"Suomalaiset luokiteltiin 1700-luvun lopulla mongoleiksi. Mongoliteoriaan liitettiin 1800-luvun lopulla määrite: alempi rotu." (Dosentti Marjatta Hietala Al 20.3.92.)
Ruotsalaiskansallinen liike julisti1800-luvulla: "Ruotsin kieltä puhuva sivistyneistö kuuluu toiseen, lahjakkaaseen ihmisrotuun, suomalaiset ovat vastaisuudessakin kykenemättömiä luovaan henkiseen toimintaan." (Mm. Otava Iso tietosanakirja: Suomalaiskansallinen liike.)
Ruotsalaisuuden liikkeen arvostelu suomenkielisistä väitöskirjoista 1860-luvulla: "Kukahan tahtoisi käyttää aikaa ja nähdä vaivaa näitten kehittymättömällä kielellä kirjoitettujen teosten tutkimiseen."
Det unga Finland (Ruotsalaisuusliikkeen lehti 1800-luvun jälkipuoliskolla): "Elleivät suomalaiset ja unkarilaiset olisi joutuneet kosketukseen sivistyskykyisempien kansojen kanssa, ne olisivat raakalaisimmat kaikista."
Ruotsinkielinen kirjailija, rakennushallituksen yliarkkitehti Jacob Ahrenberg julisti vuosisadan vaihteessa selvää eroavuutta ruotsalaisen ja suomalaisen kansanosan välillä: "Suomalainen rotu oli perinteetön ja sivistyksetön, ruotsalainen se, joka siirsi kulttuuria ja traditiota eteenpäin."
Uskonvahvistusta näille ajatuksille antoi vielä niin myöhään kuin 1930-luvulla Upsalan rotubiologinen laitos. Tove Skuttnabb-Kangas: "Vähemmistökieli ja rasismi", tutkimus (Gaudeamus 1988): "Alempirotuiset suomalaiset eivät ole ruotsalaisille mitään 1800- luvun menneisyyttä. Niin myöhään kun 1922 Ruotsin valtio perusti Upsalaan valtion rotubiologisen laitoksen. Sen tehtävänä oli ylläpitää arjalaisen rodun yliherruutta ja rotupuhtautta. Alempirotuisiksi se määritteli mm. mongolit, saamelaiset ja suomalaiset."
Kustaa Adolfin päivänä marraskuun kuudentena maamme ruotsinkieliset viettävät Ruotsalaisuuden päivää. Tänä vuonna (1998) sitä juhlittiin 90-vuotispäivänä. Aatteellisen pohjan Ruotsalaisuuden päivän vietolle loi Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen alkuunpanija, Helsingin yliopiston ruotsin kielen professori Axel Olof Freudenthal (1836-1911). Kivijalkana tälle liikkeelle oli Freudenthalin julistus: "Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa." (L A Puntilan väitöskirja "Ruotsalaisuus Suomessa", Otava 1944.)
Muutama Freudenthalin kiteyttämä ydinkohta Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen aatepohjasta (Puntila):
"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria".
"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla."
"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."
"Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille." "Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä."
Axel Olof Freudenthal oli juhlapuhujana ensimmäisessä Ruotsalaisuuden päivän juhlassa 90 vuotta sitten. Henkilöt ja yhteisöt, jotka ansiokkaasti ovat edistäneet Freudenthalin aatetta, palkitaan Axel Olof Freudenthal mitalilla. Vuodesta 1937 alkaen vuoteen 1996 mennessä se on annettu seuraaville:
I gyllene valör 1994 Rehn Elisabeth
I silver 1937 Estlander Ernst Lundström Wilhelm Göteborg (ordf för Fören För Svenskhetens Bevarande) Rettig von Eric Åbo Tunberg Sven Åbo Akademi (erhöll rätt att inköpa ett ex medaljen) 1938 Colliander Rafael Åbo 1941 Källström Nils Sverige (ordf för Svenskfinl. Vänner) Haneman Max Sverige 1942 Österholm John Ekenäs 1945 Born von Ernst Pernå 1946 Mörne Arvid 1948 Österberg Lars Stockholm 1950 Antell Kurt Helsingfors Ringvall Albinus Houtskär Spoof Karin Åbo 1981 Allardt Erik Helsingfors,75-årsjubilee Taxell L E Åbo
I brons 1937 Hafström Gerhard Sverige 1944 Eriksson Julius Jakobstad 1945 Sundqvist Edvin Vasa 1975 Jernström Frank Ekenäs 1976 Frenckell von Erik Helsingfors Nyman Kuno Fredrik Helsingfors Häggblom Evald Åland 1981 Sten Brage Vasa Fordell Erik Karleby, 75-årsjubileet Forsberg John Vasa, 75-årsjubileet Procope Victor Helsingfors, 75-årsjubileet Torvalds Meta Åbo, 75-årsjubileet Ulfens Levi Helsingfors, 75-årsjubileet 1984 Virolainen Johannes Lojo 1986 Hulden Lars Borgå, 80-årsjubileet Jakobsson Ole Jakobstad, 80-årsjubileet Paro Rafael Helsingfors 1988 Granberg Harry Borgå lk 1992 Nyman Per Henrik Borgå Snellman Alf Jakobstad Tallqvist Jarl Olof Helsingfors 1995 Siren Olle Lovisa 1996 Zilliacus Jutta Helsingfors
Åbo Akademi ja nämä henkilöt ovat erityisesti ansioituneet sen tiedon edistämisessä, että "älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vedä vertoja muille kansoille". Siitä he ovat mitalinsa ansainneet.
"En mie heijän käestään syö", kertoo Marjatta Väänänen Johannes Virolaisen sanoneen venäläisistä. Katteetonta rehvastelua. Idän suhteet, mm. lausuma vierailulla Berliinin muurilla (kohta 87) ja palvelut ruotsinkielisille (kohta 86), eli näytöt käytännön teoissa osoittavat, että Virolainen on ollut vaikutusvaltaisimpia ruskeakielisiä.
Erilaisuuttaan korostaakseen ruotsinkieliset pitävät tiukasti kiinni omasta kielestään. Selkeästi he tiedostavat muunkin erilaisuutensa. Freudenthalin oppi alempirotuisista suomalaisista elää voimakkaana.
"Suomenruotsalainen laulelma perustuu ruotsalaiseen laulelmaan, mutta suomalainen laulelma on rillumareikulttuuria", selvitti Barbara Helsingius TV:n Yötä Kohti ohjelmassa 21.11.89.
"Suomalaiset ovat tyhmää kansaa", selitti Casimir Ehrnrooth yhtiönsä eroa Suomen paperiteollisuuden markkinointiyhdistyksestä. (HS 7.4.90.)
Ruotsi on Vivica Bandlerin Eurooppa, selviää hänen haastattelustaan. (HS 1.4.90.) Lisäksi hän innostuneena kertoo, kuinka kansainvälisessä kulttuuriseminaarissa väitettiin, että Suomi tuo aina samoja vanhoja myyttejä ja kliseitä tai venäläistä kulttuuria. "Suomalainen istuu puussa ja vaanii vihollista. Ei suomalainen hevin katso toista ihmistä silmiin", hän lisää omana kommenttinaan.
"Jutta Zilliacus levitti eräällä matkalla YK:n päämajassa käsitystä, että Suomessa vain ruotsia puhuvat ovat sivistyneitä. Suomalaiset ovat moukkia." (Veikko Vennamo: Kulissien takana.)
Mutta käsitys suomalaisten alemmasta rodusta ei ole vain Helsingiuksen, Ehrnroothin, Bandlerin ja Zilliacuksen tietoa. "Komitea pohtimaan suomalaisten suhtautumista pakolaisiin, etteivät ennakkoluulot ja viha eläisi." (Christoffer Taxell syksyllä 1987 Keskustan Edistyksellisen tiedeliiton tilaisuudessa Tampereella.)
"Ymmärtämättömät, kielitaidottomat suomalaiset on opetettava kansainvälisyyteen." (Per Stenbäck TV-uutisissa 16.9.87.)
"Suomalaiset eivät ole kulttuurimaan tasolla", kuulutti Elisabeth Rehn Siuntiossa 5.1.91. (Al 6.1.91.)
"Hallituksen sivistyspoliittisen ryhmän keskustelut eivät ole olleet niin sivistyneitä, kuin ryhmän nimi vaatisi", arvosteli kansakoulunopettaja Ole Norrback ryhmän muita ministereitä: Lisensiaatti Uosukainen, tohtori Isohookana-Asunmaa, sosionomi Kankaanniemi. (HS 4.2.93.) Näin ruotsinkielisellä ministeritasolla kerrotaan neljän ministerin voimalla alemmasta suomalaisesta ihmisrodusta, ettei totuus unohtuisi.
Sivustatukea tulee Ruotsista: Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa 5.3.92 Helsingissä ruotsalainen kansanedustaja Marianne Andersson tuomitsi jyrkästi sen, että Suomen hallitus edes harkitsee pakkoruotsin muuttamista valinnaiseksi. Mokomat alempirotuiset. (HS 6.3.92.)