Kylien kehitystekijät

Kylien fyysiset ominaisuudet

Työpaikat

  • Jalostus- ja palvelualan työpaikat
    Olemassaolevat palvelualan työpaikat kuvaavat kylän potentiaalia toimia itsenäisenä yksikkönä.Vaikka peruspalvelut ovat vähentyneet kylistä niin erilaiset jalostus- ja palvelualan työpaikat ovat lisääntyneet maaseudulla. Luonnollisena selityksenä tähän on maatalousyrittäjien sivuelinkeinot.
     
  • Työpaikkaomavaraisuus
    Kylän suuri työpaikkaomavaraisuus kuvaa joko perinteistä maatalousvaltaisuutta tai uusien työpaikkojen ja ammattien huomattavaa määrää. Alhainen työpaikkaomavaraisuus kuvaa kylän asumispainoitteista luonnetta ja mahdollisesti hyvää ympäristöä ja työpaikkojen saavutettavuutta.
     

Infrastruktuuri

Rakennettu ympäristömme: talot, tiet, kadut ja verkostot muodostavat valtaosan kansallisvarallisuudestamme. Sen hyödyntäminen merkitsee merkittävää säästöä verrattuna siihen että suuri osa kansantulostamme uhrattaisiin infrastruktuurin uudelleen rakentamiseen. Samalla kun rakentaminen ja verkostot keskittyvät taajamiin aiheuttavat ne myös muutoksia alueiden välisiin voimasuhteisiin ja ja niiden vetovoimaisuuteen ja saavutettavuuteen.

  • Liikennejärjestelmän muutokset
    Kylän kasvuun voimakkaasti vaikuttaneet kehitystekijät voivat aiheuttaa myös muutoksen toiseen suuntaan, kun kehitystekijän merkitys vähenee. Näin on erityisesti uusien kulkumuotojen varaan syntyneiden kylien kohdalla. Vesiliikenteen varaan syntyneen kylän matkailullinen potentiaali säilyy vaikka vesiliikenne ei kuljetusmuotona enää kylää palvelisikaan. Rautatieliikenne synnytti useita radanvarsikyliä, jotka nyt ovat menettäneet etunsa raideliikenteen supistusten myötä ja ovat maantieliikenteen palvelujen varassa. Uudet nopeat junat tuovat etua vain harvoille suurille paikkakunnille ja niiden eristävä vaikutus ja ympäristövaikutukset pikemminkin karkottaa kyläasutusta kuin houkuttelee sitä radan varteen.

    Kylien liikenteelliseen asemaan voi tulla suuria muutoksia uusien valtatieyhteyksien johdosta. Suurten keskusten saavutettavuus paranee valtateiden suunnassa verrattuna esimerkiksi samojen keskusten etäällä oleviin uudisasutusalueisiin. Parantuvat yhteydet keskuksiin heikentävät kylien palvelujen kilpailukykyä ja liikenteellisesti edulliset kaupan suuryksiköt imevät ostovoimaa laajemmalta alueelta.

    Yksityistieverkon tiheys heijastaa yleensä kyläasutuksen laajuutta. Mitä tihempi yksityistieverkko sitä todennäköisemmin löytyy rakennuspaikkoja valmiin tieyhteyden varrelta.

    Tieverkon laatu on merkittävä kynnys liikkumiseen. Sorapäällysteiset tiet ovat rasitus kunnossapidolle ja tiellä liikkujille. Kelirikko ja routiminen riippuu maaperästä ja tien rakenteesta. Kylä jota vaivaa routivat yhteydet on saavutettavuuden kannalta ennakoimatonta aluetta. Toisinsanoen keskusten vetovoima vaihtelee kelirikon vaivaamassa kylässä vuodenaikojen mukaan ja sen kiinnostavuus asuinalueena sisältää epävarmuustekijän.

    Joukkoliikenteen palvelutaso on laskenut maaseutuväestön vähentyessä. Maaseudun joukkoliikennettä tuetaan ostamalla liikennevuoroja kannattamattomille alueille. Tuettavien linjojen suunnittelussa voidaan käyttää ruututietoja väestön ikärakenteesta, auton käytettävyydestä, työmatkanpituuksista ja työhön osallistuvuudesta.
     

  • Vesihuollon läheisyys
    Haja-asutuksen tiivistyessä ja vedenkulutuksen lisääntyessä vaikeutuu kiinteistökohtainen vedenhankinta.Vesijohtoverkoston läheisyys merkitsee toteutettua kynnysinvestointia ja mahdollisuutta edulliseen vedensaantiin. Vesijohtoverkoston olemassaolo varmistaa ainakin puhtaan veden saannin niin uudisrakentajille kuin tiivistyvien kylien vanhoillekin asukkaille. Kyläasutuksen viemäröinti merkitsee yleensä taaja-asutusluontoista asutusta, joka järjestetään kaavalla.
     
  • Rakennuskannan ikä
    Uudisrakentaminen ja peruskorjaustoiminta ovat varmimpia merkkejä kylän elinvoimasta. Lähivuosina rakennetut asuintalot kuvaavat hyvin kylien elinvoimaa ja asukkaiden tulevaisuudenuskoa. Vastaavasti runsas tyhjillään tai vapaa-ajan käytössä olevien rakennusten määrä kertoo että kylä ei kiinnosta uusia pysyviä asukkaita, joko työllisyysmahdollisuuksien tai syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietoja ei käytössäolotilanteen osalta voi pitää täysin luotettavana.

     
  • Palvelurakennukset
    Palvelurakennukset on mahdollista selvittää RHR:stä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella. Vaikka käytössäolotilanne ei ole täysin luotettava kertoo palvelurakennuskanta kuitenkin tällaisten tilojen potentiaalin, jos kysyntää on.
     
  • Loma-asunnot
    Loma-asuntojen korkea varustetaso, suuri pinta-ala ja talviasuttavuus ovat ominaisuuksia jotka voisivat ennakoida ympärivuotista asumista tulevaisuudessa. Tällaisten loma-asuntojen jakautuma ei oleellisesti poikkea kaikkien loma-asuntojen jakautumasta, joten sen perusteella ei voi päätellä millä alueella loma-asunnot olisivat herkemmin muuttumassa ympärivuotiseksi asutukseksi. Ympärivuotisen loma-asumisen syntymiseen vaikuttaa samat tekijät kuin muuhunkin haja-asutukseen eli palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus. Tiheimmillä loma-asutusalueilla on paitsi liikennettä mitoittava vaikutus myös suurempi todennäköisyys synnyttää ympärivuotista asutusta . Esimerkkikartassa on kuvattu loma-asutuksen vetovoimapotentiaalia loma-asuntojen määrän ja keskinäisen sijainnin perusteella. Mitä enemmän ja mitä lähempänä toisiaan loma-asunnot ovat sitä suurempi on niiden vetovoima ja liikennettä aiheuttava vaikutus.
     

Kylän vetovoimatekijät

  • Vesistöt ja rannat
    Kylien vetovoimaa lisää rantojen läheisyys. Vetovoima on sitä suurempi mitä suuremmista vesistöistä on kysymys.Vesistön virkistyspotentiaali on laskettu vesistöruutujen saavutettavuuden perusteella. Laajan vesistöalueen vaikutus on silloin erillisten vesistöruutujen yhteenlaskettu vaikutus kuitenkin vaimennettuna etäisyyden perusteella.

    Vapaiden ja rakentamattomien rantojen vaikutusta ei erotella. Vesistöä voi tarkastella yleisen virkistyksen kannalta ja myös pysyvän ranta-asutuksen muodostumisen kannalta, jotka ovat molemmat samansuuntaisia kylien vetovoimatekijöitä.
     

  • Luonto
    Suojelualueet ja -kohteet yhdessä kulttuuriarvojen kanssa luovat edellytyksiä matkailuelinkeinoille ja saattavat tulevaisuudessa ohjata asuinpaikan sijoittumistakin. Valtakunnalliset suojelukohteet kuten Päijänteen kansallispuisto tulee houkuttelemaan kävijöitä eri suunnista. Se on myös merkittävä vetovoimatekijä loma-asutuksen kannalta.
     
  • Yhtenäiset pellot
    Laajat yhtenäiset peltoalueet ovat maisemallisesti tärkeä osa maaseutua. Periaatteessa peltoalueita voisi laskennallisesti arvioida vetovoimatekijänä samoin kuin vesistöä, eli mitä laajempi sitä merkittävämpi. Pellon maisemallinen vaikutus tosin häviää kun se lakkaa näkymästä.
     
  • Maaseutumaisema
    Perinteinen maatalous edustaa jatkuvuutta ja on takeena maaseutumaiseman säilymiselle. Lähellä taajamia haja-asutusalueilla on aina rakennusmaan odotusarvoa ja maisemamuutokset ovat odotettavissa ja samalla maaseutumaisuus on uhattuna.

    Kyläasuminen voi olla hyvä vaihtoehto kasvavien taajamien etäisille uudisasutusalueille, joilla palvelut ja asuinympäristö ovat vaatimattomia. Perinteiset maaseutuympäristöt tarjoavat inhimilliset koulut ja turvalliset kyläyhteisöt nuorten perheiden asumiseen. Luonnon ja kulttuuriympäristöjen arvostus saattaa nostaa kylien statusta erityisesti. Kylän kulttuuri ja maisema-arvoihin liittyvä vetovoimaa on arvioitu käyttäen hyväksi maisema- ja kultturihistoriallisia inventointeja. Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet - raportissa on selvitetty pistemäisinä kohteina rakennukset ja lähimaisemat sekä maisemakokonaisuuksina kulttuurimaisemat.
     

  • Liikennevirrat
    Suuret liikennevolyymit luovat mahdollisuuksia uusien matkailupalvelujen syntymiseen. Vesistöihin, luontoon ja kulttuurimaisemaan liittyvät edellytykset ovat tällöin eduksi uusien palvelujen syntymiselle. Liikennemääriä on havainnollistettu tierekisterin tietojen perusteella
     
  • Luonnonvarat
    Päijät-Häme on kokonaisuudessaan hyvää puuntuotantoaluetta. Varsinkin Itä-Hämeessä metsätaloudella on vielä oma merkityksensä maatalouden hiipuessa. Eteläisillä savikkoalueilla peltoja on enemmän mutta metsät ovat vastaavasti hyvätuottoisia. Metsien työllistävä vaikutus on jakautunut yhtä tasaisesti kuin metsätkin. Metsät korjataan 90 prosenttisesti koneellisesti. Tämä on keskittänyt metsien korjuun muutamalle koneurakoitsijalle, jotka operoivat laajalla alueella. Metsänhoitotyöt tehdään yleensä paikallisin voimin.

    Maa-ainesvarat ovat Päijät-Hämeessä runsaat, Vaikka osa harjuista on suojelun piirissä ovat sorankuljetusmatkat yleensä lyhyitä. Soraralli ei siis ole kyläteiden kehittämisen peruste. Runsaat soravarat mahdollistavat lyhyet kuljetusmatkat ja edulliset tienpidon kustannukset.

    Turvetuotantoalueet ovat vähäsoisessa Päijät-Hämeessä harvassa. Muutamalla jyrsinturvesuolla on paikallinen työllistävä vaikutus, mutta kasvuturpeen jatkojalostusmahdollisuuksia on useammallakin suolla.
     

[ sivun alkuun]