RADIOAKTIIVISUUS

Randon Rn, radium Ra, ja uraani U

(Ympäristötieteen käsikirja, 1993; Säteilyturvakeskuksen www-sivut)

  •  Talousveden kannalta tärkeimmät ovat luonnon radioaktiivisiin sarjoihin kuuluvat Rn-222, Ra-226, Ra-228, U-234 ja U-238.

     Radonpitoisilla alueilla porakaivovesi saattaa sisältää radonia, radiumia, uraania ja niiden isotooppeja siinä määrin, että niistä koituu käyttäjille huomattava lisä vuosiannokseen. Vaikka radonia pidetään merkittävimpänä ongelmana, on myös korkean radium-226 –pitoisuuden epäilty lisäävän sairastavuutta leukemiaan ja keuhkosyöpään. Porakaivovesien käyttäjistä on tuhansien henkilöiden maassamme arvioitu saavan vedestä yli 20 mSv:n vuosiannoksen, mikä ylittää säteilytyöntekijän vuosittain sallitun keskimääräisen säteilyannoksen. Lähes jokaisen radioaktiivisen porakaivoveden käyttäjän säteilyannos laskisi alle 10 %:iin alkuperäisestä, mikäli vedessä oleva radonkaasu poistettaisiin.

  •  Pintavedessä ja tavallisessa kaivovedessä radioaktiivisten aineiden ja säteilyn määrä jää yleensä vähäiseksi. Luonnon radioaktiivisten isotooppien lisäksi pintavesiin joutuvat ydinonnettomuuksien laskeumat. Pintavesiin voivat kertyä pitkäaikaiset isotoopit strontium (Sr-90) ja cesium (Cs-137), mutta tritium (H-3) voi kulkeutua myös pohjavesiin.
  •  Talousveden radonpitoisuudella on huomattava merkitys riippuen siitä, mistä vesi on peräisin.
    Radonpitoisella Tampereen Pispalanharjulla asuva pientaloasukas saa vuosittaisen säteilyannoksensa lähes täysin maaperästä vapautuvasta radonista , koska hänen talousvetensä tulee paikallisesta vedenottamolta (veden aiheuttama sisäinen annos 0,05 mSv/v).
    Porakaivon omistaja Kirkkonummella saa kaivovedestään yli 10 mSv/v (veden radon pitoisuus on 6000 Bq/l). Vedestä vapautuu radonia myös huoneilmaan ja siitä aiheutuu lähes saman suuruinen säteilyannos, noin 0,10 mSv/v.
    Kaivovedelle annettu enimmäispitoisuus onkin 300 Bq/l.
  • Yhdyskuntavesi

    Veden laatuvaatimukset

    Veden terveysvaatimukset