Kaarlo Hänninen,
             "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi 
                yksiopettajaisia kouluja varten",
       Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy,
                  Helsinki 1929, neljäs painos
-----------------------------------------------------------------

SUOMEN KANSAN HEIMOT (s. 51)

Suomalaiset  ovat tänne tullessaan jakaantuneet  kahteen  päähei
moon : hämäläisiin ja karjalaisiin. Edelliset  asettuivat  maamme
länsi-  ja jälkimmäiset itäosiin. Näistä ovat  muodostuneet  myö
hemmin savolaiset, pohjalaiset ja kainulaiset.

HÄMÄLÄINEN on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat
harmaansiniset, tukka usein vaalea. Hän on luonteeltaan totisempi
ja vähäpuheisempi kuin karjalainen. Työssään hän on erittäin kes
tävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva. Maan
viljelykseen hän on innostunut.

KARJALAINEN  on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät  ovat  tum
memmat,  tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara.  Luonteeltaan 
karjalainen  on  reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä  ei  kui
tenkaan  ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään  varsinkin
siinä,  että  hänellä ei ole maanviljelykseen niin  suurta  halua
kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa.  Kar
jalainen rakastaa laulua ja soittoa.

VARSINAISSUOMALAISET  ovat hämäläistä heimoa, joihin  on  sekaan
tunut ruotsalaista väestöä. Varsinaissuomalainen on pitempi  kuin
varsinainen hämäläinen. Hän on vilkas ja puhuu hyvin lyhytsanais
ta murretta.

POHJALAISET ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hä
mäläisten,  savolaisten  ja ruotsalaisten  sekoittumisen  kautta.
Pohjalaiset  ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia  ja  kerskai
levaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä.

SAVOLAINEN heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja  karjalais
ten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen ; hänen
kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista.

RUOTSALAISET kuuluvat germaanisten kansojen ryhmään, samaan  kuin
norjalaiset,  tanskalaiset ja saksalaiset. He ovat pitkiä,  sola
koita, kaitakasvoisia ja suoranenäisiä. Luonteeltaan he ovat hil
peitä  sekä vielä puhtautta rakastavia. Maassamme asuvat  ruotsa
laiset jaetaan asuinpaikkojen mukaan Ahvenanmaan, Uudenmaan,  Tu
runmaan ja Pohjanmaan ruotsalaisiin.

LAPPALAISIA  asuu nykyisin Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja  Sodan
kylän kunnissa, sekä Venäjän, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Elinkei
nojen mukaan jaetaan heidät poro- ja kalastajalappalaisiin.  Lap
palainen on lyhyt ja hintelä ; kasvot ovat leveät, poskipäät  ul
konevat,  nenä litteä ja tukka musta tai ruskea.  Porolappalaiset
asuvat joko puusta tehdyissä majoissa tai nahkaisissa  teltoissa,
joita  siirretään paikasta toiseen.  Kalastajalappalaiset  asuvat
puusta tehdyissä pirteissä.