JUOMAVEDEN TERVEYSVAATIMUKSET

Juomaveden välityksellä tauteja voivat aiheuttaa sekä bakteerit, virukset, sienet sekä parasiitit eli loiset. Vaikka taudinaiheuttajat eivät pysty yleensä lisääntymään puhtaassa vedessä, niin ne saattavat säilyä siinä hengissä riittävän kauan päästäkseen ihmiseen. Taudit, jotka leviävät talousveden välityksellä, ovat lähes poikkeuksetta äkillisiä suolistosairauksia. Kuitenkin veden välityksellä levinneet epidemiat, eli tautitapausten poikkeuksellinen yleisyys jossain ryhmässä, ovat järjestetyn vesihuollon myötä huomattavasti vähentyneet maassamme, vaikkakaan eivät täysin hävinneet. (Mussalo-Rauhamaa & Jaakkola 1993, 83.)

Maassamme on nimittäin vuosien 1980 ja 1998 välisenä aikana raportoitu 38 mikrobiperäistä vesiepidemiaa. Näissä on sairastunut yli 20 000 ihmistä ja yhdessä epidemiassa on saattanut sairastuneita olla useita tuhansia.. Kunnallisten tai yhteisöjen vesilaitosten jakamaan veteen on liittynyt 30 näistä tapauksista. Ja suurin osa (20) on liittynyt pohjavedestä valmistettuun talousveteen. (Zacheus, Miettinen & Vartiainen 1999, 22.)

BAKTEERIT

Salmonella

Salmonellojen suureen ryhmään kuuluu monta sataa bakteeria, joista satakunta aiheuttaa sairauden ihmisille. Tyyfuksen (lavantaudin) aiheuttaja on Salmonella typhi ja paratyyfuksen (pikkulavantauti) aiheuttaja Salmonella paratyphi B. Nämä aiheuttavat suolistoinfektion lisäksi vakavan yleisinfektion. Muut salmonellakannat aiheuttavat lievemmän taudin, joka yleensä rajoittuu suolistotulehdukseen. (Hänninen & Huovinen 1991.)

Yhdyskuntavesi

Veden laatuvaatimukset

Veden terveysvaatimukset

Tartunnan saannin jälkeen henkilö sairastuu muutaman päivän - parin viikon itämisajan jälkeen kuumeeseen, vatsakipuun, oksennuksiin ja ripuliin. Tauti voi olla niin ankara, että potilas menettää parissa päivässä jopa kymmenesosan kehonsa painosta ripulin ja kuivumisen seurauksena. Lavantautiin liittyy usein ennen suolisto-oireita vakavia tulehduksia kehossa, mm. aivokalvontulehdus tai munuaistulehdus. Lisäksi tulee mm. suolistoverenvuotoja. Hoitona salmonelloissa nestehoito, hyvä yleishoito ja tarvittaessa antibiootit. Lavantautia vastaan on rokote niille, jotka matkustavat pitkäksi aikaa tartunnanvaaralliselle alueelle. (Mäkelä, Tiilikainen, Vaara, Vaheri & Valtonen 1993, 258-263.)

Viime aikoina ei Suomessa ole todettu laajoja saastuneen talousveden aiheuttamia salmonellaepidemioita. Niitä on todettu lähinnä maaseudulla, kun yksittäisten kaivojen vedet ovat saastuneet eläinten ulosteista. Usein syynä on karjan ja muiden hyötyeläinten ulosteiden epäasiallinen käsittely. Myös luonnonvaraiset eläimet kuten linnut voivat levittää salmonellaa. Tautitapauksia esiintyy maassamme noin 5000 - 8000 vuosittain ja näistäkin 80-90 % on peräisin turistimatkoilta. (Musssalo-Rauhamaa & Jaakkola 1993, 84.) Juomaveden välityksellä saatu salmonellatartunta on siis harvinaisempi kuin elintarvikkeiden välityksellä saatu ja lähinnä onnettomuustilanteiden seurauksena mahdollinen. (Kalso 1997, 8.)

.Kampylobakteeri

Kampylobakteerin aiheuttamaa suolistoinfektiota ei voi oireidensa perusteella erottaa salmonellainfektiosta. Tautia esiintyy noin 2000 tapausta vuosittain ja se leviää saastuneen juomaveden välityksellä, mutta myös elintarvikkeista tai sairastuneesta lemmikkieläimestä, lisäksi myös luonnonvaraiset eläimet levittävät sitä. (Mussalo-Rauhamaa & Jaakkola 1993, 84.)

Vibriot

Vibrioista tunnetuinta vibrio choleraeta eli koleraa aiheuttavaa bakteeria ei Suomessa tavata yksittäistapauksia enempää korkean hygieniatason ansiosta. Tosin meressä elävä muoto voi aiheuttaa lievempiä suolistotulehduksia tai muita infektioita henkilöille, joilla on alentunut vastustuskyky. (Mussalo-Rauhamaa & Jaakkola 1993, 84-85.)

Pseudomonas

Talousvedessä voi esiintyä myös opportunistisia bakteereita eli bakteereita, jotka voivat aiheuttaa taudin henkilölle, joiden puolustuskyky on heikentynyt, kuten Pseudomonas-suvun bakteereita, jotka kasvavat kaikissa luonnon vesissä. Nämä saattavat aiheuttaa tauteja huonokuntoisilla vanhuksilla, vastasyntyneillä tai immunosupressiota sairastavilla. Tartunta tapahtuu tosin tällöin yleensä kylpemisen, harvemmin juomisen, välityksellä. Pseudomonas voi aiheuttaa mm. virtsateiden infektion, haavojen infektion tai korvakäytävän infektion. Hoitona on tarkoin valittu antibiootti. (Mäkelä ym. 1993, 267-268.)

E. coli

Escherichia coli on suoliston happea käyttävän mikrobikasvuston valtabakteeri ja on hyödyllinen tuottaen ihmiselle K-vitamiinia. Kuitenkin se pystyy aiheuttamaan ihmiselle myös infektioita kuten ripulia, haavatulehduksia ja myös verenmyrkytyksen. Ripulia aiheuttava E.coli leviää juomaveden ja elintarvikkeiden välityksellä. Hoitona antibiootit. (Mäkelä ym. 1993, 254-257.) Juomaveden laatuvaatimuksena onkin korkeintaan 0-1 e.colibakteeria/1000 l juomavettä.