MIKSI VETTÄ PITÄISI KULUTTAA HARKITEN ?

Suomessa ei vesivarojen puolesta ole aihetta veden säästämiseen. Tuotettaan kauppaavat vesilaitokset pikemminkin ovat huolissaan, että vähäinen kulutus vaikuttaa jo veden laatuun. Vesi ehtii viipyä putkistoissa liian kauan ennen kuin ehtii kuluttajille. Helsingin vesilaitos jopa tarjoaa kaukaa Päijänteestä siirrettyä, juomakelpoiseksi puhdistettua vettä alennettuun hintaan katujen pesuun ja viheralueiden kasteluun.
  Miksi siis vettä pitäisi kuluttaa harkiten ?

* Ensinnäkin vesihuolto vaatii ja on vaatinut valtavia investointeja. Vuonna 1994 kuntien ja kuntayhtymien ympäristönsuojelumenot olivat 3,4 mrd markkaa. Menoista puolet kohdistui viemäröintiin ja 29 % jätevesien käsittelyyn. ( Luonnonvarat ja ympäristö 1996, Tilastokeskus ) Myös ympäristö hyötyy veden säästämisestä:

* Veden puhdistuksessa käytetään kemikaaleja.Esimekiksi Helsingin Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella käytettiin kemikaaleja juomaveden puhdistuksessa seuraavasti :

  Annostelu: grammaa/ kuutiometri
hiilidioksidi 31,3
Kalkki CaO 30,2
Alumiinisulfaatti 32,3
Otsoni 1,1
Ammoniakki 0,2
Natriumhypokloriitti 0,7
Nämä ovat siis vain juomaveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit, likavedenpuhdistus vaatii tietenkin omat kemikaalinsa putken toisessa päässä. Kemikaalien valmistus ja kuljetus puhdistuslaitoksille vaatii energiaa. Kemikaalien valmistuksella on kenties muitakin ympäristövaikutuksia.

*Veden puhdistusprosessissa tarvitaan myös energiaa sitä enemmän, mitä enemmän vettä kulutetaan.

*Jäteveden puhdistuksesta jää jäljelle lietettä, jonka mädättämisessä syntyy metaania. Ainakin Helsingin vesilaitoksella syntynyt metaani kerätään talteen ja käytetään puhdistusprosessissa tarvittavan energian tuotantoon. Metaanin palaessa ja tuottaessa energiaa syntyy joka tapauksessa hiilidioksidia. Ja käytetäänkö syntyvä metaani näin kaikilla puhdistuslaitoksilla ? Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn metaanipäästöt ovat noin 10 Gg vuodessa. Lietteiden kaatopaikkasijoittelussa syntyvät päästöt ovat suuremmat, noin 24 Gg metaania vuodessa. Suomen jätehuollon kokonaispäästöt vuonna -94 olivat 120 Gg metaania vuodessa. ( Kuusisto , Kauppi, Heikinheimo;Ilmastonmuutos ja Suomi)

* Myös lietteen kuljetukseen pois puhdistamoilta tarvitaan energiaa ja kuljetuksesta aiheutuu päästöjä. Esimerkiksi Helsingin vesilaitokselta kuljetetaan liete Sipooseen kompostoitavaksi. Jätelietettä pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi, esimerkiksi viherrakentamisessa. Jätelietteen käytön mahdollisuus esimerkisi pelloilla maanparannukseen riippuu siitä, mitä epäpuhtauksia se sisältää. Esimerkisi raskasmetallijäämät estävät sen käytön maanviljelyksillä. Lietteen käyttö maanviljelyksillä näyttää vähentyneen 90-luvulla, vaikka metallipitosuudet jätevesissä ovat yleisesti vähentyneet. Tämä johtuu pelloille levitettävän lietteen tiukentuneista ohjearvoista. Suuri osa lietteestä joutuu kaatopaikoille. ( Wahlstöm, Hallanaro,Manninen; Suomen ympäristön tulevaisuus, s. 179 ja s.156)

* Ja lisäksi vaikka jätevesistä pystytääkin puhdistamaan suurin osa fosforista ja typestä, pääsee silti osa vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Tätä nykyä eloperäisistä lika-aineista ja fosforista saadaan poistettua yli 90 %. Tavoitteeksi on asetettu, että v. 2005 mennessä 94 % fosforista ja 42 % typestä poistetaan jätevesistä. Vesistöihin menee kuitenkin vielä 6 % fosforista ja 58 % typestä. Maatalous on suurin Suomen vesistöjen ravinnekuormittaja, mutta kaupunkien lähivedet ovat yleensä yhdyskuntien jätevesien pilaamat. Suomen vesistöjen typpikuormitus oli vuonna -93 noin 75000 tonnia, josta yhdyskuntien tuottamaa oli noin 14 000 tonnia typpeä. Fosforikuormitus oli kaikkiaan noin 5000 tonnia, josta yhdyskuntien osuus 240 tonnia. ( Suomen ympäristön tulevaisuus s.178 ja 151 )