Miksi käyttäisit pankkinasi Nordeaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.
Telian - Soneran hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka sanoo Aamulehdessä 30.6.02: Telian ja Soneran fuusio saattaa lykkääntyä vuoteen 2004. Uuden yhtiön pääkonttori sijoitetaan Tukholmaan.
Miksi käyttäisit puhelinvälittäjänäsi Soneraa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.
Jokainen asiasi näissä yhtiöissä siirtää rahaa veroina Suomesta Ruotsiin. On vastaavia suomalaisia yhtiöitä, joiden verot jäävät Suomeen.
Miksi käyttäisit pankkinasi Aktiaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Maarianhaminaan, koska sen omistuksesta yli 80 prosenttia on Ahvenanmaalla.
Aamulehti 29.4.01: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam ( r ) esittää harkittavaksi, että varusmiespalvelus jaettaisiin tulevaisuudessa kahteen koulutusputkeen. Ministerin kaavailujen mukaan varusmiehillä olisi yhteinen neljän kuukauden peruskoulutusjakso. Sen jälkeen asevelvollinen voisi valita normaalin varusmieskoulutuksen tai siviilikriisinhallintakoulutuksen. ; Siviilikriisinhallintakoulutuksessa voisi olla erilaisia linjoja kuten sairaanhoito-, pelastuspalvelu- ja poliisikoulutusta, Enestam esittää.
Kun katsotaan, miten ruotsinkieliset käyttäytyivät viimeisissä sodissamme, on ruotsinkielisen Enestamin esitys hyvin ymmärrettävä.
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoa ruotsikielinen yksikkö (pataljoona) kääntyi annetusta suunnasta 90 astetta ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.) Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä.
Summassa Lähteen lohkolla kulunut suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle ruotsinkieliselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Porlammin - Yläsommeen taisteluissa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 harhautti ylempää sodanjohtoa. Se ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. (Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941--1945, osa 3. ss. 250-- 253.)
17. D:n ruotsinkieliset rykmentit JR 13 ja JR 61 tuotiin etulinjaan 3.9.41. Ne saivat tehtäväkseen vallata Säntämän kannaksen, mutta niiden eteneminen pysähtyi aina "vihollisen kiivaaseen tuleen" ja annettu tehtävä jäi suorittamatta. Ne olivat erilaisia kuin suomalaiset joukot. (Suomen sota 1941--45, osa 2.)
Muutama esimerkki ruotsinkielisen JR 13:n toiminnasta:
25.6. sen III pataljoonan komppania poistui asemista taakse ilman taistelukosketusta, luvattomasti, (Osa 7, s. 342.)
26.6. JR 13:n II pataljoona ei noudattanut käskyä lähteä hyökkäykseen suomalaisten pataljoonien kanssa, vaan pysyi asemissaan. Tästä syystä suomalaistenkin eteneminen valui hukkaan. (Osa 7, ss. 353--354.)
27.6. JR 13:n III pataljoona hajosi ilman taistelua ja häipyi taakse. Suomalaiset määrättiin hoitamaan sen tehtäviä oman hommansa ohella. (Osa 7, s. 366)
28.6. JR 13:n II pataljoona lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa vaikka se ei ollut edes kosketuksessa viholliseen. Jälleen ilman lupaa. (osa 7, s. 378.)
25.-26.6. tilanteesta sanotaan: "Pataljoonien yhteisenä ensi tehtävänä oli Talinmyllyn valtaaminen ja siitä tehdyn suunnitelman mukaisesti Er.P 14 aloittikin illalla kahdella komppanialla etenemisen, mutta II/JR 13 pysyi paikallaan." Tästä syystä divisioonan komentaja antoi sille uuden käskyn liittyä sen toisella siivellä etenevän III/JR 48:n hyökkäykseen, mutta II/JR 13 ei noudattanut tätäkään käskyä. (Tässä mainituista taisteluista on yksityiskohtaisempi selvitys kohdassa 12. Ruotsikielisten sota.)
Matts Andersenin kirja Flykten västerut kertoo käpykaartilaisista. (Sahlgren Förlag 1987.) "Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."
HS 1.5.01: Pääesikunnan tiedotuspäällikkö eversti Pertti Suomista arveluttaa erityisesti se, että varusmiehet saisivat itse valita, lähtevätkö he varsinaiseen sotilaskoulutukseen vai siviilikriisinhallinnan palvelukseen. "Koulutuksen pitää perustus tarpeeseen eikä haluun", hän painottaa.
Suurten sotilasvaltioiden tutkimuksissa on selvinnyt, että kyky voittaa pelkonsa sodassa ja hoitaa tehtävänsä, on suoraan verrannollinen yksilön ja joukon yksilöiden älykkyyteen. (Vertaa ruotsinkielisten alemmat pääsyvaatimukset lukioihin ja akateemisiin opintoihin kohdassa 1. Ruotsinkielisten etuoikeudet.)
Jan-erik Enestam HS:ssa 16.6.2000: "Yo-tutkintoa pidetään kypsyyskokeena. Ja kypsyys on todistettava. Liiallinen valinnaisuus ei palvele yleissivistykseen tähtäävää päämäärää." Näin Enestam puolustaa yo-kirjoitusten pakkoruotsia.
Ruotsinkielisten kiintiöt (alemmat pääsyvaatimukset) yliopistoihin on virallinen vahvistus siihen, että heidän kykynsä omaksua sivistystä on heikompi kuin suomalaisilla.
Enestamilla ongelmia riittää: Asevelvollisuuslaki pitäisi muuttaa sellaiseksi, että ruotsinkielistenkin henkiset edellytykset riittäisivät sen määräysten täyttämiseen. Suomalaisten älyllistä suoritustasoa täytyisi typistää niin, että ruotsinkieliset yltäisivät samalle tasolle.
Aamulehti 9.5.01: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen on jo teettänyt valmiiksi päätökset Ahvenanmaan matkustajalaivojen tukemisesta valtion varoilla. Se maksaa suomalaisille veronmaksajille arviolta 400-500 miljoonaa markkaa vuodessa.
Silja on valmis aloittamaan laivojen siirron Ruotsin lipun alle heti, mikäli Suomi ei tee yksiselitteistä päätöstä tukipalkkauksesta, sanoo johtaja Tuomas Nylund Silja – Linelta. Siljan aluksista neljä on jo entuudestaan Ruotsin lipun alla. Vikingillä vain kaksi. Kun suomalaiset yrittivät neuvotella Ruotsin kanssa, että se ei tuota tukimuotoa toteuttaisi Ahvenanmaan liikenteessä, paheksui johtaja Nylund sitä, että suomi yrittää vaikuttaa toisen valtion päätöksiin. Satojen miljoonien aiheeton tukipaketti vaarantui. Pääministeri kannattaa Heinosen suunnitelmaa, kertoo Aamulehti.
Pääministeri on ollut taas toisellakin tavalla ruotsalaisuuden asialla: Paavo Lipposen allekirjoittamassa kirjeessä muistutetaan viranomaisille, että kielilaki edellyttää palvelujen järjestämistä sekä suomeksi että ruotsiksi, kirjoittaa Aamulehti 25.4.01. Lipponen on yhtynyt Heinosen tulkintaan tasaveroisuudesta, jonka mukaan yhdelle ruotsinkieliselle kuuluu yhtä paljon kuin yhdeksälletoista suomalaiselle yhteensä. Se päiviongelma.
Köyhyyspakettiin noita satoja miljoonia vaan ei tahdo mistään löytyä. Mutta kun kysymyksessä on suomalaisten veromarkkojen siirto Ahvenanmaan ruotsinkielisten laivanvarustajien taskuihin, Heinoselta sadat miljoonat heltiävät helposti. Ahvenanmaalla on itsehallinto ja oma talous, joista se pitää tiukasti kiinni. Siitä lipsutaan vain silloin, kun kysymyksessä on suomalaisten lypsäminen ahvenanmaalaisten hyödyksi. HS 26.4.01: "Taas kerran maan hallitusta painostetaan lisäämään merenkulun tukea. On aika sanoa: jo riittää."
Ministeri ruotsalaisuuden asialla on moraalin mittari; odotus palkitsemisesta, yhteiskuntamoraalin musta aukko. Jos Ahvenanmaan laivanvarustajat työllistävät mieluummin ruotsalaisia kuin ahvenanmaalaisia, tehkööt sen kernaasti.
Olemme aikaisemmin todenneet, että Heinoselta puuttuu terve järki, jota tarvitaan käytännön ratkaisuihin yhteiskunnassa. Edellä selvitetyn lisäksi siitä kertoo jälleen Soneran kehitys, josta vastuu kuuluu Heinoselle, valtion (pääomistajan) edustajana.. Aamulehti 4.5.01: Moody`s laski Soneran luottoluokitusta. Runsas kuukausi sitten Moody`s asetti Soneran luotot tarkkailulistalle.
Laskelma pakkoruotsista Ylen keskustelusivulta: Jukka Piironen 27-04-2001.
Kouluajasta 10% ruotsia. Opetusministeriön budjetti 30 mrd. 10% tekee 3 mrd. Lisäksi ruotsinkieliset tukipalvelut, kuten YLE ja hallinto x miljardia (Joku viisaampi tietää summat paremmin.)
Pakkoruotsin pois jättäminen: Hyötyjen puolelle tulee tietenkin parantunut kilpailukyky paremman kielitaidon mukana ja niille, jotka inhoavat ruotsia, parempaa tekniikan ja matematiikan opiskelua. Tajusin asian vuosi sitten, kun olin kouluttamassa Euroopan eri maissa eri maalaisia ihmisiä kaikkein uusimpiin IT-asioihin ja huomasin, miten pariin kertaan suomalaiset ja vain suomalaiset lensivät ulos tiimeistä puutteellisen englannin osaamisen takia. Ks. myös Euroopan unionin tilastot, miten paljon paremmin ruotsalaiset osaavat englantia: "Apart from their mother tongue, around 3 in 4 people in the Netherlands, Denmark (77%) and Sweden (75%) can speak English well enough to take part in a conversation " lähde http://europa.eu.int/comm/education/languages/lang/europeanlanguages.html#2most useful
- Onko tämä kahden virallisen kotikielen järjestelmä todella suurin epäkohtia Suomen maassa?
- Kyllä se on. 10 prosenttia oppilaiden ajasta käytetään turhuuteen. Jos 10 prosenttia 12 vuodesta ei merkitse sinulle mitään, niin pyydän sinua lahjoittamaan minulle 10 prosenttia tuloistasi 12 viime vuodelta. Ruotsi oli joskus hyödyllinen oppiaine. Suomenruotsi ei koskaan. (Näin Jukka Piironen.)
Ruotsalaiset kauhuissaan Göteborgin mellakoista (Aamulehti 17.6.01). Göteborgin levottomuudet: Yli 20000 mielenosoittajaa, 500-700 väkivaltaista mellakoitsijaa, 539 kiinniotettua, 96 pidätettyä, 10 vangittua, 61 karkotettua, 56 loukkaantunutta poliisia, kymmeniä loukkaantuneita mielenosoittajia, kolmea ammuttu: yksi kriittisessä tilassa. Göteborgilaiset ovat saaneet tarpeekseen mellakoista. Paikallisessa radiossa asukkaat purkivat kiukkuan, koska heidän kotejaan oli rikottu.
Aivan kuin pääministeri Olof Palmen murhan aikaan on ruotsalainen yhteiskunta ja Ruotsin viranomaiset taas herätetty haaveunista. Se mitä tapahtuu maailmalla, on mahdollista kansankodissakin. Mutta jälleen kerran Ruotsi näyttää olevan täysin vailla keinoja estää väkivaltaa.
Kommentti: Monikulttuurinen yhteiskunta on saatava Suomeenkin, vaativat Ruotsalainen kansanpuolue ja Vihreän liiton Tuija Brax.
Heinosen puheet Soneran optioista eivät vakuuta kansanedustajia. (HS 27.7.01.) Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (kok) sai torstaina runsaasti kritiikkiä puheistaan, joiden mukaan hänellä ei ole ollut mahdollisuutta puuttua Sonerasta poislähteneiden johtajien optioetuihin.
Uutispäivä Demarin haastattelussa kansanedustaja Klaus Hellberg (sd) arvioi Heinosen epäonnistuneen täysin tehtävässään. Hellbergin mukaan Heinosen tulisi erota ministerin paikalta. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Leenä Luhtanen (sd) sanoo Demarissa, että Heinosen tulisi kantaa täysi vastuu asiassa.
Myös Keskustan puheenjohtaja Esko Aho kummastelee torstaina Taloussanomissa Heinosen puhetta. Ahon mukaan olisi ihmeellistä, jos valtio ei omistajana olisi ollut perillä eroavien johtajien optiojärjestelyistä.
Sonerasta lähteneet johtajat Markku Talonen, Kaj-Erik Relander ja Harri Hollmen saavat sopimustensa perusteella pitää optionsa joko kokonaan tai osin.
(Aamulehti 26.6.01.)
STT, Helsinki. Suomen vanhempainliitto suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan.
Vapaaehtoisuus lisää liiton mielestä myös opiskelumotivaatiota, mikä on hyvän kielitaidon opiskelemisen edellytys. Oppilaiden vanhemmat on myös pidettävä ajan tasalla perusopetuksessa tapahtuneista uudistuksista. Ajantasaisen tiedon saaminen korostuu erityisesti nyt, kun vanhemmat ovat mukana kehittämässä ja arvioimassa koulujen toimintaa.
(Aamulehti 16.8.01.)
Edmontonin MM-kisoja televisiosta seuratessani pisti ilkeästi silmään suomalaisurheilijoiden rinnassa teksti Finland. Kaikkien muiden maiden urheilijoiden paidan rintamuksessa tai selässä oli maan omakielinen nimi. Vain suomalaisten paidassa oli Suomen nimenä vieraskielinen Finland. Miksi? Olemme suomalaisia, emme mitään finlandialaisia. Esimerkiksi ruotsalaisten paidoissa luki Sverige eikä Sweden.
Mitä häpeämistä on Suomi-nimessä? Jos maamme omakielistä nimeä ei tunneta kaikkialla maailmassa, niin saavat opetella tuntemaan. Ei nimi maata pilaa, jos ei maa nimeään. Ne ulkomaalaiset, jotka tietävät, että Suomen omakielinen nimi on Suomi eikä Finland osaavat varmasti vetää oikean johtopäätöksen Finlad-nimen käytöstä urheilijoidemme paidoissa. Noilla suomalaisilla on hirveän heikko kansallinen itsekunnioitus ja omanarvontunto, kun näyttävät häpeävän maansa omakielistä nimeä, päättelevät maamme omakielisen nimen tuntevat ulkomaalaiset. Joten polttakaa äkkiä ällöttävät Finlandia-paidat ja painakaa uusiin paitoihin maamme suomenkielinen nimi, Suomi. Olavi Koivisto
Yle. Yleisradion ruotsikielinen televisio FST sai viime kuussa (elokuu -01) käyttöönsä ikioman kanavan, yhden viidestä Ylen digitaalikanavasta.
RKP:n puoluehallitus esitti Helsingissä 7.12.98 vaatimuksen: "TV:ssa on luotava ruotsinkielinen koko maan kattava täyden palvelun kanava, joka tarjoaa ohjelmia parhaaseen katsoja-aikaan jokaisena päivänä. Rahoituksen järjestämiseksi TV:n lupamaksuja on korotettava." Sittemmin liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen teki päätöksen ruotsinkielisten vaatimusten toteuttamisesta: Ylelle varatuista viidestä kanavasta yksi on ruotsinkielinen. Hankkeen rahoittamiseksi tv-lupamaksuja korotettiin 1.7.01 alkaen 100 markalla.
Sadan markan korotus ei ole suri summa, mutta kerrottuna parilla miljoonalla tv-luvalla, saadaan kokoon merkittävä rahamäärä vuosittain, toteaa Jörn Donner Hufvudstadsbladetissa. (Iltalehti 30.11.99.) Donnerin mukaan ruotsinkielinen tv-ohjelma tulee Ylelle kalliiksi, noin 200 tuhatta markkaa tunnilta.
Mitä ruotsinkielisten oma digi-tv maksaa suomalaisille. Ylen digi-tv:n perustamiskustannuksiksi on ilmoitettu noin 300 miljoonaa markkaa, joten yhdelle kanavalle tulee 60 milj. markkaa. Suomalaiset maksavat siitä 95 prosenttia, eli 57 miljoonaa ja ruotsinkieliset 5 prosenttia, eli 3 miljoonaa. Eli jotta saataisiin oma kanava viidelle ruotsinkieliselle, 95:ltä suomalaiselta peritään yhteensä 9500 mk. ja ruotsinkieliset itse panevat likoon yhteensä 500 mk.
Donnerin laskelman mukaan suomalaiset tv-luvan haltijat maksavat ruotsinkielisen kanavan ohjelmakustannuksista vuosittain 352 milj. markkaa ja ruotsinkieliset itse 18 milj. markkaa. (Suunniteltua ohjelmaa ruotsinkielisellä digi-kanavalla 1800 tuntia vuodessa.) Tämä on siis jatkuva menoerä yllämainittujen perustamiskustannusten lisäksi. Ohjelmakustannusten lisäksi tulevat ylläpitokustannukset suomalaisille samassa suhteessa. Näin liikenneministeri Heinonen on mellastanut television puolella.
HS 4.12.99:Hallituspuolueiden ryhmän johtajat ja keskeiset ministerit etsivät eduskunnassa perjantaina varsin kiihkeissä tunnelmissa ratkaisua ensi vuoden talousarvioon tehtävistä lisäyksistä. Illan suussa summa oli supistunut 343 miljoonaan markkaan, mutta riita oli edelleen yhtä kiivas.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö ilmoitti aamuvarhaisesta lähtien, että lisäyksiä voi tehdä vain uusien säästöjen kautta. "Tämä on nyt sitä valintaa. On siirrettävä rahaa vähemmän tärkeistä asioista tärkeämpiin". sanoi Niinistö. "Myös sosialidemokraattien tyhmäkokous sujui myrskyisästi. Lipponen asettui omiensa edessä samoille linjoille kuin Niinistö."
Rahaa tarvittiin muun muassa: Lasten ja nuorten psykiatriseen hoito 70 miljoonaa, homekoulujen korjaus 30 miljoonaa, erikoissairaanhoito 60 miljoonaa, eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alentamien, jne.
Kansanedustajat huomio! Edellä mainittuihin sosiaalimenoihin saadaan riitelyn jälkeen 343 milj. markkaa. Mutta viisiprosenttiselle terveelle, työkykyiselle kielivähemmistölle löytyy pelkästään oman tv-kanavan vuotuiseen ohjelmatuotantoon kitkattomasti 370 milj. markkaa. Kansanedustajat, onko kysymyksessä oikeusvaltio? Kansanedustajien tulisi muistaa, että eduskunnan ulkopuolella ei ole mitään vastavoimaa tasapainottamassa Rkp:n röyhkeitä vaatimuksia. Vaatimukset on siis torjuttava eduskunnassa. Konsulit valvokaa!
Sonera. "Sonera on menettänyt arvostaan yhdessä vuodessa 213 miljardia markkaa", kirjoittaa Aamulehti 18.7.01 Olli-Pekka Heinosen komennosta Sonerassa. Se tekee jokaista suomalaista kohden 42.600 markkaa. Nelihenkiselle perheelle Heinosen komento liikenneministerinä on aiheuttanut Soneran osalta 174.000 markan menetyksen. Heinoselta puuttuu terve järki, jota käytännön ratkaisut elämässä vaativat.
HS 27.7.01; Heinosen puheet Soneran optioista eivät vakuuta kansanedustajia.
Uutispäivä Demarin haastattelussa kansanedustaja Klaus Hellberg (sd) arvioi Heinosen epäonnistuneen täysin tehtävässään. Hellbergin mukaan Heinosen tulisi erota ministerin paikalta. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Leenä Luhtanen (sd) sanoo Demarissa, että Heinosen tulisi kantaa täysi vastuu asiassa.
Jo aikaisemmin kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) kyseli eduskunnassa, pitäisikö ministerin osata tehdä asiasta oikeat johtopäätökset. Tässä kolme hallituspuolueenkin kansanedustajaa kehottaa Heinosta eroamaan. Olli-Pekka Heinosen tapauksen perusteella on kysyttävä, vaatiiko suomalaisen demokratian säännöt kirjoitetun ohjeen , jonka mukaan ministerin on toimitettava eduskunnalle psykiatrin lausunto terveydestään silloin, kun ministeri selvästi oireilee. Joku on sanonut vitsinä, että 7 ällän ylioppilaan yhteiskuntataju on kompastellut lakitekstin kapulakieleen. Olli-Pekka Heinonen on kallis vitsi suomalisille.
Kuka selittäisi Olli-Pekka Heinoselle, miten ministeri voi käytännössä osoittaa ymmärtäneensä, mitä poliittinen vastuu länsimaisen demokratiakäsitteen mukaan tarkoittaa. Heinosen demokratia on villi demokratia, jolla ei ole mitään sääntöjä.
Oikeusministeri Johannes Koskinen sanoo HS:ssa 9.9. "Ei ole eduskunnan arvovallan kannalta hyvä vahvistaa sellaista lakia, joka olisi Ahvenanmaan itsehallintolain vastainen jonkin pykälän osalta." Näin oikeusministeri pitää Ahvenanmaan itsehallinnon arvovaltaa arvokkaampana luin Suomen eduskunnan arvovaltaa.
Niin sanotun terveen järjen mukaan eduskunnan arvovalta nimenomaan vahvistuu toiminnalla, joka osoittaa että eduskunta on, ei vain teoriassa, vaan myös käytännön toimissa se elin, jolle perustuslain mukaan kuuluu lainsäädäntövalta Suomessa. Ahvenanmaan itsehallintolaki ei sitä kumoa.
Koskisen ehdottama vippaskonsti vaarantaa suomalaisten edun kannalta tärkeän lain säätämisen. Yksinkertaisin ja varmin tapa lain aikaansaamiseksi on se, että eduskunta hyväksyy lain nykyisessä muodossaan. Eduskuntahan voi lakia sitten myöhemmin muuttaa, jos rauhallisen harkinnan jälkeen pitää muutosta tarpeellisena.
Ensisijaisesti tällöin kuitenkin todetaan, että eduskunta ei vastausta Ahvenanmaan pyrkimystä muuttaa lakiaan siten, että se on sopusoinnussa Suomen lain kanssa.
Tässä vaiheessa ei pidä unohtaa, että suomalaisten etu on tärkeämpi kuin ahvenanmaalaisten etu.
Ahvenanmaalaiset hallitkoot itsehallintolakinsa mukaisesti. Mutta järjen vastaista on tulkita, että se rajoittaisi Suomen eduskunnan valtaa säätää suomalaisille tärkeitä lakeja (5 miljoonaa suomalaista, 25.000 ahvenanmaalaista). Tätä valtaa ei kumoa presidentti, ei Korkein oikeus eikä Ahvenanmaan itsehallintolaki. Eduskunta itse ratkaisee, pitääkö se tämän vallan itsellään.
Ahvenanmaalaisia on 25.000, joilta 5 miljoonaa suomalaista joutuu kysymään, saavatko säätää itselleen tarpeellisen lain. Tällaisen terrorilain ruotsalaiset kiristivät Suomelta sodan jälkeen, kun suomalaiset olivat ulkopoliittisen uhan alla, ja sotakorvaukset kiristivät taloutta.
Aamulehti 9.7.01: Ainakin kahta miestä puukotettiin, 120 poliisia loukkaantui ja 36 ihmistä pidätettiin lauantaina pohjoisenglantilaisessa Bradfordissa puhjenneissa rotumellakoissa. Pidätettyjen joukossa on sekä valkoisia että aasialaista syntyperää olevia. Noin 900 poliisia yritti pitää aisoissa noin tuhatta aasialaista syntyperää olevaa ja muutamaa valkoista nuorta, jotka heittelivät polttopulloja ja tiiliskiviä.
Mellakoitsijat olivat tuhonneet myös liiketiloja sekä varastaneet ja polttaneet autoja. Yhteensä poliisin tietoon tuli ainakin 110 erityyppistä rikosta. Mellakat keskittivät Manninghamin kaupunginosaan, missä sytytettiin tuleen työväenpuolueelle kuuluva kerhotila.
Kommentti: Monikulttuurinen yhteiskunta on saatava Suomeenkin, vaativat Ruotsalainen kansanpuolue, demarien Erkki Tuomioja sekä Vihreän liiton Janina Andersson ja Tuija Brax.
Kansanedustajille ja puolueaktiiveille. (Tiedoksi toimittajille.)
Olli-Pekka Heinonen, suomalaisille kallis ministeri.
Yle. Yleisradion ruotsikielinen televisio FST sai viime kuussa (elokuu -01) käyttöönsä ikioman kanavan, yhden viidestä Ylen digitaalikanavasta.
RKP:n puoluehallitus esitti Helsingissä 7.12.98 vaatimuksen: "TV:ssa on luotava ruotsinkielinen koko maan kattava täyden palvelun kanava, joka tarjoaa ohjelmia parhaaseen katsoja-aikaan jokaisena päivänä. Rahoituksen järjestämiseksi TV:n lupamaksuja on korotettava." Sittemmin liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen teki päätöksen ruotsinkielisten vaatimusten toteuttamisesta: Ylelle varatuista viidestä kanavasta yksi on ruotsinkielinen. Hankkeen rahoittamiseksi tv-lupamaksuja korotettiin 1.7.01 alkaen 100 markalla.
Sadan markan korotus ei ole suuri summa, mutta kerrottuna parilla miljoonalla tv-luvalla, saadaan kokoon merkittävä rahamäärä vuosittain, toteaa Jörn Donner Hufvudstadsbladetissa. (Iltalehti 30.11.99.) Donnerin mukaan ruotsinkielinen tv-ohjelma tulee Ylelle kalliiksi, noin 200 tuhatta markkaa tunnilta.
Mitä ruotsinkielisten oma digi-tv maksaa suomalaisille. Ylen digi-tv:n perustamiskustannuksiksi on ilmoitettu noin 300 miljoonaa markkaa, joten yhdelle kanavalle tulee 60 milj. markkaa. Suomalaiset maksavat siitä 95 prosenttia, eli 57 miljoonaa ja ruotsinkieliset 5 prosenttia, eli 3 miljoonaa. Eli jotta saataisiin oma kanava viidelle ruotsinkieliselle, 95:ltä suomalaiselta peritään yhteensä 9500 mk. ja ruotsinkieliset itse panevat likoon yhteensä 500 mk.
Donnerin laskelman mukaan suomalaiset tv-luvan haltijat maksavat ruotsinkielisen kanavan ohjelmakustannuksista vuosittain 352 milj. markkaa ja ruotsinkieliset itse 18 milj. markkaa. (Suunniteltua ohjelmaa ruotsinkielisellä digi-kanavalla 1800 tuntia vuodessa.) Tämä on siis jatkuva menoerä yllämainittujen perustamiskustannusten lisäksi. Ohjelmakustannusten lisäksi tulevat ylläpitokustannukset suomalaisille samassa suhteessa. Näin liikenneministeri Heinonen on mellastanut television puolella.
HS 4.12.99:Hallituspuolueiden ryhmän johtajat ja keskeiset ministerit etsivät eduskunnassa perjantaina varsin kiihkeissä tunnelmissa ratkaisua ensi vuoden talousarvioon tehtävistä lisäyksistä. Illan suussa summa oli supistunut 343 miljoonaan markkaan, mutta riita oli edelleen yhtä kiivas.
Rahaa tarvittiin muun muassa: Lasten ja nuorten psykiatriseen hoito 70 miljoonaa, homekoulujen korjaus 30 miljoonaa, erikoissairaanhoito 60 miljoonaa, eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alentamien, jne.
Kansanedustajat huomio! Edellä mainittuihin sosiaalimenoihin saadaan riitelyn jälkeen 343 milj. markkaa. Mutta viisiprosenttiselle terveelle, työkykyiselle kielivähemmistölle löytyy pelkästään oman tv-kanavan vuotuiseen ohjelmatuotantoon kitkattomasti 370 milj. markkaa. Kansanedustajien tulisi muistaa, että eduskunnan ulkopuolella ei ole mitään vastavoimaa tasapainottamassa Rkp:n röyhkeitä vaatimuksia. Vaatimukset on siis torjuttava eduskunnassa. Konsulit valvokaa!
Sonera. "Sonera on menettänyt arvostaan yhdessä vuodessa 213 miljardia markkaa", kirjoittaa Aamulehti 18.7.01 Olli-Pekka Heinosen komennosta Sonerassa. Se tekee jokaista suomalaista kohden 42.600 markkaa. Nelihenkiselle perheelle Heinosen komento liikenneministerinä on aiheuttanut Soneran osalta 174.000 markan menetyksen. Heinoselta puuttuu terve järki, jota käytännön ratkaisut elämässä vaativat.
HS 27.7.01; Heinosen puheet Soneran optioista eivät vakuuta kansanedustajia.
Uutispäivä Demarin haastattelussa kansanedustaja Klaus Hellberg (sd) arvioi Heinosen epäonnistuneen täysin tehtävässään. Hellbergin mukaan Heinosen tulisi erota ministerin paikalta. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Leenä Luhtanen (sd) sanoo Demarissa, että Heinosen tulisi kantaa täysi vastuu asiassa. Jo aikaisemmin kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) kyseli eduskunnassa, pitäisikö ministerin osata tehdä asiasta oikeat johtopäätökset. Tässä kolme hallituspuolueenkin kansanedustajaa kehottaa Heinosta eroamaan. Olli-Pekka Heinosen tapauksen perusteella on kysyttävä, vaatiiko suomalaisen demokratian säännöt kirjoitetun ohjeen , jonka mukaan ministerin on toimitettava eduskunnalle psykiatrin lausunto terveydestään silloin, kun ministeri selvästi oireilee. Joku on sanonut vitsinä, että 7 ällän ylioppilaan yhteiskuntataju on kompastellut lakitekstin kapulakieleen. Olli-Pekka Heinonen on kallis vitsi suomalisille.
Kuka selittäisi Olli-Pekka Heinoselle, miten ministeri voi käytännössä osoittaa ymmärtäneensä, mitä poliittinen vastuu länsimaisen demokratiakäsitteen mukaan tarkoittaa. Heinosen demokratia on villi demokratia, jolla ei ole mitään sääntöjä.
Tiedoksi tasavallan presidentille ja KKO:lle. Tiedoksi puolueaktiiveille ja toimittajille. (Asia arpajaislaki.)
Perustuslakivaliokunta päätti, että arpajaislaki hyväksytään uudelleen sellaisenaan. Mutta hallintovaliokunta esittää lain korjaamista ahvenanmaalaisten vaatimuksen mukaisesti. Oli presidentin virhe, kun hän järjen vastaisesti tulkitsi, että 5 miljoonan suomalaisen on kysyttävä ahvenanmaalaisilta, joita on 25 tuhatta, saavatko säätää Suomelle tärkeän lain. (Halosen ensimmäinen itsenäinen hallintotoimi !) Muun muassa Antero Jyränki totesi heti kättelyssä presidentin tulkinnan suureksi virheeksi. Yleensä tehtyä virhettä ei voida korjata tekemällä uusi virhe. Mutta hallintovaliokunta korjaa presidentin virhettä tekemällä uuden virheen, kun se nyt muuttaa lakia ahvenanmaalaisten vaatimuksen mukaisesti. Hallintovaliokunnan päätökseen sisältyy neljä varsinaista virhettä. Yksi: Siinä eduskunnan tahto on mitätöity presidentin tekemällä virheellä. Kaksi: Ahvenanmaalaisille jää se käsitys, että itsehallintolaki kumoaa perustuslain. Sen uskon varassa he rettelöivät vastaisuudessakin kun haluavat näyttää mahtiaan. Kolme: Jää näkemättä, mikä on se valta, joka kumoaa eduskunnan vallan tässä asiassa. Neljä: Jää näkemättä, millä tavalla KKO ryhtyy mitätöimään eduskunnan säätämää lakia. Säätääkö se sitä varten uuden kumoavan lain, jonka Ahvenanmaan maakuntahallitus hyväksyy ja presidentti vahvistaa.
Kriisin peruskysymys jää avoimeksi: Ylittääkö itsehallintolaki eduskunnan lainsäädäntävallan. Pelkästään sen asian selvittämiseksi olisi laki hyväksyttävä uudelleen jo hyväksytyssä muodossa.
Mutta uusia pykäliä tehdään jo kovalla kiireellä, sanoi sisäministeri. Miksi kova kiire. Vain siksi, että kansanedustajille ei jäisi harkinta-aikaa. Asian ratkaisuun vaikuttavat tosiasiat eivät ole miksikään muuttuneet. Mitään todellista kiirettä ei siis ole. Kun laki hyväksytään muuttamattomana siihen voidaan myöhemmin tehdä kaikessa rauhassa muutoksia, jos todelliset syyt sitä vaativat.
Kansanedustajat. Koska eduskunta (te) sitten voi toimia uskottavasti lakia säätävänä elimenä, jos te nyt luovutatte sen vallan Ahvenanmaalle. Kysymyksessä on ennakkotapaus. Jos tuo valta nyt luovutetaan, se on luovutettu pysyvästi. Nyt tehtyihin vaatimuksiin suostuttiin "lain voimaantulon jälkeisten koukeroiden varalta", sanoo hallintovaliokunnan puheenjohtaja. Ne koukerot on katsottava nyt, muuten sellainen pelottelu on aina aseena.
Kansanedustajien tulisi nyt kysyä itseltään, onko kysymyksessä itsenäinen Suomi, vaiko edelleen Ruotsin alusmaa. Ja mitä keinoja ruotsalaisuutta puolustavat lobbarit ovat käyttäneet tämän järjen vastaisen tulkinnan aikaansaamiseksi.
Aina kun vastaisuudessa joudutaan tämän saman kysymyksen eteen, ruotsalaisuuden puolustajat vetoavat tähän ennakkotapaukseen. Eli tämä eduskunta luo pysyvän tulkinnan, jonka mukaan itsehallintolaki menee eduskunnan lainsäädäntövallan edelle. Se on perustuslain perustuslaki. Olette nyt vahvistamassa sellaisen tulkinnan.
Jos Ahvenanmaan itsehallintolaki on ristiriidassa Suomen lain kanssa, jonka eduskunta säätää, ahvenanmaalaisilla on oikeus ryhtyä toimenpiteisiin lakinsa muuttamiseksi siten, että se on sopusoinnussa Suomen lain kanssa. On perustuslain vastaista (eduskunnan valta) tulkita, että eduskunnan kuuluu muuttaa lakiansa siten, että se on sopusoinnussa itsehallintolain kanssa.
Tämä on koko asian ydinkysymys. Sen selvittämiseksi laki tulisi välttämättä hyväksyä perustuslakivaliokunnan hyväksymässä muodossa. Päästäisiin eroon tuosta mielettömästä harhakäsityksestä lainsäätämisessä, eduskunnan päätehtävässä. Sen jälkeen eduskunnan ei enää tarvitse vilkuilla Ahvenanmaalle. Tätä tilannetta ruotsalaisuutta puolustavat lobbarit pelkäävät, koska silloin huomataan, että ei ole mitään sellaista valtaa, joka ylittää eduskunnan vallan lainsäädännässä. Lobbareille mahtava ase, myytti itsehallintolain vallasta, olisi kadonnut.
Tätä myyttiä yrittää vahvistaa muun muassa Sten Palmgren, valtionneuvoston määräämä Ahvenanmaa asioiden esittelijä HS:ssa 19.10.01. Suomen eduskunta on viime vuosisadan alussa itse myötävaikuttanut tällaisen tilanteen syntymisen, hän toteaa. Kysymyksessä on siis lähes sata vuotta vanha ajatus, sekin vain eräs tulkinta, jonka täytyy olla väärä tulkinta, koska se on ristiriidassa eduskunnan lainsäädäntävallan kanssa. Tämä tulkinta on jo aika tarkistaa nykyajan ajattelua ja tilannetta vastaavaksi. Ruotsin vaikutus vasta itsenäistyneen Suomen oloihin oli silloin voimakas. Se saneli lain tulkinnan.
"Kokoomuksen puheenjohtaja Itälä otti tiukan kannan kummankin kotimaisen kielen opetukseen: pakollisuus täytyy säilyttää osana perusopetusta. Se on keskeinen osa. kulttuuriamme ja identiteettiämme, osa sitä, jota sanomme yleissivistykseksi" Ministeri ei miettinyt sekuntiakaan, kiitti Henrik Lax Ville Itälää lupautumisesta juhlapuhujaksi Vaasaan, selostaa Pohjalainen (7.11.01) Ruotsalaisuuden päivän pääjuhlaa Vaasassa 6.11.01.
Ote sotaveteraanien kirjeestä Valtioneuvostolle 18.12.1995: "Kansanedustaja Henrik Lax on määritellyt suomalaisuutta Helsingin Sanomissa maamme itsenäisyyspäivänä 6.12.1995. Sen mukaan ruotsin kieli kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen ja identiteettiin. Nyt siis tiedämme, että emme ole sivistyneitä. Kukaan allekirjoittaneista ei osaa ruotsia. Mutta raskaammin koskee tieto siitä, että emme ole suomalaisia, koska suomalaiseen identiteettiin kuuluvaa ruotsin kieltä me emme ymmärrä emmekä osaa puhua. Meille sotaveteraaneille on arvokasta tietää, pitääkö nykyinen valtiovalta meitä suomalaisina."
Folktingetin ensimmäisessä ruotsalaisuuden päivän juhlassa sata vuotta sitten piti juhlapuheen Axel Olof Freudenthal, Helsingin yliopiston professori, Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen alkuunpanija, jolle hänen opettajansa Upsalan yliopistosta kirjoitti: "Hän (Freudebthal) oli Suomessa ruotsalaisuuden , ruotsalaisen sivistyksen, koko eurooppalaisen kulttuurin esitaistelija, joka seisoi kasvotusten idän (suomalaisen) raakalaisuuden kanssa." (Professori L A Puntilan väitöskirja "Ruotsalaisuus Suomessa", Otava 1944.) Näytteitä Freudenthalin teeseistä. (Puntila)
"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria". "Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen rotu.". "Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen uralla.". "Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa." "Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."
Aamulehti 10.11.96: Ruotsalaisuuden päivän pääjuhlaa (6.11.1996) vietettiin Helsingin Svenska Gårdenilla. Koulupoika Robert Hagelstam kyseli siellä: Mahtavatko suomenkieliset ylipäätään tietää, että ruotsalaiset olivat täällä ensin. Illan esitelmöitsijä, historioitsija Carl Jakob Cardberg vahvisti koulupojan tiedot: Kun ruotsalaiset 1100-luvulla tulivat Uudellemaalle, oli seutu autio ja tyhjä.
Luotettavammat historioitsijat ja tutkijat ovat eri mieltä kuin ruotsalaiset.
Rimbert (k. 888) Hampurin-Bremenin arkkipiispa, Pyhän Anskariuksen elämänkerran kirjoittaja, kertoo 800-luvun puolivälissä, kirjoittaessaan oman aikansa historiaa, itämerensuomalaisten kaupungeista, maakuntahallinnosta ja aarteista. "Venäläisille he lähettivät rahaa, kultaa ja muita aarteita, saadakseen näistä liittolaisia saksalaisia vastaan", hän sanoo.
Tutkija Eero Muurimäki 1988: "Suomalaisten asuma-alueelta löydetyt kivikauden ja pronssikauden eineet osoittavat, että suomalaisilla on ollut noina aikoina kehittyneempi kulttuuri kuin germaaneilla Skandinaviassa."
Museoviraston tutkija Leena Tomanterä 1995: "Rautakauden korusto 100-luvulta 400-luvulle on koko Baltiassa samankaltaista. 600-luvulle tultaessa Suomen alueella tehtiin paljon omaleimaisia koruja, joita ei muualla valmistettu."
Juhlapuhuja Ville Itälä liittyy kitkattomasti ruotsalaisuuden päivän ruotsalaisiin juhlapuhujiin, todistamaan, että "älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille". Miksi Ville Itälälle Henrik Laxin julistus on arvokkaampaa kuin tutkijoiden selvitys. Eikö Itälän itsekritiikki ymmärrä kysyä, miksi ruotsinkielisille on perin tärkeää julistaa suomalaiset alempirotuisiksi.