49

Tosiasioita sivuutettiin (Aamulehti 12.1.05)
Mitkä ovat KKO:n todelliset syyt ja motiivit.

Korkein oikeus (KKO) antoi 21.12. päätöksensä amerikkalais-suomalaisten poikien eli Alexander ja Jacob Rogersin palauttamisesta USA:han. KKO oli jo 5.8. määrännyt pojat palautettavaksi ja uudessa asiassa oli kysymys tuon määräyksen täytäntöönpanosta. Poikien äidin valituksesta Itä-Suomen hovioikeus oli marraskuussa poikia henkilökohtaisesti kuultuaan päättänyt, ettei palauttamismääräystä saanut poikien vastustuksen takia panna täytäntöön. Poikien isän valituksen johdosta KKO päätyi toiselle kannalle katsoen, ettei poikien vastustus voinut olla esteenä palauttamismääräyksen täytäntöönpanolle. Vaikka asia on nyt käsitelty loppuun Suomessa, jatkunee tapauksen ruodinta juristipiireissä vielä pitkään.

Tämänkaltaisessa asiassa tuskin on olemassa yhtä ainoata ehdottomasti oikeata ratkaisua, vaan myös toisenlainen ratkaisu olisi hyvinkin ollut mahdollinen. Se, kumpi vaihtoehto on toista ”parempi”, riippuu siitä, miten painavia perusteluja ratkaisuvaihtoehtojen puolesta voidaan esittää. Tärkeätä on myös, että itse oikeudenkäyntiprosessi on oikeudenmukainen. Tämä koskee etenkin asianosaisten kuulemista, heidän oikeuttaan esittää tarjoamaansa selvitystä sekä päätöksen perusteluja. Perustelujen tulisi olla pro et contra-tyyppiset ja niissä olisi otettava reilusti kantaa kaikkiin asianosaisten esittämin seikkoihin ja todisteisiin.

Näyttää siltä, etteivät KKO:n ratkaisu ja menettely täytä edellä mainittuja vähimmäisehtoja. Päätöksen perusteluissa on sivuutettu ne seikat ja todisteet, jotka puhuvat KKO:n valitsemaa ratkaisuvaihtoehtoa vastaan. Tietyt poikien äidin asianajajan KKO:ssa esiin tuomat seikat ja todisteet on sivuutettu kokonaan eikä asianajajan ole sallittu esittää uusia todisteita. KKO on evännyt pyynnön poikien henkilökohtaisesta kuulemisesta.

KKO:n mukaan palautettavaksi määrätyn lapsen täytäntöönpanovaiheessa ilmaiseman vastustuksen merkitystä voitaisiin arvioida uudelleen vain, jos lapsen vastustamisen kannalta merkitykselliset olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, esimerkiksi, jos lapsi voi esittää vastustukselleen varteenotettavia uusia perusteita. Tämä tulkinta ei kuitenkaan perustu lakiin. KKO on mitätöinyt poikien hovioikeuden kuulemisessa esiintuoman vastustuksen mm. sillä perustella, että poikien äiti olisi elokuusta lähtien pyrkinyt vaikuttamaan lasten tahdon muodostukseen ja että pojat olisivat oleskelleet äitinsä kanssa parisen kuukautta poikkeuksellisissa olosuhteissa.

KKO on sivuuttanut sen tosiasian, että ennen kuin hovioikeus kuuli marraskuussa poikia, nämä olivat ehtineet olla hoitolaitoksessa Oulussa yli kolme viikkoa, jona aikana äiti ei ollut voinut tavata poikia. Sen sijaan poikien isä oli käynyt sanottuna aikana tapaamassa poikia useita kertoja. Vaikka isällä oli siten ollut yksin tilaisuus vaikuttaa poikien tahtoon kolmen viikon aikana, pojat kertoivat hovioikeudelle, että he halusivat jäädä äitinsä luokse.

Tämän seikan sivuuttaminen päätöksessä osoittaa, miten tarkoitushakuisesti KKO on perustelunsa laatinut ja päätöksensä tehnyt.

KKO arvostelee perusteluissaan hovioikeutta siitä, että se on keskittynyt poikien kuulemisessa epäoleellisiin seikkoihin selvittämällä näiden mielipidettä lähinnä sellaisista kysymyksistä, joilla voisi olla merkitystä vain päätettäessä lasten huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, mutta jotka eivät olleet relevantteja palautusmääräyksen täytäntöönpanon kannalta. KKO ei kuitenkaan kerro, mitä seikkoja pojilta olisi tullut kysyä. Tällainen suhtautuminen osoittaa joko KKO:n jäsenten vieraantumista elävästä elämästä tai sitten edellä mainittua tarkoitushakuisuutta ja ennakkoasennetta.

13- ja 10-vuotiailta lapsilta ei tietenkään voida edellyttää, että he pystyisivät erottamaan lapsen palauttamisen ja lapsen huollon tai asumisen toisistaan ja käyttämään juristien tavoin sellaisia sanontoja ja ilmaisuja, jotka olisivat suoraan relevantteja juuri palauttamisasiassa. Riittää, että he ilmaisevat tahtonsa omalla kielellään. Aikuisten, tässä tapauksessa siis tuomareiden asiana on sitten tulkita lasten puhetta sovellettavan normiston valossa.

Hovioikeuden jäsenet ovat tehneet juuri näin ja päätyneet tulkitsemaan poikien puheita siten, etteivät he halua palata isänsä luokse USA:han. Tämä on täysin ymmärrettävä tulkinta: jos lapset sanovat haluavansa jäädä asumaan äitinsä luokse Suomeen, he tietenkin vastustavat palauttamistaan Yhdysvaltoihin isänsä luokse. Tämä on ilmeisesti selvää kaikille muille paitsi KKO:n tuomareille.

Joutuu pakosta kysymään, mitkä ovat KKO:n päätöksen todelliset syyt ja motiivit. Itse luulen, että kysymys on arvovallasta. Kun KKO oli jo 5.8. antanut määräyksen poikien palauttamisesta USA:han, on KKO:ssa ilmeisesti arveltu, että sen arvovalta kokisi kolauksen jos tuon määräyksen täytäntöönpanovaiheessa päädyttäisiinkin siihen, että pokien vastustus on aitoa.

Oikeusvaltiossa ei kuitenkaan voida hyväksyä sitä, että päästäkseen haluamaansa lopputulokseen tuomioistuin vääristelee lakia tai tosiasioita taikka perustelee ratkaisunsa tarkoitushakuisesti ja sivuuttaa kokonaan vastakkaista lopputulosta puoltavat seikat ja todisteet.

99. Tarja Halosen rooli. Outi Kosken pojat 5.

Suomalainen näkökulma Eiry http://www.sci.fi/~eiry 25.2.05
Kansanedustajille ja poliitikoille.
Tiedoksi: Tasavallan presidentti, KKO:n jäsenet, toimittajat, järjestöt, virkamiehet.

Tarja Halonen horjuttaa luottamusta oikeuslaitokseen yhteistyössä ruotsinkielisten juristien kanssa. ”Hän on avoin, lämmin, luonnollinen ja rento”, sanoo Algeriassa syntynyt naiskirjailija, joka on koonnut valokuvanäyttelyn vallankäytössä näkyvistä Euroopan naisista. (HS 15.1.05) Mutta kun kysymys ei olekaan muumimammasta, vaan Suomen tasavallan presidentistä, kuva muuttuu huolestuttavan kielteiseksi. Kuva synkkenee, kun tarkastelussa huomataan, että Tarja Haloselta puuttuu kyky itsenäiseen ajatteluun, jota presidentti joskus tarvitsisi.

Itsenäistä ajattelua olisi vaatinut sen korkeimman oikeuden päätöksen käsittely, jolla amerikkalais-suomlaiset Outi Kosken pojat palautettiin USA:han joulun edellä. Tätä päätöstä tehdessään KKO ei noudattanut lakia, vaan jätti lain säädöksen noudattamatta useassakin kohdassa. Pojat eivät halunneet mennä USA:han, vaan halusivat jäädä äitinsä luokse Suomeen, ja vetosivat presidentti Haloseen, koska presidentti on ainoa instituutio, jolla on välitön mahdollisuus puuttua KKO:n päätöksiin. Paitsi tätä oikeutta, presidentillä olisi ollut myös velvollisuus puuttua KKO:n päätökseen, koska silloin oli tiedossa muun muassa:
1. KKO ei ollut kuullut poikien omaa mielipidettä, vaikka kansainvälinen Haagin lapsikaappaussopimus ja Suomen laki nimenomaan säätää, että poikia olisi pitänyt kuulla.
2. Pariisilainen tuomari ja kaksi hovioikeutta Suomessa olivat mainittua sopimusta ja Suomen lakia noudattaen kuulleet poikien oman mielipiteen ja tehneet sen perusteella KKO:n päätökselle vastaisen päätöksen.
3. Poikien äidin asianajajan KKO:ssa esiintuomat seikat ja todisteet oli kokonaan sivuutettu eikä hänen sallittu esittää uusia todisteita.
4. Ennen viimeistä hovioikeuden päätöstä pojat olivat olleet yli kolme viikkoa hoitolaitoksessa, jolloin äiti ei voinut heitä tavata. Isä oli tavannut useitakin kertoja, joten hänellä oli ollut yksin mahdollisuus vaikuttaa poikien mielipiteeseen. Pojat kuitenkin sanoivat hovioikeudelle, että he haluavat jäädä äidin luokse Suomeen.

Tämän seikan sivuuttaminen päätöksessä osoittaa, miten tarkoitushakuisesti KKO on perustelunsa laatinut, sanoo lainkäytön professori.
Sanomalehdet 21.10.04: Outi Kosken pojat siirrettiin keskiviikkona väkisin pois piilopaikastaan. Poliisi nosti itkevät ja huutavat pojat väkisin tilataksiin. ”Pojat itkivät ja potkivat, kun poliisi kantoi heidät autoon. Aika raaka homma. Jo aiemmin talosta kuului poikien hätääntynyttä huutoa”, tilannetta seurannut Turpeinen kertoi. Ennen poikien raahaamista tila-autoon poliisit toivat äidin ulos. On mahdollista, että Halonen ei ole edes ymmärtänyt presidentin ratkaisevaa merkitystä oikeuslaitoksen osana: sen viimeinen porras mielivaltaa vastaan kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi (ei vain oikeus, vaan myös velvollisuus). On aivan selvää, että näin räikeässä tapauksessa miespresidentti olisi käyttänyt oikeuttaan (velvollisuuttaan) asian oikaisemiseen. Miespresidentti ei olisi säikähtänyt KKO:n juristeja, vaan olisi viheltänyt pelin poikki perehtyäkseen asiaan ja palauttanut sen lailliseen järjestykseen yhteistyössä oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan kanssa. Olihan kysymyksessä suomalainen äiti kahden lapsensa kanssa vastaan KKO:n ruotsinkieliset juristit ja amerikkalainen liikemies. Ei äitiä lapsineen tällaiseen loukkuun olisi jätetty.

Tarja Halosen guevaralais-setalainen mentaliteetti on käyttänyt energiansa omien valtaoikeuksien vahtimiseen, eikä sitä ole riittänyt presidentin velvollisuuden täyttämiseen tilanteessa, jossa olisi tarvittu tervettä itsetuntoa. (Kyllä naisetkin pystyvät: Golda Meir, Margaret Thatcher, Indira Gandhi.) Keskimääräinenkin kyky itsenäiseen ajatteluun olisi taannut Suomen kansalaisen oikeusturvan. KKO:n juristien ruotsinkielinen ylimielisyys (heikko älyllinen taso) houkutteli heidät huolettomasti polkemaan yksilön oikeusturvaa amerikkalaisen liikemiehen hyäksi. Sen ainoan kerran kun presidentin itsenäistä hallintovaltaa olisi hänen virkakautenaan tarvittu, Tarja Halonen livisti.

Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevón ja useimmat sen oikeusneuvokset ovat ruotsinkielisiä, joilla on oma alempitasoisille tarkoitettu sisäänotto Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. He syrjäyttävät kuusi pistettä heikommalla pääsykokeen tuloksella suomalaisen pyrkijän. Tilastoissa on todettu, että tämä henkinen heikommuus säilyy yli opiskeluajan. Yhtäläisyyskö vetää Tarja Halosta ruotsinkieliseen leiriin silloin, kun tulisi käyttää itsenäiseen ajatteluun perustuvaa presidentin valtaa. Outi Kosken poikien tapauksessa hän laiminlöi velvollisuutensa oikaista KKO:n päätös, jonka se ruotsinkielisen presidenttinsä johdolla oli lainvastaisesti tehnyt.

100. Ruotsinkielisen juristin älyllinen elämänkaari.

Lähtötaso: Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla, suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo. Samana syksynä Vaasassa keskiarvot olivat: suomenkieliset 7,6, ruotsinkieliset 5,8. PISA-tutkimus on OECD-maiden koulutuksen vertailututkimus. Se suoritetaan kolmen vuoden välein. Ensimmäisen jakson tulokset. (Julkaistu helmikuussa 2003.)

Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.

Tällaisesta aineksesta Suomelle lähdetään sitten tekemään oikeuslaitoksen juristeja. Jäljet näkyvät jo opiskelussa. ”Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla.” (HS 10.5.99): ”Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa.”

Alempitasoisuus näkyy oikeuslaitoksen työskentelyssä.
Nämä alempitasoiset juristit ovat vaarana oikeusturvalle. Räikeä esimerkki siitä on Outi Kosken poikien tapaus. Suomen laki ja kansainvälinen sopimus, joihin perustuen asiaa on käsitelty, säätävät yksiselitteisesti, että lapsia on oikeudessa kuultava, ja ratkaisu tehtävä sen mukaisesti. Asiaa käsitellyt pariisilainen tuomari ja Suomessa kaksi hovioikeutta noudattivat näitä säädöksiä, ja päättivät vastoin KKO:n päätöstä, että pojat jäävät äidin luokse Suomeen. Tämän jälkeenkin KKO käsitteli asiaa ruotsinkielisellä ylimielisyydellä (ominaista henkisesti heikkolahjaisille), ja teki uudelleen lainvastaisen päätöksen. Syynä KKO:n sekoiluun on sen ruotsinkieliset juristit. KKO:n presidentti Leif Sevòn ja monet sen jäsenet ovat ruotsinkielisiä, joiden valinnan perusteena on kymmeniä vuosia ollut negatiivinen valinta; pääsykokeessa vahvempaa älykkyystasoa osoittaneet suomalaiset on karsittu pois.

101. ”Suomen ruotsinkielisen kansan” geeniperimä.

”Me olemme kansa”, määritteli Finlanssvensk - samlingin puheenjohtaja Ida Asplund suomenruotsalaiset. (HS:n Nyt - liite 4.2.05.) ”Kansalaisuuden edellytyksenä on geeniperimä. Kieli ei riitä.” - Pakollinen suomi muuttuu valinnaiseksi Kokkolan ruotsikielisissä kouluissa, päätti Kokkolan koulutuslautakunta. (HS 8.4.05) Se otti käytännössä askelen Asplundin kaavaileman autonomian tiellä.

1. Ruotsinkielisen juristin älyllinen elämänkaari. (Geeniperimä yhdessä ammattiryhmässä.) Lähtötaso: Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla, suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo. Samana syksynä Vaasassa keskiarvot olivat: suomenkieliset 7,6, ruotsinkieliset 5,8. PISA-tutkimus on OECD-maiden koulutuksen vertailututkimus. Se suoritetaan kolmen vuoden välein. Ensimmäisen jakson tulokset. (Julkaistu helmikuussa 2003.) Lukutaito, luonnontieteet, matematiikka, sija/pisteet. Suomi: 1./546, 3./538, 4./536, ruotsinkieliset: 10./513, 12./502, 6./527.

Tulosten perusteella Johanna Westman kirjoitti (Hbl): On ikävää, että suomenruotsalainen oppilasaines alentaa 15-vuotiaiden suomalaisten tietojen ja taitojen keskiarvoa. Mistä kansainvälisen PISA-tutkimuksen suomenruotsalaisten kannalta huolestuttavat tulokset johtuvat, Westman kysyi. Toisen jakson tulokset (PISA 2003). Julkistettu 7.12.04. Matematiikka, lukutaito, luonnontieteet, ongelmanratkaisu, sija/pisteet. Suomi: 1./544, 1./543, 1./548, 2./548. Ruotsinkieliset: 6./534, 3./530, 5./524, 5./533. (Suomen tulos sisältää myös ruotsinkieliset oppilaat.)

Alempitasoisille tarkoitettu sisäänotto oikeustieteelliseen tiedekuntaan. HS 23.6.89: ”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.” Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä (jopa 6 pistettä) kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.

Alempitasoisuus näkyy oikeuslaitoksen työskentelyssä. Nämä alempitasoiset juristit ovat vaarana oikeusturvalle. Räikeä esimerkki siitä on Outi Kosken poikien tapaus.

Sanomalehdet 21.10.04: Outi Kosken pojat siirrettiin keskiviikkona väkisin pois piilopaikastaan. Poliisi nosti itkevät ja huutavat pojat väkisin tilataksiin. ”Pojat itkivät ja potkivat, kun poliisi kantoi heidät autoon. Aika raaka homma. Jo aiemmin talosta kuului poikien hätääntynyttä huutoa”, tilannetta seurannut Turpeinen kertoi. Ennen poikien raahaamista tila-autoon poliisit toivat äidin ulos. Tämä tilanne oli seurausta siitä, että äiti ja pojat olivat kieltäytyneet noudattamasta KKO:n laitonta päätöstä Suomen laki ja kansainvälinen sopimus, joihin perustuen asiaa on käsitelty, säätävät yksiselitteisesti, että lapsia on oikeudessa kuultava, ja ratkaisu tehtävä sen mukaisesti.

Asiaa käsitellyt pariisilainen tuomari ja Suomessa kaksi hovioikeutta noudattivat näitä säädöksiä, ja päättivät vastoin KKO:n päätöstä, että pojat jäävät äidin luokse Suomeen. Tämän jälkeenkin KKO käsitteli asiaa ruotsinkielisellä ylimielisyydellä (ominaista henkisesti heikkolahjaisille), ja teki uudelleen lainvastaisen päätöksen. Syynä KKO:n sekoiluun on sen ruotsinkieliset juristit. KKO:n presidentti Leif Sevòn ja monet sen jäsenet ovat ruotsinkielisiä, joiden valinnan perusteena on kymmeniä vuosia ollut negatiivinen valinta; pääsykokeessa vahvempaa älykkyystasoa osoittaneet suomalaiset on karsittu pois.

2. Ruotsinkielisten käyttäytyminen sodassa. (Geeniperimä poikkeusoloissa.)

Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä ainoa mukana ollut suomenruotsalainen pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 astetta ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.) Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä.

Jatkosota. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 osallistui Länsi-Kannaksen taisteluihin. Kertaakaan se ei suorittanut annettua tehtävää loppuun saakka, selviää jatkosodan historiasta. Porlammin-Yläsommeen taisteluissa se jopa harhautti ylempää sodanjohtoa. Se ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti (28/29.8. ja 30.8.41) Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. Ylempi johto suunnitteli jatkotoimet tämän väärän tilanneilmoituksen perusteella. Kului neljä vuorokautta ennen kuin se sai tietää asian oikean laidan. Hallbäck, Heinricks, Winell olivat tämän suomenruotsalaisen joukon suomenruotsalaiset komentajat pataljoonasta divisioonaan. (Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941-1945, osa 3. ss. 282 - 284 ja 294.)

Perääntymisvaiheessa 22.6.44 Kannakselle tuotu ruotsinkielinen JR 13 joutui liikuntasotaan suomalaisten joukkojen mukana. Jokaisesta puolustusasemasta nämä suomenruotsalaiset poistuivat ilman lupaa, selviää jo mainitusta sodan historiasta. Muutama esimerkki JR 13:n toiminnasta: 25.6. sen komppania poistui asemista taakse ilman taistelukosketusta, luvattomasti. (Osa 7, s. 342.) Jos suomalainen komppania olisi toiminut näin, sen päällikkö olisi joutunut välittömästi kenttäoikeuden eteen ja ammuttavaksi. 25.6.44 Saimaan kanavalla sillanpääaseman puolustus oli määrätty ruotsinkielisen osaston tehtäväksi. Historia: ”Kun lopulta suurin osa osaston miehistä oli häipynyt kanavan länsipuolelle, kapteeni Krogerus tyhjensi saamastaan käskystä sillanpään” (osa 7, s. 333). 26.6. JR 13:n II pataljoona ei noudattanut käskyä lähteä hyökkäykseen suomalaisten pataljoonien kanssa, vaan pysyi asemissaan.

Tämä ruotsinkielisten petos aiheutti sen, että suomalaistenkin eteneminen valui hukkaan. (Osa 7, ss. 353--354.) 27.6. JR 13:n III pataljoona hajosi ilman taistelua ja häipyi taakse. Suomalaiset määrättiin hoitamaan sen tehtäviä oman hommansa ohella. (Osa 7, s. 366) 28.6. JR 13:n II pataljoona lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa vaikka ei ollut edes kosketuksessa viholliseen. Jälleen ilman lupaa. (osa 7, s. 378.)

Perääntymisvaiheessa lyötiin hajalle suomalaisiakin joukkoja, mutta aiheettomasti ja ilman lupaa ne eivät asemiaan jättäneet. Aina kun ruotsinkielinen joukko jätti asemansa, suomalainen joukko joutui ottamaan vastuun senkin asemien puolustamisesta. Tilanne ei siis vaatinut asemien jättämistä. Jokaisesta taisteluasemasta, joita nämä ruotsinkieliset yksiköt oli määrätty puolustamaan, ne karkasivat ennen taistelua. Suomalaisen joukon kohdalla tällaista aiheetonta asemien jättämistä ei sattunut kertakaan.

Vasta viisi päivää rintamalla olleet tuoreet ruotsinkieliset pataljoonat olivat kutistuneet noin sataan mieheen ja noin kymmeneen mieheen. (Osa 7, s. 366. /27.6.44) Sitä ennen ne olivat olleet selustan varustelutöissä Syvärillä ja matkalla sieltä Kannakselle. Niiden suomalaiset naapurit Er.P 14 ja II JR 48 eivät olleet kutistuneet, vaikka ne olivat olleet taisteluissa jo yhtä mittaa 18 vuorokautta. Huomattakoon, että Er.p 14 ja ”kutistunut” ruotsinkielinen II JR 13 olivat olleet rinnakkain samoissa taisteluissa jo 4 vuorokautta. Tänä aikana Er.P 14 teki muun muassa hyökkäyksen, johon II/JR 13 ei käskystä huolimatta osallistunut. Ruotsinkieliset pataljoonat eivät olleet kutistuneet taisteluissa, vaan niiden miehet olivat poistuneet selustaan. Sodassa geeniperimä ilmenee aidoimmillaan.

Näytteen henkisestä geeniperimästä tarjoaa Göran Stjernschantz kirjassaan Bilagor till ett bokslut. (Söderström & Co. 1993.) Mieshukka oli suurempi kuin minkään muun kurssin, hän sanoo RUK:n kurssista 43, jolla hän oli. Tämän kurssin suorittaneista kaatui 78 (21 %), kurssit 42 ja 41 suorittaneista kaatui 106 (25 %) ja 109 (24 %). (Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry: RUK 1920--1960, Matrikkeli ss. 57--61, Weilin & Göös 1960.) Rintamakarkureista (käpykaartilaisista) kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.) "Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet." (62 % karkureita, kun väestöosuus oli 10 %.) Tässä Ida Asplundin vaatima ja Kokkolan koulutuslautakunnan käytäntöön soveltama geeniperimä on väärentämätöntä.

1. HS 31.3.05: Oikeusasiamiehen mukaan Svenska Handelshögskolan on toiminut perustuslain vastaisesti niin sanotussa Hankenin tutkintokiistassa. Viisitoista Svenska Handelshögskolan Vaasan yksikön opiskelijaa on vaatinut eri oikeusasteissa korvausta, koska he olivat mielestään saaneet harhaanjohtavaa tietoa matkailualan tutkinnosta. Opiskelijat uskoivat opiskelevansa korkeakoulututkintoon johtavassa opinto-ohjelmassa. Opiskelijoista viisi sai ylempään korkeakoulututkintoon oikeuttavat opintoviikot, joista osa otettiin myöhemmin pois. Oikeusasiamies pitää Hankenin harhaanjohtavaa markkinointia perustuslain vastaisena.

2. HS 5.7.1996: Professori Carl Öhmanin lisensiaattityötä August Strindberg och teatern (1959) tutkinut tutkimuseettinen asiantuntijaryhmä toteaa torstaina Helsingin yliopistossa julkistetussa loppuraportissaan että "tieteellisen epärehellisyyden epäily on perusteltua. Öhman mainitsee ja siteeraa lukuisia asiakirjoja, joita ilmeisestikään ei ole olemassa. Näiden asiakirjojen runsaus ja ulkoasu osoittavat, että epärehellisyys on järjestelmällistä. Keksittyjen lähteiden esiintymistiheys vie lisäksi pohjan työn keskeiseltä tieteelliseltä argumentaatiolta".

3. Apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio: Åbo Akademin käyttämät kielikiintiöt ovat laittomia. (HS 30.12.99.) Åbo Akademin kemiallisteknillinen tiedekunta on menetellyt virheellisesti valitessaan opiskelijoitta suomen- ja ruotsinkielisissä kiintiöissä. Yliopistossa on vaadittu suomenkielisiltä korkeampia pistemääriä kuin ruotsinkielisiltä. Esimerkiksi kemiallis-teknisen tiedekunnan tuotantotekniikan linjalle ruotsinkieliset pääsivät 16,78 pisteellä, mutta suomenkielisiltä vaadittiin 29,56 pistettä. Tietotekniikan koulutuslinjalle vaadittiin ruotsinkieliseen kiintiöön kuuluvilta 24,45 pistettä ja suomenkieliseen kiintiöön kuuluvilta 36,23 pistettä.

4. HS 6.10.2000: Lisävarojen saaminen huumeiden vastaiseen taisteluun kuuluu Rkp:n kunnallisvaaliteemoihin Helsingissä. Mutta Rkp ei aio ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, vakuuttavat Puolueen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam ja europarlamentaarikko Astrd Thors. Vaikka Helsingin käräjäoikeus päätti 3.10. vangita Rkp:n helsinkiläisen kunnallisvaaliehdokkaan Hans Dunckerin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumerikoksesta. Hans Duncker on myös Rkp:n Helsingin piirijärjestön hallituksen jäsen. Hänellä on lisäksi merkittävä asema hyväntekeväisyysjärjestö Odd Fellowsissa, jossa hän on kohonnut suljetun veljeskunnan helsinkiläisen Sveaborg-loosin ylimestariksi. HS 18.10.2000. Helsingin käräjäoikeus jatkoi tiistaina Ruotsalaisen kansanpuolueen kunnallisvaaliehdokkaan Hans Dunckerin vangitsemista. Duncker vangittiin kaksi viikkoa sitten todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumeainerikoksesta.

5. Sanomalehdet (mm. Keskisuomalainen 13.12.2002.): ”Åke Lindman ohjaa kaksi suurelokuvaa Kannaksen kesän 1944 torjuntataisteluista.” ”Olin kaikkien rakastamassa Tuntemattomassa sotilaassa myös Edvin Laineen ohjaajan assistentti”, kertoo Lindman. Mutta tapahtuma-aikana filmaamisesta kertovat lehdet eivät tällaista assistenttia tunne. Sen sijaan ne tietävät, että ”elokuvan ohjaa Edvin Laine apulaisenaan Aarne Laine”. (Mm. HS 16.4.1955.). Geeniperimään hyvin sopiva Åke Lindmanin kuvitelma lienee peräisin myöhemmältä ajalta.

102. Alempirotuisia suomalaisia

Aamulehti 26.5.05: Suomi komeilee kolme viikkoa Washington Postin sivuilla. Suomi-kuva: Toimittajapari kiertää Oulua ja Kuhmoa myöten selvittämässä koulutuksen ja teknologian saloja. Suomi saa hetken julkisutta yhdysvaltalaisen sanomalehden verkkosivuilla, kun Washington Postin toimittajat Robert G Kaiser ja valokuvaaja Lucien Perkings kiertävät Suomea kolmen viikon ajan. - Miksi Suomen koululaiset pärjäävät parhaiten kansainvälisessä oppimisvertailussa, kuinka pieni maa pystyy synnyttämään yhä uusia eturivin muusikoita ja arkkitehteja ja miksi suomalaisilla on suhteessa enemmän kännyköitä kuin japanilaisilla tai amerikkalaisilla, pari kysyy esitellessään retkeään Washington Postin verkkosivuilla.

103. Englannin kieli houkuttelisi muuttajia

(HS 17.5.05): Mervi Virtanen, työministeriön politiikkaosaston johtaja, kirjoitti (HS Vieraskynä 6.5.) aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta: "Ulkomaisen työntekijän pitäisi voida muuttaa perheineen ja oppia suomen tai ruotsin kieli." Ajatus on täysin virheellinen. Ohessa esitän aluksi listan eräistä maista, joissa ei näin ole.: Hongkong, Uusi-Seelanti, Autralia, USA, Intia, Nepal, Etelä-Afrikka, Irlanti. Näitä maita yhdistää se, että englannin kieli oli kerran niille vieras kieli. Tänään ne ovat maailman kehityksen huipulla. Niihin on helppo muuttaa kielen takia.

Ehdotan Suomen liittämistä joukkoon, englanninkieliseen maailmaan. Suomalaiset osaavat jo nyt englantia noin kaksi kertaa paremmin kuin ruotsia. Se ei siis ole vaikeata eikä vastenmielistä suomalaisille. Tarvitsemme enää selvän luvan ja käskyn viranomaisille alkaa palvella englanniksi. Yle ja Helsingin Sanomat alkakoot toimittaa ohjelmia, suomalaista ohjelmaa ja uutisvirtaa englanniksi. Sillä konstilla erottaudumme positiivisesti naapurimaistamme, kuten tekivät luettelemani maat. Meille tulevat parhaat maahanmuuttajat, jotka pysyvät, sillä Suomeen jääminen ei enää ole este lapsienkin oppia englanti täydellisesti ja tulla täydellisesti globalisaatiokykyisiksi. Lasse Laaksonen, valtiotiet. maist., yrittäjä, Helsinki

104. Peruskoulussa liian monta oppiainetta

(HS 18.5.05): Lasse Laaksonen esitti (HS 17.5.) Suomen liittämistä englanninkieliseen maailmaan maahanmuuton helpottamiseksi. Olen samaa mieltä, mutta vähän eri perustein. Olen ollut pitkään ammattioppilaitoksessa opettajana ja käsitykseni on, että melko suuri joukko oppilaista ei opi peruskoulun yläasteella juuri mitään. Kysymys on suuresta inhimillisestä tuhlauksesta ja menetyksestä. Yhtenä syynä on yläasteen ainejako: liian monta ainetta yhtäaikaa, liian teoreettista, liian vähän valinnaisuutta. Tähän saataisiin korjaus, jos pakollisia kieliä olisi vain kaksi, siis äidinkieli ja yksi muu, käytännössä englanti useimmiten.

Nämä muodostaisivat keskusaineen, jonka ympärille kaikki opiskelu rakentuisi. Sama opettaja opettaisi molempia, mahdollisesti vielä paria muutakin, esimerkiksi historiaa ja uskontoa. Näin saataisiin jokaiselle luokalle yksi opettaja, joka tuntisi oppilaat ja ottaisi ryhmän oppimisesta vastuun. Kolme kieltä on monille suomalaisille liikaa ja tosiasia on, että se toinen kotimainen on jostakin kumman syystä vastenmielinen ja oppimistulokset sen mukaisia. Pakollisuudelle ei ainakaan ole mitään perusteita. Englanti on nyt ja lähitulevaisuudessa ihan ylivoimaisen tärkeä kieli. Baabelin kielten sekoitus kumoutuu sadan vuoden kuluessa. Väinö Lantela, Ähtäri

105. EU:n elintarvikevirasto: Tarja Halosen rooli.

HS 22.6.05: Italian pääministeri Silvio Berlusconi paljasti elintarvikeviraston vihkimistilaisuudessa Parmassa, kuinka virasto saatiin Italiaan. "Ratkaisua etsittäessä on käytettävä kaikkia mahdollisia aseita. Siksi verestin playboyn taitojani etäisestä menneisyydestä vedotessani (Suomen) presidenttiin."

Jyrki Virolainen (Aamulehti 27.6.05): Olen huvittuneena seurannut, miten suomalainen lehdistö on laidasta laitaan provosoitunut Berlusconin herjoista. Sen sijaan ei ole lainkaan pohdittu itse pääasiaa eli sitä, mikä oikein meni pieleen, kun Suomi ei saanutkaan kaikkien muiden EU-maiden paitsi Italian meille vielä muutama vuosi sitten lupailemaa elintarvikevirastoa, vaan se meni juuri Italiaan ja Suomi joutui tyytymään kemikaalivirastoon. ... Olisi mielenkiintoista selvittää, mikä oli presidentti Tarja Halosen osuus siinä, että Suomi luopui elintarvikeviraston saamisesta helpon tuntuisesti, mutta sitä tuskin saamme koskaan tietää.

106. Tarja Halonen - ruotsinkielisten presidentti.

Suomessa oikeuslaitoksen tuomarit nimittää itsenäisesti tasavallan presidentti. Muun muassa korkeimman oikeuden tuomareista enemmistö on ruotsinkielisiä, joita Tarja Halonen on valinnoissaan erikoisesti suosinut. Kyvyiltään epävarma Halonen turvautuu sitten näihin KKO:n juristeihin, eikä hän puutu KKO:n ratkaisuihin silloin kun presidentin velvollisuus olisi niihin puuttua, vaan antaa KKO:n tehdä ruotsinkielisen presidenttinsä Leif Sevonin johdolla lainvastaisia päätöksiä. Näin oikeusvaltiokäsite Suomessa murenee ja kansalaiset joutuvat mielivallan kohteeksi.

Erikoisen arveluttavaa tällainen suhde on siksi, että ruotsinkieliset juristit on koulutettu valinnoissa heikoimmaksi todetuista pyrkijöistä. Heillä on oma, alempitasoisille tarkoitettu sisäänotto Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. He syrjäyttävät kuusi pistettä heikommalla pääsykokeen tuloksella suomalaisen pyrkijän. Tilastoissa on todettu, että tämä henkinen heikommuus säilyy yli opiskeluajan.

Esimerkki 1. Perustuslakivaliokunta päätti, että arpajaislaki hyväksytään uudelleen sellaisenaan (v.2001). Mutta Halosen toimesta laki muutettiin ahvenanmaalaisten vaatimuksen mukaiseksi. Halonen oli sitä mieltä, että 5 miljoonan suomalaisen on kysyttävä ahvenanmaalaisilta, joita on 25 tuhatta, saavatko säätää Suomelle tärkeän lain. Hän haki toiminnalleen tukea KKO:lta, jossa hänen nimeämänsä ruotsinkieliset juristit tukivat ahvenanmaalaisten vaatimusta. Muun muassa Antero Jyränki (presidentin x-kansliapäällikkö) totesi heti kättelyssä presidentin toimineen virheellisesti..

Esimerkki 2. Sanomalehdet 21.10.04: Outi Kosken pojat siirrettiin keskiviikkona väkisin pois piilopaikastaan. Poliisi nosti itkevät ja huutavat pojat väkisin tilataksiin. "Pojat itkivät ja potkivat, kun poliisi kantoi heidät autoon. Aika raaka homma. Jo aiemmin talosta kuului poikien hätääntynyttä huutoa", tilannetta seurannut Turpeinen kertoi. Tällainen tilanne oli seurausta siitä, että äiti ja pojat olivat kieltäytyneet noudattamasta KKO:n lainvastaista päätöstä.

Poikien asianajaja oli vedonnut asiassa tasavallan presidenttiin, mutta Halonen ei halunnut puuttua nimeämiensä ruotsinkielisten juristien päätökseen. Näin syntyi Halosen ja ruotsinkielisten juristien yhteistyönä kiistaton oikeudenloukkaus, joka kohdistui äitiin sekä 9- ja 13-vuotiaisiin poikiin.

HS 24.7.05: Halonen toimi vuonna 1970 perustetun "Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi" –elimen varapuheenjohtajana. (Suomalainen kansanedustaja Stasin, Itä-Saksan tiedustelupalvelun, agentti).

Suomen sotaveteraaniliitto järjestää määrävuosin valtakunnallisen juhlan, johonka presidentti on aina osallistunut. Mutta Tarja Halonen ei tullut juhlaan v. 2000, vaan matkusti Guubaan kommunistimarttyyri Guevaran muistojuhlaan, jota vietettiin samanaikaisesti. Halonen on myös tunnettu Setan jäsen.

Tällainen presidentillinen fakki-idiotismi tunnetaan hyvin EU:ssa. Se tuntemus on käytännössä johtanut muun muassa siihen, että Suomelle luvattu elintarvikevirasto menetettiin Italialle. Viraston avajaisissa Berlusconi paljasti turvautuneensa blayboy-taitoihinsa Tarja Halosen osalta. Eivät herrat Perlusconi, Schröder, Shirac siellä tyhjälle naureskele.

EU:n kokouspöydissä istuu muitakin naisia, esim. Ruotsin Margot Wallstöm. Ei valtioiden korkeat edustajat heille naureskele. Naureskelu syntyy vain, kun kokonaisuus: tausta, ulkoinen olemus ja vaikutelma henkisestä sisällöstä siihen houkuttelevat. Ulkomaiset diplomaatit tietysti tuntevat Halosen Seta,- Stasi- ja Guevarataustat. On antoisaa liittää tällainen tietämys Halosen olemukseen ja käyttäytymiseen, syntyy aito tarve naureskeluun. (Ahtisaari jo pohjusti tätä tilannetta ulkoisella olemuksellaan.) Kaiken lisäksi Suomella on EU:n kokouksissa kaksi edustajaa (muilla vain yksi), pääministerin lisäksi myös presidentti, kuokkavieraana. Näin Halosesta on tullut EU-kokousten "pelle". Suomessa ulkoministeriön väki muistaa hänet ministeriön äksynä emäntänä.

Epävirallista: Tohtori Arajärvi on antanut ystäväpiirissä ymmärtää, että yksi kausi muumipappana riittää hänelle, joten toiselle kaudelle Halonen joutuu etsimään uuden miehen, jos hänet vielä valitaan.

107. Palautetta kirjoitukseen "Tarja Halosen rooli. Outi Kosken pojat." (Kohta 99.)

Edellisen presidenttiä arvioivan kirjoitukseni (otsikossa mainittu.) perusteella minua on moitittu:

"Istuvan presidentin sukupuolen vetäminen hänen päätöksentekoonsa vaikuttavaksi ja sen kuvailu asiattomasti oli erittäin halpa-arvoista ja loukkasi koko naissukupuolta. Millä takeilla miespresidentti olisi toiminut ollenkaan toisin?"

Vastaus: Miehet nyt vaan ovat vähän erilaisia kuin naiset. Äiti ja lapset yhteiskuntakoneiston mielivaltaisessa kohtelussa. Halosen käyttäytyminen osoittaa, että hänellä ei ole tällaiselle asetelmalle mitään tunnetaustaa, joka olisi kannustanut harkitsemaan asiaa perusteellisemmin, jotta lainvastainen päätös olisi oikaistu . Miehenä tiedän, että miespresidentti ei olisi tällaista oikeudenloukkausta sallinut. "Niin kauan teillä on suojattu lies", runoili F E Sillanpää talvisodan päivinä. Äiti ja lapset. Tätä mielikuvaa Halonen ei tunnistanut..

108. Sdp:n ja ruotsinkielisten vino tasapaino.

109. Perustuslaki päivitettävä kieliasioiden suhteen.

Pertti Hakala kirjoittaa perustuskaista ja suomalaisten oikeudesta oppia ruotsin kieltä (HS 20.9.). Minä olen tämän oikeuden kokenut. Kysynpä kuitenkin, antaisiko perustuslakimme suomenkieliselle kansalaisille oikeuden itse päättää, mitä kieltä hän haluaa oppia. Mielestäni on turha puhua oikeudesta, kun kysymyksessä on pakko.

Jos kansalaisella on kapasiteettia kielen oppimiseen neljä tuntia viikossa, miten häntä edistä esimerkiksi ranskan kielen oppimiseen se, että tuo neljä tuntia täytyy käyttää ruotsin kielen opetteluun.

Hakala väittää ruotsin kieltä tarvittavan työnhaussa.
Voin kertoa, että jos nyt hakisin yritykseeni työntekijää, arvostaisin hakijalta monin verroin enemmän ranskan taitoa, kuin täysin tarpeetonta ruotsin kieltä. Englannin taitamista pitäisin lähes välttämättömänä.

Historian tutkimisen näkökulmasta uskon, että joensuulainen tai mikkeliläinen löytää historiastamme riittävät tiedot suomeksi kirjoitettuna. Latinankielinen historian tutkimus saattaa kuitenkin jäädä haaveeksi. Kas kun kielten opiskelun aika tuolta osin on mennyt turhan ruotsin kielen pänttäämiseen.

Pertti Heikka kertoo, että perustuslakimme mukaan Suomi on kaksikielinen. Perustuslakimme lienee laadittu edustamaan kansalaistemme mielipidettä ja halua. Koskahan tuo mielipide ja halu on viimeksi päivitetty?

Olisiko syytä tarkistaa tältä osin perustuslakimme teksti vastaamaan yleisen mielipiteen nykyaikaa? Mielestäni ummehtuneisuus on edelleenkin vanhakantaisten pakkoruotsin tuputtajien korvien välissä.

110. Oikeusvaltio: Tarja Halosen malli.

I. "Suomi on oikeusvaltio". Näin puolusti Tarja Halonen (13.10 TV 2-uutiset) Fortumin johtajien miljoonaoptioita (Mikael Lilius, Mikael Frisk, Carola Teir, Christian Lindberg). Optiot ovat syntyneet siksi, että öljy-yhtiön osakkeiden arvo on noussut maailman öljymarkkinoiden kehityksen johdosta. Tähän kehitykseen kyseisillä optioiden saajilla ei ole mitään osuutta. HS 14.10: Muun henkilöstön etuuksia Fortumissa parhaillaan heikennetään. Palveluvuosipalkkiot on jo osalta poistettu. Näin Tarja Halosen "oikeusvaltiossa".

II. Outi Kosken poikien asia KKO:n pöytäkirjaan perustuen.

Hovioikeus pyysi Espoon sosiaalilautakunnan selvityksen lasten mielipiteestä, jonka laati lapsi- ja nuorisopsykiatri. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen (poikien palauttamisen Yhdysvaltoihin) sillä perusteella, että lapset olivat vastustaneet palauttamista.

KKO:

1. Psykiatrin lausunnon mukaan pojat ovat vastanneet ehdottoman kielteisesti kysymykseen, haluavatko he muuttaa isänsä luo.

2. Asiassa on ratkaistava, ovatko lapset lapsen huoltolain 34 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vastustaneet palauttamistaan Yhdysvaltoihin ja onko heidän mielipiteeseensä tuon säännöksen valossa kiinnitettävä huomiota. Lainkohta vastaa Haagin sopimuksen 13(2) artiklan määräystä.

3. Psykiatri oli yhteenvedossaan todennut seuraavaa: "Poikien selvä oma mielipide oli kummallakin, että he halusivat voimakkaasti jäädä Suomeen ja äidin luokse. Siirto USA:han olisi todennäköisesti hyvin traumaattinen toimenpide. Vanhemman pojan iän huomioon ottaen siirto olisi sikälikin väärin, että hänen ikäistään ei voi sijoittaa vastoin hänen tahtoaan ilman äärimmäisen pakottavaa syytä ja silloin vain esim. psykiatrisista syistä."

KKO:n päätös: Hovioikeuden päätöstä muutetaan. Lapset määrätään heti palautettavaksi Amerikan yhdysvaltoihin. Asian käsittelyssä puheenjohtajana toimi presidentti Leif Sevón sekä esittelijänä Marjatta Berg.

Kysymys : Kuka lapseen vastustamisen laadun ratkaisee, jos ei alan ammatti-ihminen (lapsipsykiatri). Nyt KKO on katsonut olevansa siihen pätevämpi kuin lapsipsykiatri, vaikka KKO ei ole edes tavannut poikia, siitä huolimatta, että laki nimenomaan asettaa oikeusistuimelle velvoitteen kuulla lapsia asian ratkaisemisessa.

KKO:n perustelun mukaan lakia ei tarvitsekaan noudattaa, eikä asiantuntijan (psykiatri) lausuntoa tarvitse ottaa huomioon, koska "yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu".

Huomautus: Asia, joka "yleisesti tiedetään", on ollut myös lainlaatijan tiedossa silloin kun säädös on laadittu. Kun se kuitenkin on lakiin otettu, tämä asiantila vahvistaa nimenomaan sen seikan, että KKO:n on tyydyttävä lainsäätäjän tahtoon. Sille ei ole jätetty oikeutta lain peukaloimiseen tältä osin.

KKO: "Lausuntojen perusteella ei myöskään voida luotettavasti tehdä sellaista päätelmää, että lasten ilmaisemat näkemykset olisivat heidän omaehtoisia, vapaasta tahdosta muodostuneita käsityksiään."

Muistutus: Juuri tällaisen spekuloinnin välttämiseksi lakiin on otettu yksiselitteinen säädös lapsen kuulemisesta ja tahdon (12 v.) noudattamisesta. Tarkoitus on ollut nimenomaan eliminoida asian käsittelyssä sellainen poleeminen kielen käyttö, jota KKO tässä harjoittaa.

Äiti ja pojat kieltäytyivät noudattamasta tätä KKO:n lainvastaista päätöstä, josta oli seurauksena muun muassa poikien väkivaltainen pidättäminen. Sanomalehdet 21.10.04: Poliisi nosti itkevät ja huutavat pojat väkisin tilataksiin. "Pojat itkivät ja potkivat, kun poliisi kantoi heidät autoon. Aika raaka homma. Jo aiemmin talosta kuului poikien hätääntynyttä huutoa", tilannetta seurannut Turpeinen kertoi. Poikien asianajaja vetosi presidenttiin (ainoa instituutio, joka voi välittömästi puuttua KKO:n päätöksiin). Mutta Halonen ei täyttänyt velvollisuuttaan lainvastaisen päätöksen oikaisemiseksi. (Riippuvuus KKO.sta; arpajaislaki. Presidentti teki suureen virheen; Antero Jyränki.)

Näin Tarja Halosen "oikeusvaltiossa".

III. Perustuslakivaliokunta oli hyväksynyt arpajaislain. Ahvenanmaan edustajat vetosivat Haloseen: säädetty laki on ristiriidassa Ahvenanmaan maakuntalain kanssa. Halonen kysyi asiaa KKO:n ruotsinkielisiltä juristeilta (presidentti Leif Sevón). KKO puolusti Ahvenanmaan näkemystä. Halonen hyväksyi tulkinnan, että A:n maakuntalaki ylittää Suomen perustuslain. Suomelle tärkeä laki peruutettiin.

Tarja Halosella on taipumus samaistua ruotsinkielisten ryhmään. Halosen kömmähdyksissä ruotsinkielisillä on aina merkittävä rooli.

Halosen oikeusvaltio vastaa erikoisesti Vasemmistoliiton aatepohjaa. Se on ainoa demarien ulkopuolinen puolue, joka on asettunut presidentinvaalissa Halosen kannattajaksi.

Kalevi Alajoki, Parantolankatu 11 A 20. 33500 Tampere

111. Leif Sevónin vihje Tarja Haloselle

Kansanedustajille ja poliitikoille. Tiedoksi: Tasavallan presidentti, toimittajat, järjestöt, virkamiehet.

Lainvastainen ratkaisu Outi Kosken poikien tapauksessa oli sen luokan moka, että sitä ei voida sivuuttaa ilman seuraamusta.

HS 22.10.05: Korkeimman oikeuden presidentti, Leif Sevón eroaa virastaan vuoden vaihteessa.

Tiedon julkistamisen ajankohdan valinnalla Sevón on halunnut helpottaa Tarja Halosen asemaa, joka teki saman lainvastaisen ratkaisunsa astetta ylemmällä tasolla,: Presidentin ei tarvitse erota virastaan, vaan hän selviää sillä, ettei asetu uudelleen ehdokkaaksi.

Ratkaisevaa Sevónin oman johtopäätöksen teossa oli tuon lainvastaisen ratkaisun odottamattoman raju seuraus käytännössä ja sen saama suuri julkisuus.

Sanomalehdet 21.10.04: Outi Kosken pojat siirrettiin keskiviikkona väkisin pois piilopaikastaan. Poliisi nosti itkevät ja huutavat pojat väkisin tilataksiin. "Pojat itkivät ja potkivat, kun poliisi kantoi heidät autoon. Aika raaka homma. Jo aiemmin talosta kuului poikien hätääntynyttä huutoa", tilannetta seurannut Turpeinen kertoi. Tämä tilanne oli seurausta siitä, että äiti ja pojat olivat kieltäytynyt noudattamasta KKO:n lainvastaista päätöstä.

Uudella päätöksellä asiaa ei voida auttaa, poikia ei saada Amerikasta takaisin. Siksi KKO:n presidentti on nähnyt välttämättömäksi erota virastaan, jotta hänen johtamaansa instituution (KKO) arvostus, ja kansalaisten luottamus koko oikeuslaitokseen, ei enempää kärsisi. Samaa hän viestittää tasavallan presidentille joka on tehnyt saman lainvastaisen ratkaisun astetta ylempänä (presidentti-instituutio).

Vihjeet korkeiden viranomaisten kesken on meidän normaalikulttuurissamme toimiva viestintäkeino. Toimiiko tämä viestintä silloin, kun normaalikulttuurin korvaa globalisaatiolla kerrostettu seta-, stasi-, guervarakultuuri.

Kalevi Alajoki, Parantolankatu 11 A, 33500 Tampere

112. Käpykaartilaisuuden päivä (entinen svenska dagen).

Aamulehti (7.11.05) selostaa ruotsalaisuuden päivän pääjuhlaa näyttävästi ja tilavasti. Nykyiset suomalaiset puhuvat mieluummin käpykaartilaisuuden päivästä. Viime sotien rintamakarkureita kutsuttiin käpykaartilaisiksi. On toivottavaa, että Aamulehtikin alkaisi kutsua asioita oikeilla nimillä. Rintamakarkureista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.) "Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet." (62 % karkureita, kun väestöosuus oli 10 %.)

Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä ainoa mukana ollut ruotsikielinen pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 astetta ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 osallistui Länsi-Kannaksen taisteluihin. Se muun muassa ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. Perääntymisvaiheessa 22.6.44 Kannakselle tuotu ruotsinkielinen JR 13 joutui liikuntasotaan suomalaisten joukkojen mukana. Jokaisesta puolustusasemasta nämä ruotsinkieliset poistuivat ilman taistelua ja ilman lupaa. Esimerkki: Tehtäväksi oli annettu sillanpääaseman puolustaminen. Historia: "Kun lopulta suurin osa osaston miehistä oli häipynyt kanavan länsipuolelle, kapteeni Krogerus tyhjensi saamastaan käskystä sillanpään".

Koko ruotsinkieliselle divisioonalle (7 pataljoonaa) annettiin kesän 1944 liikuntasodassa suurhyökkäystä torjuttaessa kaiken kaikkiaan vain kuusi kertaa itsenäinen tehtävä. Jokainen niistä antoi samanlaisen tuloksen kuin edellä esitetty esimerkki.

113. Esittelyssä presidenttiehdokkaat Lax ja Halonen.

113.1 Kuuden kielen osaaja, kaksi akateemista tutkintoa: oikeustieteellinen ja diplomiekonomi. Näin esitteli Aamulehti Rkp:n presidenttiehdokkaan Henrik Laxin (13.12.05). Näitä Henrik Laxin yhteiskunnallisia ansioita arvioitaessa on syytä painottaa, että tutkinnot ovat peräisin nimenomaan ruotsinkielisistä laitoksista, joiden luonteesta muutama yleishavainto.

1. Lakiopinnot.

Ruotsikielisillä on oma, alempitasoisille tarkoitettu sisäänotto oikeustieteelliseen tiedekuntaan. HS 23.6.89: "Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan." Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä (jopa 6 pistettä) kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen. HS 20.5.92: Oikeuskanslerin lausunto: "Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta."

HS 10.5.99: "Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla." "Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa."

2. Diplomiekonomi.

HS 31.3.05: Oikeusasiamiehen mukaan Svenska Handelshögskolan on toiminut perustuslain vastaisesti niin sanotussa Hankenin tutkintokiistassa. Opiskelijat uskoivat opiskelevansa korkeakoulututkintoon johtavassa opinto-ohjelmassa. Opiskelijoista viisi sai ylempään korkeakoulututkintoon oikeuttavat opintoviikot, joista osa otettiin myöhemmin pois. Oikeusasiamies pitää Hankenin harhaanjohtavaa markkinointia perustuslain vastaisena.

3. Henkilökohtaiset edellytykset.

Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla, suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo. Samana syksynä Vaasassa keskiarvot olivat: suomenkieliset 7,6, ruotsinkieliset 5,8.

Muita ruotsinkielisestä opetuksesta valmistuneita julkkiksia.

1. HS 5.7.1996: Professori Carl Öhmanin lisensiaattityötä August Strindberg och teatern (1959) tutkinut tutkimuseettinen asiantuntijaryhmä toteaa torstaina Helsingin yliopistossa julkistetussa loppuraportissaan että "tieteellisen epärehellisyyden epäily on perusteltua. Öhman mainitsee ja siteeraa lukuisia asiakirjoja, joita ilmeisestikään ei ole olemassa. Näiden asiakirjojen runsaus ja ulkoasu osoittavat, että epärehellisyys on järjestelmällistä.

2. HS 6.10.2000: Lisävarojen saaminen huumeiden vastaiseen taisteluun kuuluu Rkp:n kunnallisvaaliteemoihin Helsingissä. Mutta Rkp ei aio ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, vakuuttavat Puolueen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam ja europarlamentaarikko Astrid Thors. Vaikka Helsingin käräjäoikeus päätti 3.10. vangita Rkp:n helsinkiläisen kunnallisvaaliehdokkaan Hans Dunckerin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumerikoksesta. Hans Duncker on myös Rkp:n Helsingin piirijärjestön hallituksen jäsen. Hänellä on lisäksi merkittävä asema hyväntekeväisyysjärjestö Odd Fellowsissa, jossa hän on kohonnut suljetun veljeskunnan helsinkiläisen Sveaborg-loosin ylimestariksi.

Oikeustieteessä kandidaatin oppiarvon suorittamiseen tarvitaan vain puolet siitä tietomäärästä kuin muissa tiedekunnissa, totesi HS esitellessään vaaleissa 1996 valittuja Suomen europarlamentaarikkoja. Henrik Laxin tyyli: Akateeminen oppiarvo vähimmällä mahdollisella tiedolla, sovitettuna ruotsinkielisten yleiseen malliin, antaa aiheen epäillä, että Henrik Laxin kuuden kielen taitokin puolittuu kolmeksi, eli: Uudenmaan ruotsi, Pohjanmaan ruotsi ja suomi.

113.2 Karttaharjoitus kriisinhallintajoukkojen esikunnassa.

Osallistujat: Ylipäällikkö marsalkka Tarja Halonen, esikuntapäällikkö kapteeni Seppo Kääriäinen, adjutantti passinpolttaja Erkki Tuomioja. Sotilaspassinpolttaja Erkki Tuomioja puolusti ansiokkaasti marsalkka Tarja Halosen ylipäällikkyyttä (Tv-1 A-piste 30.11.05). Marsalkka Halonen oli jo pari päivää aikaisemmin itse vakuuttanut (tv:ssa), että hän, ylipäällikkö, komentaa kriisinhallintajoukkoja. Ylipäällikkö, marsalkka Tarja Halosen kertausharjoitukset näyttävät rajoittuneen lähinnä ideologisen perustan vahvistamiseen: seta-, stasi- ja guevaraismi.

Esikuntapäälliköllä, kapteeni Seppo Kääriäisellä on melkoinen harjoitustausta, mutta kun se on keskittynyt yksipuolisesti pioneerikoulutukseen, (lähinnä siltarumpujen rakentaminen) on hänenkin sotilaallinen tietoutensa kriisinhallintatehtävissä vähäinen. Kun adjutantti Erkki Tuomiojan ainoa kertausharjoitus on jo mainittu sotilaspassin polttaminen, lisätarve esikunnan kertausharjoituksille näyttää olevan ilmeinen. Karttaharjoituksen kompurointi johtuu ilmeisesti juuri esikunnan heikonlaisesta koulutuksesta. Se voidaan eliminoida lisäämällä kertausharjoituksia.

Pst

Virallinen tarkkailija

	Lukutaito	Luonnontieteet	Matematiikka
	sija/pist.	sija/pist.	sija/pist.
Suomi	1./546	3./538	4./536
Ruotsink.	10./513	12./502	6./527

	Matematiikka	Lukutaito	Luonnontieteet	Ongelmanratkaisu
	Sija/pist.	Sija/pist.	Sija/pist.	Sija/pist.
Suomi	1./544	1./543	1./548	2./548
Ruotsink.	6./534	3./530	5./524	5./533
	(Suomen tulos sisältää myös ruotsinkieliset oppilaat.)

Suomalainen!

Ajankohtaista 2005

98. Outi Kosken pojat 4.