalla Naarajärveltä
Käkisalmeen.
Illalla huollossa BW-364, BW-384 ja BW-387. Kunnossa
BW-370, BW-373 ja BW-382.
12.7.1944 Sää 10/10
100 m
, näkyvyys
1 km
ja vesisadetta.
Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen
pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia mutta
iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema
noin
6,5 km
pitkä ja syvimmillään
2,5 km
leveä.
Käkisalmi:
Ei toimintaa sään takia. Tihveräinen pääsi kello
20.10 Käkisalmeen.
Mensuvaara:
Kello 04.55 lensi kentän pohjoispuolella mahdollisesti
eksyksissä oleva La-5.
Kello 18.40 BW-partio torjuntalento.
13.7.1944 Sää 0-5/10
Vuosalmessa omat vasthyökkäyksessä ja saavuttivat
muutamissa paikoissa menestystä.
Aunuksen puolella ei erikoista.
Käkisalmi:
Kello 05.40 BW-partio tiedustelu Äyräpää.
Mensuvaara:
Kello 02.40 4/BW suojauslento Rokansaari.
Kello 09.50 3/BW suojaamaan kuvausta suorittavaa
BL-konetta
Kello 14.15 4/BW kuvaus-BL:n suojauslento Lotinanpelto
Kello 20.40 4/BW junan suojaus Hämekoski.
Ehdotettu että TleLv 12:n BL:t , HLeLv 26 ja 32
Joroisiin.
Mene
Hävittäjälentolaivue 26:n Brewster-toiminta sivulle 2 |
