|
Kylien
väestön ominaisuudet
 Tulotaso
Verotettavien tulojen
määrä kuvaa hyvin palkkatyöhön osallistuvuutta. Maaseudulla palkkatyöhön
osallistuvuus taas merkitsee usein työssäkäyntiä kylän ulkopuolella. Korkea tulotaso
merkitsee yleensä merkittävää investointia myös asumiseen ja asuinpaikan korkeaa
laatua.
Ikärakenne
Väestön keski-ikä
kuvaa alueen luontaista elinvoimaa ja uusiutuvuutta. Nuorten alueet ovat joko
uudisasutusta tai saaneet nuoria muuttajia, joka kuvaa elinvoimaa. Maaseudun väestön
korkea keski-ikä ennakoi alueen tyhjentymistä. Jos alueelle ei muuta uutta väkeä
jäävät asunnot tyhjiksi tai loma-asunnoiksi, mikä taas heikentää palvelujen
kannattavuutta.
Eläkeläisten määrä yhdessä runsaan loma-asuntomäärän ja korkean tulotason
kanssa osoittaa alueen vetovoimaa, mutta asuntojen alhainen varustetaso taas kielii
tyhjenevästä alueesta. Alle kouluikäisten runsas osuus osoittaa nuorille perheille
sopivaa ympäristöä, jossa koulupalvelut ovat kysynnän puolesta taattuja.
Ammatit
Erilaisissa yrittäjäammateissa toimivien
osuuden kasvu osoittaa kylän luonteen alkaneen muuttua maatalousvaltaisesta
asumakyläksi, joka on valittu asuinpaikaksi muun kuin työpaikan sijainnin perusteella.
Uudet työpaikat ja elinkeinot ilmentävät pysyvää muutosta perinteisestä
maatalouskylästä uusia palveluja tarjoavaksi maaseutuasutukseksi. Vallitseva
työpaikkatyyppi ja elinkeinotyyppi osoittavat selvästi
muutoksen vaiheittaisuuden. Ensin muuttuu asukkaiden elinkeino maataloudesta
teollisuusammatteihin ja sitten palveluammatteihin.
Työhön osallistuvuus
Korkea jalostus- ja palvelu ammateissa toimivien osuus ilmenee ydinalueilla ja alhainen
ammatissatoimivuus on seuraus nuorten ja eläkeläisten korkeasta osuudesta.
Väestöpotentiaali
Väestön
läheisyysindeksi on laskettu kaikista yli 5 asukkaan asutuista 1 km ruuduista
kaikkiin ruutuihin linnuntietä. Tulos on oikeastaan yleistetty väestötiheyskartta.
Ruuduitaiset väestötiheyskartat vuosilta 1980 ja 1995 kuvaavat asutusrakennetta ja sen muutoksia tarkemmin.
Väestön muutokset
Väestön muutoksia
tarkastellaan aikavälillä 1980-1995. Ruokakuntakoon pieneneminen aiheuttaa väestön
vähenemistä kaikkialla missä ei rakenneta lisää väljyyskasvua vastaavasti. Niinpä
väestön kohtuullinen väheneminen ei merkitse hälyyttävää muutosta maaseudulla tai
taajamissa. Ruutukartoilla alueen tyhjenemistä ennakoi hyvin syrjäinen sijainti,
asukkaiden korkea keski-ikä ja alhainen tulotaso. Ruudut joissa väki lisääntyy ovat
yleensä uudisrakentamisalueita, joko taajamissa tai kylissä. Suurten keskusten
työssäkäyntialueella tapahtuu asukkaiden nuortumista, iäkkäiden asukkaiden tilalle
tulee nuorempia ja lapsiperheitä.
Suuri muuttoliike kuvaa alueen muutosta. Suuri sisäänmuutaneiden ja poismuuttaneiden
määrä kuvaa yleensä alueen vetovoimaisuuden muutosta - alue kiinnostaa uusia
asukkaita. Muuttoliikkeestä ei ollut käytettävissä ruuduittaisia tilastoja.
 [ sivun alkuun]
|
