VIRUKSET

Virusten kulku vesistöihin tapahtuu jätevesien ja eläinten ulosteiden välityksellä. Ja vaikka virukset eivät pystykään lisääntymään isäntäelimistönsä ulkopuolella, voivat ne säilyä vedessä elävinä viikkoja tai jopa kuukausia. Tavanomaiset jäteveden ja talousveden puhdistuskeinot eivät riitä tuhoamaan kaikkia viruksia, vaikka ne vähenevätkin olennaisesti niin, etteivät ne pysty aiheuttamaan epidemioita. (Mussalo-Rauhamaa & Jaakkola 1993, 85.)

Virukset ovat olleet vesiepidemian aiheuttajina Suomessa 18 vuoden aikana yhdeksässä tapauksessa 38:sta. Virusta on vaikea eristää ja epäillään, että niissäkin tapauksissa, joissa syy on jäänyt tuntemattomaksi (25), lienevät virukset todennäköisin syy vesiepidemioihin. (Zacheus ym. 1999, 23.)

Rotavirus

Rotavirus aiheuttaa talviaikoina ja keväisin n. 60 lasten ripulitapauksista. Muutenkin virukset ovat lasten ripulisairauksien aiheuttajina yli puolessa kaikista tapauksista. (Hänninen & Huovinen 1991, 159.)

Tyypillinen ikä, jolloin lapset sairastuvat rotaviruksen aiheuttamaan ripuliin, on 6 - 18 kk, mutta vanhemmillakin lapsilla sitä esiintyy ja sen osuus sairaalahoitoa vaativista lasten ripulitapauksista on 50-60 %. Aikuisillakin sitä jonkin verran esiintyy, mutta lievempänä. Hoitona on nesteen ja ravinnon saannista huolehtiminen. (Mäkelä ym. 1993, 584-585.)

Norwalk-virus

Todennäköisesti Suomessa ja mm. Yhdysvalloissa Norwalk -virus on yleisin vesiperäisten sairauksien välittäjä, vaikkakin talousveden ja virusten aiheuttamien sairauksien yhteys tunnetaan vielä puutteellisesti. (Mussalo-Rauhamaa & Jaakkola 1993, 85.)

Norwalk -virus aiheuttaa myös talvisin esiintyvää suolistoinfektiota kuten rotavirus, mutta isommilla lapsilla, ja siihen liittyy vain vähän tai ei ollenkaan ripulia. Hoitoperiaatteet samat kuin rotaviruksessa. (Mäkelä ym. 1993, 585.)

Enterovirukset

Enteroviruksiin kuuluu runsaasti viruksia, mm. Poliovirus ja Hepatiitti A -virus. Niiden tartunta tapahtuu yleensä samalla tavalla: virus tulee elimistöön suun, ruoan tai juoman, tai hengitysteiden kautta. (Mäkelä ym. 1993, 409, 434.) Niitä esiintyy eniten syksyllä ja ne kestävät hyvin erilaisia kemikaaleja sekä pH-vaihteluja. Niiden osoittaminen juomavedestä on hankalaa, sillä tartunta voi tapahtua myös henkilöstä toiseen. (Kalso 1997, 8.)

Polio

Polio eli lapsihalvaus on äkillinen infektio- eli tulehdustauti, jonka tyypillinen oire on velttohalvaus tahdonalaisissa lihaksissa ja halvaus saattaa jäädä pysyväksi. Kuitenkin yli puolet halvausoireita saaneista toipuu muutaman kuukauden kuluessa täysin oireettomiksi, loppuosalla toipuminen on vain osittaista. Ihmisen ollessa poliovirusten ainoa luonnollinen isäntä uskotaan, että polio voidaan saada tehokkaalla rokotusohjelmalla ja tehostetulla hygienialla poistettua maapallolta kokonaan. (Mäkelä ym. 1993, 410-412.)

Hepatiitti A

Hepatiitti A -virus leviää ulosteen välityksellä ja tartunnan lähde on useimmiten saastunut juomavesi. Viruksen levinneisyyden voidaan katsoa kuvastavan alueen hygieenisyyden tasoa. Virusta esiintyy runsaasti kehitysmaissa, mutta Suomessa kyseinen tarttuva keltatauti on vähentynyt romahdusmaisesti viime vuosikymmenien aikana. Nykyään tauti saadaan yleensä ulkomaanmatkoilta. Taudinkuva vaihtelee runsaasti, ollen pienillä lapsilla usein oireeton, mutta aikuisilla yleensä oireellinen kuumeineen, oksennuksineen ja keltaisine ihoineen. Virusta vastaan on kehitetty rokote. (Mäkelä ym.1993, 434-436.)

Yhdyskuntavesi

Veden laatuvaatimukset

Veden terveysvaatimukset