Suomalainen!

Miksi käyttäisit pankkinasi Nordeaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.

Telian - Soneran hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka sanoo Aamulehdessä 30.6.02: Telian ja Soneran fuusio saattaa lykkääntyä vuoteen 2004. Uuden yhtiön pääkonttori sijoitetaan Tukholmaan.

Miksi käyttäisit puhelinvälittäjänäsi Soneraa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.

Jokainen asiasi näissä yhtiöissä siirtää rahaa veroina Suomesta Ruotsiin. On vastaavia suomalaisia yhtiöitä, joiden verot jäävät Suomeen.

Miksi käyttäisit pankkinasi Aktiaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Maarianhaminaan, koska sen omistuksesta yli 80 prosenttia on Ahvenanmaalla.

Ajankohtaista 2000

• 1. Kielilain uudistus
• 2. Digitaali - tv
• 3. Kirje valtioneuvoston jäsenille
• 4. Olli-Pekka Heinonen sopimaton ministeriksi.
• 5. Paavo Lipponen ja Olli-Pekka Heinonen ruotsalaisuuden asialla.

1. Kielilain uudistus

Henkilöluettelo: Aarnio Eero J., Andersson Marianne, Aula Maria Kaisa, Beijar Kristina, Eriksson Lars D., Granfelt Nanny, Hallberg Pekka, Heinonen Olli-Pekka, Koskinen Johannes, Krohn Irina, Lax Henrik, Liljeström Marita, Mickwitz Erik, Matti Niemivuo, Nuolijärvi Pirkko, Palmgren Sten, Rahkonen Susanna, Rask Maija, Reuter Mikael, Sarjala Jukka, Tallroth Paulina, Markku Tyynilä, Wikberg Kristina

Rkp vaatii.

Rkp:n puoluehallitus julisti Helsingissä 7.12.98 tavoitteensa uudessa hallituksessa, mm. seuraavat viisi kohtaa. Jokaisessa niissä vaaditaan lisää etuoikeuksia ruotsinkielisille:

1. Suomenkielisissä kunnissa on saatava ruotsinkieliset sairaanhoitopalvelut.
2. Kaikilla hallinnon aloilla tulee saada ruotsinkieliset palvelut koko maassa. (Perustuslain mukaan näin tulee olla ruotsinkielisissä ja kasikielisissä kunnissa.)
3. TV:ssa on luotava ruotsinkielinen koko maan kattava täyden palvelun kanava, joka tarjoaa ohjelmia parhaaseen katsoja-aikaan jokaisena päivänä. Rahoituksen järjestämiseksi TV;n lupamaksuja on korotettava.
4. Yhteiskunnan tuki ruotsinkielisille lehdille on turvattava.
5. Ruotsinkielisten teatterien, kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin ja liikunnan on saatava enemmän yhteiskunnan varoja.

1.1 Johannes Koskinen Rkp:n asialla.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) esitteli uutta kielilakia valmistelevaan komiteaan jäsenet siinä tarkoituksessa, että Rkp:n vaatimukset todella toteutuvat. Komiteassa on 12 ruotsinkielistä ja 8 suomenkielistä jäsentä. (Oikeusministeriö tiedottaa 26.8.1999.) Siis 5 prosenttisella vähemmistöllä on 60 prosenttinen edustus. Avainasemissa, puheenjohtaja ja kolme neljästä sihteeristä, ovat ruotsinkielisiä.

Komitean jäsenet: Pekka Hallberg pj, Maria Kaisa Aula, Lars D. Eriksson, Irina Krohn, Henrik Lax, Marita Liljeström, Erik Mickwitz, Matti Niemivuo, Pirkko Nuolijärvi, Susanna Rahkonen, Jukka Sarjala, Nanny Granfelt, Mikael Reuter, Markku Tyynilä, Kristina Wikberg, Sten Palmgren, Eero J. Aarnio, Paulina Tallroth, Kristina Beijar.

"Kahden tasaveroisen kielen kansa", julistaa kielilakikomitean puheenjohtaja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg seminaarissa Joensuussa. (HS 14.11.2000.) "Uudesta laista ei tule vähemmistö- tai enemmistökielilakia, vaan laki kahdesta kansalliskielestä ja suomalaisista tulee kahden tasaveroisen kielen kansa."

Yksi ruotsinkielinen vastaa yhdeksäätoista suomenkielistä.

Suomessa on 95 suomenkielisiä ja 5 % ruotsinkielisiä, mutta Johannes Koskisen tavoite on kahden tasaveroisen kielen kansa. Siinä tasaveroisuudessa yksi ruotsinkielinen vastaa 19 suomenkielistä. Tasaveroisuus saavutetaan siten, että kaikkien suomalaisten on opeteltava ruotsin kieli: koulujen pakkoruotsi. Saman aikaisesti Ruotsin yliopistoissa lopetetaan suomen kielen opetus, koska arabian kielikin on siellä arvokkaampi kuin suomi.

Aamulehti 28.11.2000: "Opetusministeri Maija Rask (sd) sanoi maanantaina olevansa harmissaan ja jopa loukkaantunut tavasta, jolla Ruotsissa on viime aikoina suhtauduttu suomen kielen opetukseen maan yliopistoissa. Raskin mieleen on jäänyt erityisesti se, että yliopistoissa halutaan mieluummin panostaa "strategisesti tärkeisiin kieliin", esimerkiksi arabiaan."

Ruotsi on vahvasti Koskisen tavoitteen takana. Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa 5.3.92 Helsingissä ruotsalainen kansanedustaja Marianne Andersson tuomitsi jyrkästi sen, että Suomen hallitus edes harkitsee pakkoruotsin muuttamista valinnaiseksi. (HS 6.3.92.)

Hallberg, jonka Koskinen nimitti komitean puheenjohtajaksi, on vastikään palkittu ruotsalaisella kunniamerkillä. Pekka Hallbergille on Ruotsin lähetystössä luovutettu Ruotsin toiseksi arvokkain kunniamerkki Pohjantähden Ritarikunnan suurristi, kertoo Hufvudstadsbladet 29.5.99. Missä mielessä kunniamerkki annettiin. Siitä Johannes Koskista lienee informoitu. Opetusministeri Maija Rask ei ole yhtä innostunut edistämään ruotsalaisten pyrkimyksiä.

Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa enemmistön lapset pakotetaan oppimaan vähemmistön kieli. Viisiprosenttisen vähemmistön kieli. Sillä ajalla, kun suomalaiset koululaiset pänttäävät ruotsia, muiden maiden koululaiset, Ruotsi mukaan luettuna, lukevat jotakin suurta kieltä, englantia, saksaa, ranskaa jne. Johannes Koskisen mielestä näin pitää olla edelleenkin.

Miksi suomalaisen koululaisen valinnan vapaus uhrataan viisiprosenttisen vähemmistön vaatimusten vuoksi. Hyväksyykö puolueväki todellakin tällaisen naapurimaasta vahvasti ohjatun toiminnan.

Puolueväen tulisi miettiä näitä asioita ja olisi puututtava asian kulkuun ensi tilassa. Kun tuo komitean ehdotus on edennyt päättäjien käsittelyyn, se on niin yllättävän röyhkeä, että sen kaatuminen siellä on kyseenalaista.

1.2 Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti valehtelee 1.

HS kirjoittaa 14.11.2000:

Valtioneuvoston elokuussa 1999 asettaman kielilain uudistuskomitean puheenjohtajan Pekka Hallbergin mukaan uudessa kielilaissa suomalaisista tulee "kahden tasaveroisen kielen kansa" ja "komitean mietinnön perustana on uusi perustuslaki".

Aikaisemmassa perustuslaissa kielisäädös kuului (Hallitusmuoto 14):

"Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa on turvattava lailla."

Uudessa perustuslaissa kielisäädös kuuluu (17) "Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla."

Pekka Hallbergin valhe n:o 1:

Vertailussa nähdään, että kielisäädös uudessa ja vanhassa perustuslaissa on ajatukseltaan täsmälleen samanlainen, joten väittäessään, että uusi laki edellyttää muutoksia aikaisempaan käytäntöön, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg valehtelee tarkoituksellisesti.

Pekka Hallbergin valhe n:o 2:

Uudessa laissa kielisäädös kuulu lukuun "Perusoikeudet" (17 .), ja ilmaisu kuuluu "jokaisen oikeus". Kysymys on kansalaisen perusoikeuksista, kansasta siinä ei säädetä mitään, ei oikeuksia tai velvollisuuksia tai uutta käsitettä "kahden kielen kansa", joten väittäessään, että käsite "kahden kielen kansa" johtuu uudesta perustuslaista, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallberg valehtelee tarkoituksellisesti.

Huomataan, että komitean puheenjohtajan on heti alusta alkaen turvauduttava valheeseen, jotta oikeusministeri Johannes Koskisen tavoite Rkp:n lakiin perustumattoman kielipolitiikan toteuttamisessa onnistuisi.

Rkp:n puoluehallitus julisti Helsingissä 7.12.98 tavoitteensa uudessa hallituksessa. Muun muassa: 1. Suomenkielisissä kunnissa on saatava ruotsinkieliset sairaanhoitopalvelut.

Uudenkin perustuslain mukaan näin pitää olla vain ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa.

Rkp:n vaatimus edellyttää, että sairaalahenkilökunnan on puhuttava ruotsia muu muassa Kainuussa ja Pohjoiskarjalassa siltä varalta, että ruotsinkielinen, 5-prosenttiseen vähemmistöön kuuluva potilas sinne joskus osuisi. Johdonmukaisempaa olisi, että tuo muuttaja opettelisi suomen kielen.

Kalevi Alajoki, Leimikonkatu 1 D 13, 33820 Tampere

2. Digitaali -tv:n kustannukset

95:ltä suomalaiselta peritään tv-maksuina yhteensä 9500 markkaa, että saadaan oma digitaali-tv 5:lle ruotsinkieliselle, jotka itse panevat likoon yhteensä 500 markkaa.

Uuden digitaali-TV:n Ylelle varatuista viidestä kanavasta yksi on ruotsinkielinen. Eli viisiprosenttisen vähemmistön käyttöön kustannetaan ja luovutetaan 20 prosenttia kapasiteetista. Tämä tasa- arvo-oppi merkitsee yhteiskunnan etujen jaossa sitä, että kun suomalaiselle annetaan yksi markka, itäruotsalaiselle annetaan neljä markkaa.

TV:n kohdalta Rkp:n puoluehallitus esitti vaatimuksensa 7.12.98: "TV:ssa on luotava ruotsinkielinen koko maan kattava täyden palvelun kanava, joka tarjoaa ohjelmia parhaaseen katsoja- aikaan jokaisena päivänä. Rahoituksen järjestämiseksi TV;n lupamaksuja on korotettava." Tässä on selkeäsanainen ukaasi: Suomalaisten on kustannettava 5- prosentttiselle vähemmistölle yhtä paljon maksava palvelu kuin 95-prosenttiselle enemmistöllekin, eli yhdelle ruotsinkieliselle on annettava rahaa yhtä paljon kuin 19:lle suomenkieliselle.

Sittemmin liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen teki päätöksen ruotsinkielisten vaatimusten toteuttamisesta: Ylelle varatuista viidestä kanavasta yksi on ruotsinkielinen.

Heinosen suunnitelmaa täsmentää FST:n ohjelmapäällikkö Leif Jakobsson Aamulehdessä 2.11.99: "Suunnitelmat FST:n digitaalisesta kanavasta ovat valmiit. Tarkoituksena on startata elokuussa 2001. Ohjelmaa lähetetään aamulla ja keskitytään illan parhaaseen katseluaikaan. Yhteensä ruotsinkielistä lähetysaikaa on parituhatta tuntia eli yli kaksi kertaa nykyistä enemmän."

Hankkeen rahoittamiseksi tv-lupamaksuja on korotettu 1.7.2000 lähtien 100 markalla. Se merkitsee sitä, että kun suomenkielinen digi-tv on rahoitettu, meiltä suomalaisilta (95 suomalaista sataa kansalaista kohti), peritään yhteensä 9500 markkaa, että lisäksi saadaan oma digitaalikanava viidelle itäruotsalaiselle (ruotsinkieliselle), jotka itse panevat likoon yhteensä 500 markkaa.

Jatkuvissa käyttökustannuksissa se merkitsee vastaavasti sitä, että 5-prosenttinen kielivähemmistö aiheuttaa 20 prosenttia kustannuksista, mutta maksaa vain väestöosuuttaan vastaavan 5 prosenttia. Me suomalaiset siis kustannamme käytännöllisesti katsoen kokonaan ruotsinkielisille oman erillisen digitaali-kanavan ja maksamme jatkuvasti 75 prosenttia ruotsinkielisten oman erityisohjelman käyttökustannuksista; siitä, että he voivat "keskittyä illan parhaaseen katseluaikaan" omakieliseen lähetykseen.

3. Kirje valtioneuvoston jäsenille.

Valtioneuvoston jäsenille

Kielilain uudistuskomitean puheenjohtaja Pekka Hallberg sanoo lehtihaastattelussa (HS 14.11.2000) muun muassa, että uudessa kielilaissa suomalaisista tulee ”kahden tasaveroisen kielen kansa” ja ”komitean mietinnön perustana on uusi perustuslaki”.

Aikaisemmassa perustuslaissa kielisäädös kuului (Hallitusmuoto 14 §):

"Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa on turvattava lailla." Uudessa perustuslaissa kielisäädös kuuluu (17 §) "Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. "Vertailussa nähdään, että kielisäädös uudessa ja vanhassa perustuslaissa on ajatukseltaan täsmälleen samanlainen, joten väite, että uusi laki edellyttää muutoksia aikaisempaan käytäntöön, on valheellinen.

Uudessa laissa kielisäädös kuuluu lukuun ”Perusoikeudet” (17 §.), ja ilmaisu kuuluu ”jokaisen oikeus”. Kysymys on kansalaisen perusoikeuksista, kansasta siinä ei säädetä mitään, ei oikeuksia tai velvollisuuksia tai uutta käsitettä ”kahden kielen kansa”, joten väite, että käsite ”kahden kielen kansa” johtuu uudesta perustuslaista, on valheellinen.

Edelleen Hallberg sanoo, että ”uudesta laista tulee laki kahdesta kansalliskielestä”. Kun annetaan ymmärtää, että uudistus perustuu uuteen perustuslakiin, on tuokin ilmaisu valheellinen. Nimittäin ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi” säädetään yhtäpitävästi uudessa ja vanhassa perustuslaissa. Kun perustuslaissa ei erikseen ole mainittu, että Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, on koko lain voimassaoloajan eli 80 vuotta yleisesti hyväksytty tulkinta, että ilmaisu ”kansalliskielet” tarkoittaa ”viralliset kielet”. Ilmaisu ”tulee laki kahdesta kansalliskielestä” ei siis perustu uuteen lakiin ja vakiintunut käytäntö torjuu tällaisen ”käsitejuridiikan”.

Lyhyessä haastattelussa Pekka Hallberg on esittänyt kolme kertaa valheellisen väitteen. Tällaista käyttäytymisen tavallinen kansalainen voi ymmärtää vain siten, että hän valehtelee tarkoituksellisesti.

Pekka Hallberg on esitellyt uutta kielilakia Wasa Teaterissa 30.1.01 eli kolme ja puoli kuukautta mainitun HS:n haastattelun jälkeen edelleen komitean puheenjohtajana. Miten on mahdollista, että Hallberg on edelleenkin mainitun komitean puheenjohtaja sellaisen julkisen valehtelun jälkeen, johonka hän syyllistyi HS:n haastattelussa. Eikö valtioneuvostolla ole mitään elintä, joka seuraisi sen asettamien komiteoiden puheenjohtajien esiintymistä julkisuudessa. Tapaus Pekka Hallberg osoittaa, että sellainen elin olisi tarpeellinen. Jääkö valvonta pelkästään kansalaisten valppauden varaan.

Kun kysymyksessä on valtioneuvoston asettaman komitean puheenjohtaja, ja korkeassa asemassa oleva virkamies, tässä tapauksessa Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, horjuttaa valheellinen käyttäytyminen kansalaisten luottamusta valtiovaltaan ja tässä tapauksessa erityisesti myös oikeusviranomaisiin. Lisämerkitystä asia saa vielä siitä, kun kansalaiset havaitsevat, että valtioneuvosto ei puutu asiaan, vaan asianomainen saa jatkaa komitean puheenjohtajana vähintäänkin sopimattomaksi katsottavan käyttäytymisen jälkeenkin.

Tietysti rivikansalainen ihmettelee myös Pekka Hallbergin tasaveroisuutta. Siinä yksi ruotsinkielinen vastaa yhdeksäätoista suomalaista.

Tampereella, helmikuun 7. päivänä 2001
Kalevi Alajoki
Leimikonkatu 1 D 13
33820 Tampere
Liite: Kopio HS:n kirjoituksesta

Liite.

Helsingin Sanomat Tiistaina 14. Marraskuuta 2000

Kielilakikomitea tähtää internet-ajan kieliturvaan. Suomalaisen pitää voida asioida kahdella kotimaisella kielellä Martti Heikkinen Helsingin Sanomat

Joensuu. Valtioneuvoston elokuussa 199 asettama kielilain uudistuskomitea haluaa taata suomalaisille internet-ajan kieliturvan äidinkielen käytössä kaikissa julkisen vallan palveluissa. Tietoa on saatava omalla kielellä vaikka netistä.

Komitean puheenjohtajan, korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin mukaan uudistus tuo palveluihin joustoa tiukkojen kielimääräysten sijaan. Uudesta laista tulee laki kahdesta kansalliskielestä.

Komitean 20 jäsenestä ja pysyvästä asiantuntijasta osallistui 14 maanantaina Joensuussa seminaariin, jossa keskusteltiin laajasti suomalaisten oikeudesta äidinkieleen sekä kahden kansalliskielen asemasta arkielämässä ja kulttuurissa. Kahden tasaveroisen kielen kansa on voimatekijä uudessa Euroopassa ja Itämeren reunamaisen yhteistyössä. Komitealla on aikaa mietinnön jättämiseen toukokuun loppuun: kielilain luonnos on luvassa julkiseen keskusteluun jo tammikuussa.

Komitea asetettiin nykyaikaistamaan vuoden 1922 kielilakia. Ja siihen liittyviä säännöksiä. Mietinnön perustana on uusi perustuslaki, joka takaa suomalaisille asioinnissa viranomaisten kanssa tasavertaisen oikeuden suomen tai ruotsin käyttöön.

Työn pohjaksi komitea on tehnyt selvityksiä muun muassa kahden kielen historiallisesta ja kulttuurisesta taustasta. Kansainvälisistä velvoitteista Suomen kielilainsäädäntöä kohtaan, arkitilanteiden vaatimuksesta sekä nykysäännösten monimutkaisuudesta.

Selvitykset merkitsevät Hallbergin mukaan sitä, että lakia on valmisteltava ”kansan tuntija varovasti kuulostellen”. Lain säännösten on ulotuttava välilliseen valtionhallintoon ja kuntien ostopalveluihin asti. Myös sähköisten yhteyksien pitää toimia molemmilla kansalliskielillä. Komitea etsii tasapainoa kansalaisten kielioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien välille. Erityisaloilla, kuten terveydenhoidossa ja opetuksessa kielilaki luo vasta pohjan jatkouudistuksille.

Komitean jäsen, opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala ennusti Joensuussa, että uusi kielilainsäädäntö lisää väistämättä toisen kotimaisen kielen ja etenkin ruotsin opiskelun merkitystä koulussa. Vain siten voidaan turvata palvelujen kaksikielisyys kautta maan.

Nykyisistä suomalaisista puhuu äidinkielenään suomea vajaat viisi miljoonaa ja ruotsia yli 300 000. Kaksikielisissä kunnissa asuu neljänosa kansalaisista. Manner-Suomen kunnista on viisi täysin ruotsinkielistä.

Uuden kielilain lisäsäännöksineen pitäisi tulla voimaan vuoden 2004 alusta. Lakiin liitetään viittaus myös suomen kielen oikeuksiin.

4. Olli-Pekka Heinonen sopimaton ministeriksi.

(lisätty 13.5.2001)

Kuka sanoisi Olli-Pekka Heinoselle, että hän on sopimaton ministeriksi.

"Soneran pelastanee enää heittäytyminen jonkun maailmanluokan operaattorin syliin. Ongelmana on hinta. Korviaan myöten velkaantunut kriisiyhtiö on ostajien armoilla. Olli-Pekka Heinonen on veronmaksajien kannalta liian kallis mies jatkamaan ministerinä. Optiosekoilu vain vahvistaa tämän arvion. Matti Auran vahingot olivat mitättömät Heinosen kohellukseen verrattuna." Näin kirjoittavat lehdet 17.2.01.

Matti Aura kumminkin ymmärsi erota.

Kuka sanoisi oikeustieteen kandidaatti Olli-Pekka Heinoselle, että hänellä ei ole edes teoreettisia edellytyksiä toimia ministerinä.

Lakitieteessä oppiarvojen suorittamiseen tarvitaan vain puolet siitä tietomäärästä kuin muilla tieteen aloilla, totesi HS esitellessään vaaleissa 1996 valittuja Suomen europarlamentaarikkoja. Lakitekstin läpi nähty yhteiskunta on todellisuudelle vieras. Siitä syystä muun muassa käräjäoikeuksissa on maallikkolautamiehet. Sama menettely olisi välttämätöntä myös silloin, kun lakimies nimitetään ministeriksi. Hänelle tulisi määrätä kaksi avustajaa, jotka ovat käytännön elämässä perehtyneet yhteiskunnan toimintoihin. Vain oikeusministerille riittää lakitieteen opinnot..

Jo mainitun Sonera-jutun lisäksi Olli-Pekka Heinosen muutkin käytännön toimet vahvistavat edellä esitetyn.

HS 13.5.98: Ylioppilastutkinto on tarkoitus muuttaa valinnaiseksi niin, että ainoastaan äidinkieli olisi pakollinen. Opetusministeriön tutkintouudistusta valmisteleva työryhmä pyysi lausunnon mietinnöstä kahdeltatoista eri taholta. Ainoastaan Suomen ruotsinkielisten opettajain liitto (Finlands Svenska Lärarförbund) on ottanut kielteisen kannan ylioppilastutkintouudistusta koskevaan asetukseen. Opetusministeriön kokeilua seurannut työryhmä on niin tyytyväinen tuloksiin, että suosittelee uutta mallia koko maahan. Opetusministeri Heinonen jatkoi työryhmän ehdotuksen vastaisesti kokeilua viidellä vuodella. Hän teki ratkaisun 5-prosenttista vähemmistöä edustavan Finnlands Svenska Lärarförbundin ehdotuksen mukaisesti, joka oli täysin vastakkainen 95-prosenttista enemmistöä edustavien järjestöjen ehdotukselle.

Uuden digitaali-TV:n Ylelle varatuista viidestä kanavasta yksi on ruotsinkielinen. Näin Olli-Pekka Heinonen on liikenneministerinä päättänyt digitaali-tv:n tulemisesta. Hankkeen rahoittamiseksi tv-lupamaksuja on korotettu 1.7.01 alkaen 100 markalla. Näin 95:ltä suomalaiselta peritään 9500 markkaa, että saadaan oma digitaalikanava viidelle ruotsinkieliselle, jotka itse panevat likoon yhteensä 500 markkaa.

Kuka sanoisi Olli-Pekka Heinoselle sen, että häneltä puuttuu käytännön ratkaisuissa tarvittava terve järki. "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan", säätää perustuslaki. Terveen järjen mukaan samanlaiset perusteet on yhtä kuin jokaiselle yhtä paljon. Olli-Pekka Heinosen järjen mukaan se tarkoittaa sitä, että viidelle ruotsinkieliselle annetaan yhteensä yhtä paljon kuin 95:lle suomalaiselle yhteensä.